Voi kele tuota painorajoitusta... Mut siitä voi päätellä, et onko hevoset ehkä hiukan liian silkkihanskoissa siellä tai liian kovalla käytöllä muuten. Sikäli kun ajattelee, niin tuskin joku 3 tuntia köpöttelyä kentällä ja 12 tuntia boksissa tallissa kuitenkaan vastaa hevosen mielikuvaa siitä mitä on "Hyvä Elämä"... No ei siitä enempää.
Mukava tuo saapasvinkki! Jos venäläinen rouva ei tiedä miten saappaat saa jalkaan, niin ei sitä tiedä kukaan muukaan. Ja rakkoja estetään tulemasta tietysti vodkalla. Ei sisäisesti vaan hieromalla sitä vodkaa ensin niihin rakkoontuviin paikkoihin. Tietysti tämä on venäläisen ystäväni vinkki.
On niitä pari muutakin, kuten se, että pitää syödä paljon rasvaa laihtuakseen ja se, että jos juo sitä vodkaa, niin sitä ei saa sotkea mihinkään miksereihin vaan sellaisenaan juodaan, sit voi juoda jotain alkoholitonta mehua tms välissä ja syödä pitää. Ja ei mitä tahansa, vaan smetanaa, majoneesia (80% eikä mitään kevytjuttuja), meetvurstia tms kokolihamakkaraa... Hoikkaakin hoikempi ohjeen antaja, tais tietää mistä puhuu?
Ja siitä asiasta, mullahan mielestäni tämä lihominen tapahtui ns. yhdessä yössä, sillä otin lievän ylipainoni ( bmi 26, joka haittasi ajatuksen tasolla, mutta mitään sille en siis tehnyt aktiivisesti) päälle n.37kg ekassa raskaudessa. Tietysti osa oli ihan turvotusta, kun paino ylitti yli 90kg niin luovutin. Jotain outoa tapahtuikin, sillä viimeisten 4 viikon aikana painoa tuli vielä yli 10kg... Tai mistä sen tietää, kun viimeisin punnitus on 9 päivää ennen lapsen syntymää.
Siitä sitten katosi omia aikojaan 9kg ja sen jälkeen vain kituilemalla hiukan, siis karpillakin. No yritetty on runsasta rasvaa ja vähiä hiiriä ja voimakas kalorirajoituskin on ollut jne jne. Ei auta. Tein sitten lisää lapsia ja sain raskausaikana vain 12-13kg, jotka katosivat itsekseen 3 viikon aikana. Hyvä homma. Mutta niin, edelleen pönötän tässä 34-35 BMI:n maastossa, kun muutakaan en voi. Ei todellakaan ole ollut helppoa mielenterveydelle tämä. Vaatevarastokin on aika olematon, kun sinni ei anna periksi ostaa lisää vaatteita. tosin verkkariosastolla on hyvä olla, täällä kotosallahan minä enimmäkseen olen. Ja siksi en varmaan tajua edes olevani NIIN läski kuin olen. Tai en uskalla sitä ajatella. No enimmäkseen vointi on ollut jopa parempi kuin ennen raskauksia, niin sikäli voin olla onnellinen. Maha on jonkin verran tiellä, vaatteet ei sovi tai näytä miltään päällä (tosin mun vyötäröhän on jo soman kapoinen kuin vain 102cm eilen, isoimmillani olin tälle vuodelle 138cm... se ei ollu ees rantapallo vaan jumppapallo...), mut muuten ei oo eroa entiseen. Tietenkin on paha mieli kun peiliin katsoo, mutta taisi se olla ennenkin. Joten niin, eipä se ainakaan murehtimalla parane.
Ja en kyllä ajatellut sääliä yhtään koniparkaa, jos tässä vielä intoudun ratsastelemaan. Ja koska suokit on mun suosikkeja (ja ratsastaahan niillä isot miehetkin, en minä ole edes isojen miesten painoinen!) niin kyllä ne minut jaksaa kantaa.
Mut on ihan hirveää, että ihmisillä on oikeus haukkua lihavia päin näköä. Mua ei onneksi ole kukaan (paitsi äitini jo teininä, vaikka olin laiha ja kun bmi oli n.20 niin liikunnan opettaja sanoi, että ootpa tainnu jonku kilon lihoa, se oli kauheaa...), mut se joka uskaltaa, voi olla varma, et saa kyllä ryöpytyksen. Toisaalta, eihän se kerro kuin sen henkilön henkisestä kypsyydestä. Aika juntteja ihmiset osaavat olla ja vielä kun on vallalla tämä "kaloria sisään, kaloria ulos"-ajattelu, joka ei todellakaan ole niin, niin se kummasti on vääristänyt sen ajatuksen, että kuka tahansa ylipainoinen on vain laiska, kun ei laihduta.
Oo, onneks on karppaus, kivat karppikaverit ja lupa syödä rasvaa.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
. 
[code][/code]
Kuulostaa kauheelta!
. Saapikkaita on sitten ollu, siis semmosia, joiden varsi jää vähän pohkeen alle.
... tosin ne ovat juuri yksi syy siihen etten enää ajattele tyyliin "sitten joskus". 
