Näin on eka viikko (tai oikeasti vain kuusi päivää) takana ja aika pienen yhteenvedon.
Olo on edelleen pirteä ja motivaatio kohdillaan. Uni on syvää ja unimaailma varsin aktiivista: en tiedä liittyykö lisääntynyt uniennäkeminenkin tähän. Se kun voi oikeastaan ihan mistä vaan. Vatsa toimii mainiosti. Paljon siis positiivista.
Negana vois sanoa ton jalkojen jumimisen. Edelleen aika pökkelöt ja tuntuu ettei niillä vaan pääse eteenpäin vaikka kuinka virtaa löytys. Se harmittaa kun tavotteena on tota kävelyä rutkasti lisätä. Noh, luotetaan iso isään ja uskotaan että jumi katoaa. Muuta negatiivista en tähän hätään keksi
Jääkaappi on saanut uuden sisällön. Itseasiassa se näyttääkin varsin hyvältä ja täydeltä. Varmaan siis jääkaappinikin on tyytyväinen.
Ensi viikolla on sitten aika palailla töihin. Ekan viikon saan (tai joudun) varmaan olemaan aika tiiviisti toimistolla, joten ruokailut ei tuota ongelmia. Muutoin työni on liikkuvaa (valitettavasti vain autolla) ja ruokailu tulee oidetua milloin missäkin. Lounassetelit taskussa ajaa helposti tonne Macin luukulle. Vaan eikös sieltäkin saa salaatteja? Minun mielikuvitukselleni loistava vaihtoehto.
Hyvältä siis itseasiassa näyttää. Paino putosi tämän kuuden päivän aikana -1,8 kg (miehellä yli kuus kiloa). Tällä jatketaan ja liikuntaakin otetaan pikkuhiljaa enemmän mukaan. Tuo kävely on hyvä, kunhan jalkojen jumi helpottuu. kahvakuulailun ajattelin aloittaa kun ensin vähän perehdyn siihen. Kuntosali ei oikein houkuta, vaikka kuntosalijäsenyys onkin. Ehkäpä joku ryhmätunti jossain vaiheessa. Tai kortilla saa käydä uimahallissakin... pari kertaa olen käynyt vesijuoksua kokeilemassa mutta ei oikeen tunnu mun jutulta sekään.
Iso isä: muikut on suurta herkkua voissa paistettuna. Tönkkösuolaus ei oo mun juttu, joten eiköhän jalat säily.
Mittoja en nyt ottanut, mutta olenkin tuonne ekaan viestiin kirjannut vyötärön väärin. Oikea on 109 cm, käynpä sen korjaamassa

paino
23.7.12: 100,5 kg
29.7.12: 98,7 kg
(-1,8 kg)