Heippa,
tässä mun alkukuvioita, toivottavasti Konkarikarpeista joku kertoo jos suunnitelmissani on jotain pahasti pielessä;
ikää siis 35v nainen, painoa 75,8kg ja pituutta 163. Toivottavasti entinen hiilarihirmu.
En liiku muuta kun koiran kanssa hortoilut, mutta näin alkuun ajattelin, että vedän melkolailla rajattomasti
ruokaa, ja rasvaista nimenomaan. Ikäänkuin vierotan itseni sokerista yms. pullamössöistä. Shokkihoito

.
Ei oo tehny mielikään karkkia näiden parin päivän aikana, kun täti on tasaseen ladattu täyteen pekonia, kananmunaa, kermarahkamarjamössöä (marjoja ei mitenkään paljoa), juustoa plus kaikkee muuta ja tavan vuoksi jos on tarvinnu napostella, niin semmonen kiva "hyppysellinen" ( <-reilu

) siemenmixiä.
Jotenkin tän tyylin ruokailu tuntuu mulle luontaiselta ,koska kaikki mitä tässä vhh hommassa pitäis syödä, on juurikin mun makuun. Tiedostin kyllä ongelmani aikoja sitten eli napostelin makeita enkä sitten syönyt kunnon ruokaa, en vaan tehnyt muutosta ennenkun nyt , joku ikäkriisi

.
Mulla on aiemmin kaatunut kaikki perinteisen tyylin keventämiset siihen, että se ylenaikainen kituuttaminen on alkanut ottaa kuppiin ja pahasti. Joten kelkka tyystin toisessa suunnassa nyt.
Määriä ajattelin katsoa tarkemmin ehkä viikon päästä. Luulisi että se suurin sokerinkaipuu on siihen mennessä saatu ohjelmoitua pois.
Ennenkaikkea hienoa, että oppii laittamaan kunnon tavallista ruokaa, kun einekset on mennyttä aikaa. Nyt kesälomalla kiva kun on aikaa opiskella.
Juu, ekat lihapullani juurikin paistoin

ja ikää naisella 35 eh.. Jotenkin voittajafiilis!
Kysymys siis kuuluu, kehtaako tällai rajattomasti syödä n. viikon ajan, kun sitä painoa olisi kumminkin tarkoitus SITTEN alkaa pudottamaan.
Kiirettä ei ole, ajattelin vaan tällä tyylillä räpistää sokerit matkasta. Pitäisikö kuitenkin ottaa tiukka linja määrissäkin alkuun heti,
tai miten?
Kaikki kommentit otetaan kiitollisuudella vastaan
