karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kiitos ja . Tutkin just meidan kattila-tilannetta ja muistin etta vanha iso sellanen lensi taivaisiin pari kk sitten., en viitti ihan minimaalista satsia alkaa keittamaan..eli ensin ison padan ostoon, ja ens luusatsista sitten kokeilen luuliemen varkkaamista.. meian jaakaapin pakastelokero on niin taynna etten saa noista luista mitaan sinne tungettua talla hetkella, taitaa meidan pikkanen koiruliini (ja naapureiden koirat) saada enemman luita nyt tulevina paivina

ps hain mittanauhan ja mittasin ne putken muotoiset luut kun en oo hyva silmamaarin arvioimaan: leveydet 5-8 cm ja pituudet 9-11 cm

pps. ostoslista: iso kattila, pakastin

Lisää ostoslistaan joku pienikokoinen, terävähampainen sahakin, sillä saa luut poikki ilman suurtakaan vaaraa omille käsille. Ei tartte olla edes luusaha, muutkin purevat luuhun. Jakkara tai tuoli alustaksi, luu polven alle ja sahaamaan, ellei löydy toista henkilöä luuta pitelemään. Jos ja kun haluaa lientä pakastaa, jääpalapussit ja jääkuutiolokerikot ovat käteviä, siitä vain oma lihaliemikuutio kastiketta ja soppaa ja mitä vaan piristämään. Tai tarpeeksi tiiviiksi keitetyn liemen kuutio kuumaan vesimukilliseen, chiliä vähän sekaan ja pariin tuntiin ei vilusta.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Miten sen sinne jääpalapussiin saa nätisti? Kun kuumana ei voi laittaa ja jos jäähtyy niin se rasva jähmettyy siihen päälle eikä sitä sitten saa sinne pussiin? Oonko mä vähän yksinkertainen, vai?

_________________
Strategiset mitat: 166cm, 99kg -> 96.7kg -> 95.6kg -> 95.4kg
Uusi tuleminen: 99.7kg -> 98kg ->

Minä olen laittanut niihin jääpalakuutioastioihin, joita ainakin meille on kertynyt vanhoista jääkaapeista vino pino, tai sitten lämpimänä kaatanut nokallisesta kannusta jääpalapussiin. Kaikkein rasvaisimmista liemistä tosin olen myös usein jähmettänyt sitä rasvaa ja käyttänyt sitä erikseen paistamiseen. Mimigripin pussit ovat myös käteviä, niitä on minikokoisesta puolenlitran kautta useampaankin litraan ja pysyvät yleensä hyvin ja tiiviisti kiinnikin.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Ostoslista paivitetty Kiitos hyvista vinkeista.

Mä en jaksa noiden mingrippien kaa puljata vaan kaadan liemen suoraan lasipurkkeihin ja laitan jääkaappiin. Säilyy ihan hyvänä sen rasvakerroksen alla ja sieltä otan käyttöön mitä tarvitsen.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Monissa liemiohjeissa neuvotaan painamaan neilikka sipuliin. Miksi? Onko tästä jokin makuhyöty vai onko kyse vain siitä, että erillistä neilikkaa olisi vaikeampi saada pois?

Liemiohjeissa vilisee myös palsternakkaa, purjoa ja selleriä. Minulla ei yleensä ole näitä. Suositteletteko hankkimaan?

Eiköhän tuo ole logistinen juttu niiltä ajoilta, jolloin kaikki syömäkelpoinen kerättiin talteen ja siitä tehtiin piiraslihaa tms.
Neilikka on tehtävänsä tehnyt siinä missä luutkin ja noin se on helppo poistaa roskiin.

Se riippuu kaiketi ihan sinusta ja makutoivomuksistasi. IMO en pidä palsternakasta; sipuli antaa makua sen minkä purjokin; ja palsternakka-porkkana-lanttu -osion sijaan käytän usein vain hapankaalia. Selleriä menee joskus (sitä yleensä on kotona) mutten juuri raski laittaa sitä liemeen, kun IMO vähästä kuivatusta lipstikasta saa aika lailla samanlaisen sellerimäisen maun.

Makuja ja vaihtoehtoja on monia, enkä ole vielä ehtinyt kokeilla puoliakaan kaapeissa lojuvista aineksista (saati yhdistelmistä) näihin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

^ Kiitos vastauksesta. Kuivattua lipstikkaa minulla on, paljonkohan sitä uskaltaisi laittaa per litra?

Löydättekö te jostain luullista nautaa? Ainoa, mitä olen nähnyt myynnissä, on osso bucco. Siinä on kaksi pientä luuyympyrää paketissa. Nimellä "Naudan keittoliha" myytävässä taas ei näy olevan luuta lainkaan.

^^ Ennen tätä nykyistä paratiisikautta (jolloin lihat ja varsinkin luut noin vain ryömivät puhelimen tai netin kautta tiedoksi ja loputa pakastimeen) olin pari vuotta lähimarketin luiden varassa. Niillä ei ollut aina (eikä koskaan tiskillä), mutta erikseen kysyttäessä potkaluita sai itse asiassa yllättävänkin usein. Minkä lisäksi monissa paikoissa on olemassa erityiset pakastealtaat koirille tarkoitettuja luita varten. Ja jos markettipakastin ei kelpaa, niin ainakin metsästyskausien tuntumassa niitä löytyy pienemmistä, paikallistuotteita myyvistä valtatienvarsien kaupoista.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Moikka! Innostuin valtavasti tästä luuliemen keittelystä ja eilen sitten laitoin ihan toimeksikin ja laitoin eiliset ja sitä edelliset pakastimessa säilytetyt broilerin koipi-reisiluut kattilaan. Nyt sitten seuraa sarjassamme tyhmä kysymys: Kun laitatte vettä sillain että luut peittyy ja annatte kiehua sen 3-24 tuntia, niin lisäättekö vettä sinne kattilaan välissä? Mulla koko helahoito olisi nimittäin palanut pohjaan varmaan neljä tai viisi kertaa jos en olisi lisännyt vettä... Keitinkö liian kovalla? Meillä on kaasuhella niin en osaa oikein sanoa kuinka kovalla se sähköhellan asteikolla olisi ollut, ehkä 4?

-Henska

Täällä Pakastimessa yksi herkullisimmista herkuista on juurikin ydin. Siis keitetään luu ja sitten vasta halkaistaan ja imaistaan sieltä se nami ydin.

_________________
Uushullu

Kuuntelen Kroppaa

Mä keitän sitä ykkösellä kansi päällä ja lisään välillä vähän vettä tarvittaessa. Riippuu siitä kuinka kauan keitän.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Kandee muistaa että happoa hiukan joukkoon.
Omena viini etikka, vähän, tai sitruunaa, pullosta tai hedelmästä ja taas ei liikaa niin prosessi toimii.

Itse lisään vielä c vitaminia aina muutaman gramman - 10 g riippuen keitoksen koosta jäähtymis vaihessa, se c vita happo ei enään siinä vaihessa auta prosessiin mutta kuulemma tuuheuttaa tukkaa.

_________________
Just eat a goddamn steak

Eläinkaupasta hain naudan rustoluita. Ovat ihan yhtä hyvää tavaraa kun muutkin luuut? Usein kun suositellaan naudan ydinluuta?

Edit: Keittelin kylkisiivusta jäänyttä luuta jotain 3h. Sattu hyvän näköistä lihaakin irtoamaan. Oliskohan tuon liha ollut hyvä repiä aikasemmin pois?

Niin ja onko tuon luuliemen juomisen suhteen jotain rajaa päivää kohti. Vaikken sitä nyt tuskin desi tolkulla ala juomaan

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

Kaikenlaisista olen keitellyt.
Ydinluista saa sitä ydintä, mutta rustoista kollageeni taitaa lähteä helpommin.
Molemmat ovat kropalle käyttökelpoisia eikä maussakaan ole valittamista.

Lihapolitiikka riippuu vähän rahavaroista, lihan määrästä ja laadusta, sekä siitä millaiseksi liemen haluaa. Jos liha on hyvännäköistä, se ehkä kannattaa ottaa talteen, kun se alkaa irrota luista ja käyttää joko erikseen tai lisätä valmiiseen liemeen (lihakeittotyyli). Jos taas luissa on vain jänteitä ja muuta sitkeää, pidän sen nykyisin loppuun asti antamassa makua (ja ravinteita) liemeen ja siivilöin pois vasta lopussa. Enemmän eläimestä tulee joka tapauksessa käyttöön kun teet liemen - vaikka heittäisit makunsa antaneet osat pois luiden kanssa sitten lopuksi.

Enkä ole nähnyt liemelle käyttökattoa

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Keitin viikolla uunissa kypsennetyistä broiskun koipien luista lientä. Tai noh.....se on nyt hiukan epämääräinen käsite mitä siitä loppujen lopuksi tuli. Mä katkaisin ne luut (luuytimen halusin talteen) ja laitoin pataan kiehumaan yrttien, sipulien, inkiväärin, chilin ja palsternakan kanssa. Siellä ne oli kattilassa ainakin 5 tuntia "hymyilemässä". Lopputulos oli kutakuinkin pelkkää "hyytelöä" kun se oli jäähtynyt. Laitoin sitä "hyytelöä" kankeiton pohjaksi ja voi pojjaat, että tuli tuhti keitto. Mä en jaksanu syödä edes koko lautasellista, kun tuli massu täyteen. Vielä sitä on ainakin kahteen keittoon jäljellä.

_________________
JEP

^Itsekin sain ankanluista parhaan "hyytelön".

Mulla on tapana ostaa naudan, tai hätätapauksessa porsaan, ydinluita, paistaa ne uunissa ja pistellä ytimet parempiin suihin. Vasta kalutut luut päätyvät kattilaan. Suunnittelen tässä raskautta ja tajusin, että en tiedä ollenkaan, mitä luuydin sisältää, paitsi rasvaa. Liikutaanko jonkun ravintoaineen osalta riskirajoilla, jos kulutus on runsasta? Nettihakujen perusteella käsitin, että A-vitamiinia noissa on aika vähän.

Ensinnakin kiitos kaikki karppilan luuliemikonkarit reilun parin vuoden ajan keitetty itse liemia (ihan vaan laiskast ja simppelisti: naudan luomuluut + vesi + etikka + suola + 18 h hiljaa levylla = nams!). On tullu mahtavat sopat, kastikket yms.

Kysymys: mulla on tapana erotella lopussa rasva omaan purkkiinsa. Sita sitten kaytan paistamiseen siella sun taalla, esim viime viikolla uppopaiston siina bataattiranskiksia Eli siihen kysymykseen... mika on kaytannossa ero ravinteissa, luuliemen liemi vs rasva, siis kun rasva on siita erillaan? Onko rasva vaan "tiheampaa lienta", vai onko hivenprofiilissa tms eroa?

Molemmat syon tietysti mieluusti, tulipahan vaan mieleen

Nyrkkisääntönä on, että vesiliukoiset ravinteet jäävät liemeen ja rasvaliukoiset rasvaan
- JOS ne ovat erillään eivätkä vaikkapa soseutettu jonkinlaiseksi yhtenäiseksi soseeksi

Niinpä gelatiini taitaa olla pääasiassa lientä hyytelöimässä kun taas DHA ynnä vaikkapa D-, A- ja K-vitamiinit ovat rasvapuolella. Mineraaleista tuota on vähän vaikeampaa sanoa, koska ne voivat olla yhdisteinä, jotka selviävät hyvin rasvankin kanssa - tai sitten ei.

Mutta mutta... uteliaisuuttani kysyn että mistä itse arvioit paljonko keittämässäsi liemessä on mitäkin ravinnetta? Se kun riippuu kaikesta: luiden määrästä ja laadusta (ja nahan, lihanrippeiden, ruston, jänteiden, luuytimen, kalvojen ym määrästä keitoksessa) ja sitten vielä keittoajasta, siitä paahdettiinko luut ennen keittämistä, siitä kuinka happamassa/suolaisessa niitä keittää ja vaikka mistä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)