Onneksi ei ole ihan vielä tarvinnut vuohien perässä ryhtyä muovipusseihin tai murattiin

Persaukisilla metsästäjäkeräilijöillä taitaa olla oma suojeluspyhimys. Viikonloppu mökillä poiki muutaman kauniin tatin (voi- ja punikki-), pari kourallista suppilovahveroita, ja pienen täydennyksen vajaaksi jääneeseen suolasienipurkkiin. Kaikki sienet valmiiksi pakastettuja

Kohmeisilla näpeillä oli hyvä jatkaa pihapihlajiin, mekin päästään lopulta hyytelönkeittoon.
Ja lähtöpäivän aamuna mökkinaapuri soitti isälle, olis hailii. Silakkaverkon laskivat eilen saunan jälkeen ja nostivat ennen kuin heräsin. Pakkasin mukaan vajaan kilon tuoretta, kaunista kalaa. Peratessa tuli melkein tippa linssiin, kun ero kaupan silakkaan on niin iso.
Liitteet:
ImageUploadedByTapatalk1413726092.355856.jpg [ 103.19 KiB | Katsottu 7312 kertaa ]
Liitteet:
ImageUploadedByTapatalk1413726077.412693.jpg [ 105.69 KiB | Katsottu 7312 kertaa ]
Liitteet:
ImageUploadedByTapatalk1413726061.325056.jpg [ 109.42 KiB | Katsottu 7312 kertaa ]
Perkeet syötin matokompostille

Peratut hailit (niin kuin tuollapäin sanotaan) pötköttävät nyt etikkaliemessä, ja pääsevät marinoitumaan suolasitruunan liemeen, hunajan, öljyn ja valkosipulin kanssa. Oijoi. Ehkä minäkin opin taas syömään kalaa!