Alkuhuomautus: SAA kommentoida väliin
Aloitin tämän hyvä/ala-karppaamisen 14.1.2005. Olen koittanut Montin ohjeilla jo ekaa kertaa noin 5 vuotta sitten, mutta söin ruisleipää silloin. Ja se taisi olla pahin juttu. Nyt "nollalinja", koska ruisleivästäkin saan sokerini nousemaan taivaisiin. Taustana mulla metabolinen PCOS, vyötärölihavuus. Metabolista oireyhtymää en sairasta, koska verikokeet ovat antaneet vain normaaleita lukuja. Verenpainetta ei ole, lähinnä välillä ongelmaa alhainen verenpaine. Laihdutus EI ole onnistunut millään. En jaksa nyt edes kirjoittaa niitä lukemattomia Paikkari-yrityksiäni! Nyt imetän 6kk vanhaa vauvaani joten en haluaisi laihtua vielä kauhean nopeaa tahtia. En siis laske sinänsä hiilareiden määrää, mutta mulla on pannassa peruna, sokeri, leipä (kaikki vehnästä-rukiiseen), riisi, pasta jne. Meinasin aluksi,että syön ruisleipää 2 palaa päivässä, mutta se huono olo, mikä tulee sen ruisleivän syömisen jälkeen ei houkuttele ja mulle tuli aina NÄLKÄ ruisleivän jälkeen! Nyt ymmärrän tosiaan sen, että sekin nosti sokereitani liikaa.
Nyt kohta viikon olen yrittänyt liukua tähän ruokavalioon.
HAVAINTOJANI:
- leipä KOKONAAN pois, muuten hiilarihimosta ei selviä.
- olen palellut kamalasti nyt joka päivä. Taitaa johtua laihdutuksen aloituksesta? Päätä välillä särkenyt vähän, mutta ei niin, että olisi tarvinnut ottaa droppeja.
- Voiko olla aivan täysi olo, vaikka laihduttaa??? Tämä on hassu päähänpinttymä! Eilen illalla söin ensin broilerin rintafileen ilman mitään lisukkeita ja vielä myöhemmin lohta ja avocadoa melkein ähkyyn asti. Olin siis aivan täynnä. Lisäksi suklaan maku suussa ihanista mascarpone-palleroista... Tunsin jo huonoa omaatuntoa, koska eihän näin hyvä olo VOI olla, jos painon pitäisi tippua.
Päätin käydä aamulla vaa´alla.
TULOS:
14.1.2005 paino 104,0kg. Maha tosi turvonnut, jatkuvasti kaasua.
19.1.2005 paino 101,8kg!!! Maha ei lainkaan turvonnut. En usko vaakaa!! Siinä on pakko olla jotain vikaa!!
t.Hannis
104kg, painoa kertynyt 2 peräkkäisen raskauden aikana 20kg... Lähtöpainoni ennen raskauksia oli 88kg. Nyt tavoitteena päästä 75kg!! Pituus 170cm. Nyt uskon, että voin saavuttaa tavoitteeni joskus, koska taitaa olla tämä ruokavalio todellakin minun juttuni. Olisi pitänyt uskoa lääkärin määräystä jo 4-5 vuotta sitten!! (Mulla gyne, joka "uskoo" vähähiilariruokavalioon, ja pitää sitä PCOS:n hoidon kulmakivenä! Tätä olen tosin jo teksteissäni hehkuttanut ennenkin, mutta sanon vielä kerran!)