Lihan epäekologisuudesta on ihan turha tulla juttelemaan tähän taloon, jossa normaaliaikoina suuirn osa elukkakaloreista on peräisin ei-lihaksi kutsutuista lähteistä kun kaikki ökolookiset laskut on kuitenkin aina tehty lihaslihan perusteella. Jos jokin on tuhlausta niin se, että tässä maassa teuraasta syödään vain lihakset.
Ja JOS einekset olisivat järjellistä syötävää... eikun ei noin voi sanoa kun ne ei ole. Mutta se järjettömyys ei liity kanannahkaan tai mekaanisesti irrotettuun lihaan, vaan kahteen muuhun asiaan (tai kolmeen, jos mukaan otetaan maku). Einesten sajahauholisistä osa on akuutin hankalia ihmisille. Lisäksi herkästi pilaantuvan ja bakteereja keräävän raa'an lihamurun käsitteleminen tuotantolinjalla jossa on jäljellä enää vain äärimmäisissä olosuhteissa hengissä säilyneitä bakteereja tarkoittaa, että ne pahimmat voivat hyvinkin päätyä einekseen. Mutta siis joo, ne nahkat ja jänteet ja riekaleet olivat täysin syötäviä
ennen kyseistä einesprosesssia.
Mutta kun kanannahkaa ja lihamurua ja jänteitä ja rustoa huomaamattomassa ja jopa erkullisessa muyodossa saa itselleen järkättyä jopa keittiötä inhoava ja köyhä opiskelija helposti. Viikon satsiin tarvitaan parin euron lisäksi vain sisua (koska se näyttää ällöltä), iso kattila ja jonkinlainen sauvasekoitin.
Hankitaan raaka-aine: Pyydetään varakkaamman kaverin käyttämän broilerin ranka retaleineen, ostetaan koiranruokapakastinkaupasta muutama rustoluu, imrovisoidaan ja kysytään; kauppahallistakin voin kysellä reilusti luita koiralle. Kaikki suomessakin syöty liha on peräisin eläimistä, joilla on luuranko ja josta luurangosta (ja nahkasta ja jänteistä) ihmeen suuri osa menee suoraan hävitykseen.
Laitetaan se isoon kattilaan, joka täytetään vedellä jossa on vähän etikkaa/kaljanloput/mitävaanhapanta jääkaapista. Kiehautetaan kerran, kuoritaan vaahto pinnalta, lisätään ainakin suolaa (muu on vapaaehtoista), annetaan poreilla ja hymyillä ja poreilla. Päivän (tai kahden tai ännään) haudutuksen jälkeen tehdään se ällöosa eli erotellaan kaikki pehmeä erilleen kaikesta kovasta (luista), mahdollisimman tarkasti. Ja sitten surautetaan ne pehmyet sopivan liemimäärän kanssa soseeksi. Ko. soseen voi joko sekoittaa liemeen (jonka laittaa lasipurkkeihin, ja lusikoi sitten näistä mukaan jokaiseen sapuskaan jota viikolla tekee) tai jos nyt erikoisesti haluaa lisäravinteen tapaisia juttuja, niin pitää tahnan erillään, maustaa suunmukaiseksi ja syö tuota lusikallisen päivässä

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä.
Tyyli täällä, kliksEi eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)