karppaus.infon arkistoitu foorumi

Pieni videon pätkä niille, jotka luulevat voivansa hallita hiilihydraattien määrää ruokavaliossaan.

https://www.youtube.com/watch?v=BCILNNerZOY








edit: Siivosin 'huudon' pois otsikosta

T: Jussi

edit: kiitos, copypastasin vain alkuperäisen otsikon, kun olin liian laiska kirjoittamaan sen uudelleen, muistan jatkossa.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Tämä oli hyvä.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

Katosin, en ymmärtänyt miksi se olisi hyvä. Eihän se ollut totta. Täälläkin on monta jotka ovat kyenneet ketolla kontrolloimaan hiilarinsaantiaan ja selättämään kakkosdiabeteksen.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Aika jyrkkä heppu. Saattaahan sanomisissaan jotain perääkin olla, jos tiukasti huomioidaan otsikon termi "hiilariaddikti" ja rinnastetaan se esim. alkoholismiin. Mutta meitäkin on, jotka olemme mässyttäneet hiilareita ja salmareita ilman addiktiota. Esim. allekirjoittanut on aina ollut jotain ihan muuta kuin sokerihiiri, oonpahan ollut luonteeltani huoleton naatiskelija ja liian usein naatiskellut lihottavia eväitä sekä drinksuja ja kaikkea liikaa.

Enpä epäile juurikaan, ettenkö voisi grande projektini jälkeen ylläpitää hyvää oloani ja elää kuin Üto Kekkeli, ja kuitenkin silloin tällöin lipsauttaa kitusiini sen pizzankin (hyvässä seurassa ja silleen). Mihinkään romahduksiin on tosiaan vaikea uskoa, koskapa ketoprojekti opettaa sekä terveellisten että herkullisten sapuskoiden äärelle - niiden jälkeen makaronimössöt on shittiä.

_________________
- pikkuiii... "Hui hai"

Katsoin (vaikka katson näitä tosi harvakseen) ja minusta tällä kaverilla oli ihan selkeä pointti asiassaan. Koukkuuntuneille.
Erfis, et ole koskaan ollut lihava (BMI yli 30) JA diabeetikko. Siis rajan yli. Kroppasi meni rikki muista syistä, eikä se liittynyt hiilarikoukkuun.
Pikku-iikka ehkä on addikti ja ehkä ei, mutta jos ymmärsin oikein, nämä ryhdistäytymiset ei ole kestäneet koskaan kovin pitkään...?

Meitä on tässä taloudessa kaksi, joista kumpikaan ei ole ollut sekä lihava että diabeetikko.
Silti meilläkään kontrolli aka itsekuri ei ole koskaan toiminut. Ei kummallakaan.

Meillä selvittiin kuiville (toistaiseksi, vasta parin vuosikymmenen verran) ilman nollahiilareita tai aitoketogeenista,
yrittämällä (kokeilujen ja onnistumisten ja erehdysten kautta) löytää sellaiset sapuskat, jotka ovat meidän suumme mukaisia,
niin että ajatus kontrollista katoaa kuin ilmavaiva saharaan, kun sitä kontrollia ei tarvita päivittäin - tai viikoittain.
Sen lisäksi minua auttaa se kaksiteräinen miekka, että iho ottaa takkiin aika monesta väärästä valinnasta heti.
Ei hiilareista sinänsä mutta aika monessa niistä vaivauttavista ruoista on hiilareita runsaasti. Se helpottaa ihmeesti valinnoissa

Olen tasan samaa mieltä videon tekijän kanssa siitä että kontrolli ei ole se juttu, joka tässä toimii.
Se, mikä toimii, on löydettävä ihan itse, arvaan?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

... mää mikään addikti oo, tavallinen vihervasuri vaan .

No ei oo kestäneet, milloin mistäkin syystä - tai ilman syytä. Kai se aikansa ja yrityksensä vaatii, ennen kuin uskoo mikä ittelle passaa ja mikä ei. Ollut ehkä hiukan vaikea hyväksyä totuutta - että oon metaboliittisesti jo niin sevon (vaikka virallismittauksissa vasta esidiabeetikko), ettei vaan pelitä 'normisyöminen'. Paitsi että miun massalla ja mitalla normi on tietysti ollut aika epänormia .

Vaan jos tosiaan onnistun pelastamaan itteni kalkkiviivoilla - mihin *nyt* luotan - niin aika paljon pitää päässä naksahtaa että tuhoan homman enää ylläpitovaiheessa, vaikka sitten anopin piiraan tai kaksi napostelisinkin kerran kuussa. Ehkä niitä osaa arvostaa sitten enemmän. Jos tuntuu ettei, niin sitten kehitellään keinot (ei nälkäisenä anoppilaan... ).

_________________
- pikkuiii... "Hui hai"

Jepjep.
Mitään enkeleitä ei näy täälläkään, vaikka ylenpalttiselta ylipainolta olemmekin välttyneet (ehkä muiden luontaisten vikojen takia)
Sitä vaan jotenkin yritin sanoa, että vaikkei se juttu olisikaan nollahiilarit (meillä ei ole), niin ei se myöskään ole kontrolli. Tsjp.
Ja ajatus siitä ettei kontrolli todellakaan toimi, on minusta hyvin testattu ja oikeaksi havaittu täällä vertaistukifoorumillakin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Els, en suinkaan puhu aina itsestäni

Tarkoitin ihan niitä entisiä kakkosdiabeetikoita joilla sujuu ihan mainiosti hiilarien kontrollointi.

Jos toi ukko tarkotti että kontrollointi ei nnistu niin että syö veeteesti ja harjoittaa itsekuria nii eipä se tainnu sitten mitään kauheen uutta sanoa tai semmosta mitä jokainen karppi ei jo tietäs.

Ja jos se tarkotti et nollahiilarit on ainoo konsti addiktille nii sekään ei ole totta, sen näkee tällä palstalla. Ei kaikki onnistujat ole karnivooreja, hyvänen aika, ja nyt en varsinkaan puhu itsestäni

Jos sitten puhun vaihteeksi itsestäni, niin olin kyllä hiilariaddikti joskus muinoin. Tupakkiakin olen polttanut ja tupakkikontrolli piti ihan hyvin vaikka joskus juhlatupakoikin. Edelleen tupakki maistuisi kahden vuosikymmenen jälkeen ja niin maistuis hiilaritkin. Addiktio ei estä kontrollia, muutenhan kellään ei olisi mitään toivoa.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Ei olekaan totta. Minä olen lihava ja siltikään en ole mikään pullahiiri, en ole koskaan ollut. Minulla on tosi vaikea aineenvaihduntaongelma, siksi olen lihava. Nyt ainakin labratulosten mukaan minun aineenvaihduntani on korjattu, joten minulla on edellytys laihtua.

Asia, mitä en ole kertonut, niin tämän kevään synkkyydessä mietin, mitä paikkoja on auki tässä kaupungissa sellaiselle ambivertille kuin minä, koska tämän hallituksen pakottama eristysselli rupesi tuntumaan ahtaalta ja huomasin, että OA pitää kokouksiaan ja tutustuin heidän materiaaleihinsa ja ne kuulostivat minun näkökulmastani ihan oudoilta. Minä en mennyt kokoukseen ja ajattelin, että mitäpä jos yrittäisin laihduttaa ilman ja jos epäonnistun, niin sitten OA. Sanottakoon, etten tykkää jeesuksista.

Kun nyt olen seurannut energiansaantiani toukokuusta lähtien, niin minun syömiseni takaavat vakaasti hyvän ruokahalun, mutta sekään ei ole mikään addiktio. En kutsu sitä edes näläksi enkä nälkiintymiseksi.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Lihoin, koska en pystynyt kontrolloimaan ruisleivän, tuoremehun, hedelmien, kaurapuuron, pannarien, hillojen, yms. määrää niin pieneksi, etten olisi lihonut. Yritin kyllä moneen otteeseen sitä. Se tapahan on myös tunnettu nimellä: syö vähemmän, liiku enemmän. Vaikka liikuin enemmän kuin koskaan aikuisikäisenä, lihoin, koska en kyennyt kontrolloimaan niiden ruokien määrää, jotka diabetekseen johtivat. Vasta kun ymmärsin eliminoida haitalliset ruoat (Heikkilän opeilla aluksi), alkoi syntyä tulosta. Alkuun riitti sokerien, hedelmien, jauhojen ja perunoiden eliminointi, sain diabetekseni remissioon. Myöhemmin jouduin eliminoimaan myös kasvikset, joissa on oksalaatteja ja lektiinejä, jotka hidastivat insuliinin alenemista. Vasta sen jälkeen laihduin lähelle normaalipainoa ja pääsin eroon käytännössä kaikista kroonisista kivuista ja ongelmista. En onnistunut kontrolloimalla, vaan eliminoimalla. Joku voi toki onnistua kontrolloimalla, mutta se vaatii mieletöntä mielen lujuutta. Eliminointi on paljon helpompaa.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Sanoin tuolla kotipäikyssä olevani sokeriholisti. No ehkä ei niinkään, niinkuin muruseni siinä korjasikin. Hiilariholisti siis ennemminkin. Niin se vaan menee, että himoitsen herkullisia pastaruokia, pizzaa, leipää, sipsejä jne. Juotavista suunmukaisia on erilaiset oluet -alkoholiin en ole sukurasituksesta huolimatta luojan kiitos koskan addiktoitunut. Elämää on hankaloittanut myös mielenterveyden ajoittainen järkkyminen, masennus sairautena on viime vuosina hellityänyt otteestaan ja lääkitykselle ei ole ollut tarvetta. Stressissä ja muutostilanteissa olen kuitenkin heikko mitä linjanpitoon tulee, ja ajoittainen vieraileva alakuloisuus saa kyllä turvautumaan lohturuokaan. Itseltäni en halua kuitenkaan eliminoida mitään. Kontrolli säilyy, jos isot linjat on kunnossa, siihen pyrin. Ja mitä ketoosiin tulee, niin elämäni kammottavin kuoppa mielialan kanssa liittyi siihen. En hautonut itsemurhaa, mutta ajatus kulki noko ajan kuolemassa, omassa, lasten, jne. Muistan kun ketoosi katkesi (jäätelöä ja vadelmaista hillopullaa -muistijälki on vahva), niin konkreettisesti silmissä kirkastui ja hymyilin ekan kerran muutamaan kuukauteen. Voihan se olla, että nyt vuosien jälkeen tilanne on ihan toinen. Mutta ei oo pakko jos ei haluu . Ketokarppauksen, karnivoorin tai vaikka rasvapaaston suon yhtään kritisoimatta niille, joille se sopii. Itse etsin oman tieni.

_________________
huh'

Kiitos pipru tuosta viestistä. Saako uteloida notta millä hh-määrällä elelet?

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

^ Jaa-a? Keskiarvo jotain 30-40? En mittaile juurikaan. Toisinaan voi tulla ns. nollapäiviä, toisinaan sadankin pintaan. Ja ehkä miun on vielä mainittava sekin, että olen lihava. Laihtuminen on plussaa ja toki tavoite, mutta tärkeämpää on kokonaisvaltainen hyvä olo. Koskaan en ole ollutkaan laiha, mutta jos joskus pääsen vaikka lievään ylipainoon, niin se voisi olla sellainen oma hyväolopaino.

_________________
huh'

Tarpeeksi kauan kun olen nollahiilillä niin masennus ja alakulo syöksee syövereihin. Siitä sitten mässyhiilareita naamaan niin jopahan kirkastuu mieli.
tuohon kun löytäis tepsivän keinon.

_________________
--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*
Parempi elämä alkoi 13.1.2017
*Joka haluaa, keksii keinot. Joka ei halua, keksii selitykset.*
--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*--*

Mulla on juuri päinvastoin kuin Hilkkiksellä. Voin sitä paremmin, mitä vähemmän hh. Tosin viimeisestä mässystä on aikaa useampi vuosi. Jännä miten erilaisia ollaan.