Noh, tiukkaa ketoiluahan se vaati aluksi. HH alle 20, sillä tainnutin kaikki makean himot ja mieliteot. Kalorit n. 300-400 yli peruskulutuksen, sopi minulle parhaiten. Aluksi paino putosi kuin itsestään, sitten alkoi tasaantua. Siinä vaiheessa laskin makroja, tarkkailin lähinnä rasvan määrää jossa en paljoa pihtaillut. Laskentaa jatkoin n. 1,5 kk, sitten lopetin kun aloin muistamaan jo ulkoa kuinka paljon mikäkin painaa ja mitä sisältää. Nyrkkisääntönä niin, että joka aterialla eniten rasvaa, sitten prodet ja vähiten hiilareita. Prodetgrammoissa per vrk n. 1,5 x sen hetkinen paino. Jos rasvan saanti uhkasi jäädä vähälle, paikkasin tilannetta syömällä esim. vähän pähkinöitä.
Ruokailu 3 x pvässä, aamupala, lounas ja päivällinen. Näistä yksi ateria vähän kevyempi. Esim. jos olin aamulla paistanut munia ja pekonia, niin lounas koostui esim. kasviksista öljylorauksella tai voisulalla ja lisäksi ehkä tonnikalaa tms. Jos alkoi jotakin välillä tehdä mieli, popsin esim. pari nakkia, kourallisen pähkinöitä tai keitetyn kananmunan. Maitotuotteita rajoitetusti (rahkaa, kermaa, partista, juustoa). Sokeria, riisiä, pastaa, perunaa ym. höttöhiilareita ei lainkaan, alkoholia erittäin harvoin. Leiväksi mantelileipää/juustoleipäsiä tai hätätapauksessa kaupan karppileipiä. Päälle voita juustohöylällä, kermajuustoa, meetwurstia, kasviksia. Paljon kalaa, kanaa ja kasviksia, sika-nautajauhelihaa, nakkeja, makkaraa, pekonia. Salaatteihin siemeniä ja pähkinöitä, majoneesia ym. Kaikki paistoin voissa. Vettä/vissyä ainakin 2 litraa päivässä. Herkkuhetkiin partista ja rahkaa marjoilla ja stevialla tai kahvin kanssa muutama pala tummaa suklaata. Nyt loppuvaiheessa olen syönyt jo hedelmiäkin, ananasta ja omenaa. Myös jäätelöä olen syönyt silloin tällöin kesän kunniaksi
Kunnon yöunet tärkeää, samoin hyvä mieli: stressaamalla paino ei putoa. Liikuntaa olen harrastanut silloin kun sille on tuntunut, sauvakävelyä ja uintia. Minulla on fyysisesti raskas työ, joten hyötyliikuntaa tulee sen mukana. Nyt alkaakin kiinteytys kun tavoitepaino alkaa olla haarukassa.
Kuukautiskierto vaikuttaa ainakin minulla: oviksen ja menkkojen välissä paino pyrkii jumimaan. Silloin auttoi syklitys: välillä niukkakalorisia päiviä,välillä runsasenergisiä. Ja lepoa, lepoa, lepoa, vettä, vettä, vettä. Kroppa sai tekemistä ja paino kääntyi taas laskuun hidastelun jälkeen. Purkista monivitamiini, D-vitamiini, kalsium ja magnesium. Puntarilla kävin parin päivän välein, joskus useaamin jos olo tuntui raskaalta. Korjausliikkeitä pystyi tehdä silloin nopeasti jos oli tarvis.
Housukoko on pienentynyt koosta 44-46 kokoon 36-38. Paidat on kokoa S entisen L/XL sijaan. Olo on pirteä, hymy pyrkii suupieliin paljon useammin kuin ennen

Kyllähän tämä on vaatinut kovaa työtä ja itsehillintää, mutta siihen on jo tottunut. Ennen olisin itku kurkussa vahdannut kahvipöydästä pullaa ja munkkeja, nyt voin olan kohautuksella ne ohittaa. Kaupassa voi karkkihyllyn ohi kävellä ilman kuolan valumista, nyt hykertelen into piukassa kasvisosastolla kun näen oikein ihanan näköisiä miniluumutomaatteja
Tavoite täytyy pitää kirkkaana mielessä. Aivopestä itseään onnistumaan. Ja tärkeää on palkita itsensä, ostaa vaikka uusi nätti vaate aina kun saavuttaa vaikka asettamansa välitavoitteen. Tuntuu upealle mennä vaatekauppaan kun löytää helposti kaikkia ihania vaatteita joihin ennen vain haaveili mahtuvansa. Peilikuvan kanssa joutuu vielä tappelemaan, sieltä kun katsoo edelleen se entinen pullero vastaan. Mutta ajan kanssa sekin, totuttelu pienempään minään vie aikansa
