karppaus.infon arkistoitu foorumi

Onko palstalla ketään, joka mittailee ketoaineita verestä virtsastickien sijaan?

Kun aloitin karppaamisen, vedin äärimmäisen tiukkaa linjaa ensimmäiset 3 viikkoa, kaikki hiilarit olivat nöynöynöy. Aluksi tuntui mahtavalta, mutta sitten alkoi runsaasta juomisesta huolimatta olla "kuiva" olo, kämmenselän iho jäi poimuille kun sitä nipisti ja koko ajan kuivasi suuta. Samalla oli hyperaktiivinen olo. Käväisin samoihin aikoihin kylässä ystäväni luona perheessä, jossa on diabeetikkotytär ja kun kertoilin oireista, ystäväni iski minulle kouraan verestä ketoaineita mittaavan laiteen. Ystävän 10 v. tytär puolestaan tökkäsi minua neulalla sormeen ja sitten mitattiin ketoaineita.

Ketoainepitoisuus oli reilut 2 millimoolia/litra, joka diabeetikolla tarkoittaa "tarkkailutasoa", yli kolmen menevästä kuulemma kannattaa jo lähteä hoitoon, etenkin jos kyse on lapsesta. Stickseillä näkyi vain, että ketoosi on päällä, mutta ei tarkkaa tasoa. Hellitin vähän ja lisäsin hiilarit n. 20 g/vrk, joka edelleen antaa stickseillä lievät arvot, mutta kuivumista ei enää ole tapahtunut.

Uutena karpaajaa vähän pelästyin noita arvoja. Nyt olisi kiva tietää, mittaako kukaan muu verestä ketoaineita ja ovatko ne olleet verrannollisia sticsien tuloksiin? Ja oliko ylipäänsä aihetta säikähtää/löysätä syömisiä vaan olla vaan tyytyväinen siihen, että oltiin päästy tavoitteeseen l. kroppa oli ketosissa?

Jos et ole diabeetikko niin unohda koko juttu. Ketoja erittyy kuseen vasta kun keholta jää yli. Lisäksi blandis(juotu vesi) laimentaa mitattua kusiarvoa. Eivät siis tiukasti korreloi vaan osin. Joillain taso nouse esim. kahdeksaan. Ei ollut aihetta säikähtää/löysätä syömisiä.

Kuivumisella ja ketoosilla ei ole juurikaan tekemistä keskenään terveellä ihmisellä.

Mitenkähän tätä pitäisi purkaa.

Sanotaan nyt vaikka aivan ensimmäiseksi ja niin ettei siihen jää mitään epäselvää. Pelästyminen oli täysin turhaa!
Pitoisuuskin oli "lievä".

Se mikä koskee diabeetikkoa ja misää mielessä on aivan eri juttu. Kokonaan. Kyse ei edes siinä ole itsessään pitoisuudesta vaan signaalista jossa käypähoidon mukaan asioita hoitavan diabeetikon pitää hälyyttyä. Kyse ei olisi siinäkään ketoainepitoisuudesta itsestään että se olisi vaarallinen vaan siitä että se on varoitussignaali siitä että jotain on diabeetikon hoitotasapainossa menossa vastoin valittua hoitokäytäntöä. DKA (diab. ketoasidoosi) on vaarallinen tila ja sihen joutumista varotaan. Siksi havahdutaan jo "ennakoivasta" signaalista tarkistamaan että mitä elimistössä on tapahtumassa. Ei diabeetikon ravitsemusketoosi on aivan eri juttu!

En kuitenkaan ala nyt kirjoitta artikkelia ketoosista ja ketoaineista ihmisen normaalissa metaboliassa. kaikki se kuitenkin löytyy ympäri foorumia hajallaa siletä täälä sekä linkkeineen erilaisiin tiedon lähteisiin.

Jos mittaat verestä niin yleensä silloin mitataan B-OHB kun taas virtsasta mitataan se toinen keto, asetoasetaatti. Yleensä esiintyy molempia kun ollaa ketoosissa mutta niiden keskinäinen suhde voi vaihdella.

Ketoaineet ovat elimistössä normaalia polttoainetta. Normaaleja polttoaineita elimistössä ovat glukoosi, FFA, ketoaineet.

Journal of Child Neurology, Vol. 15, No. 12, 787-790 (2000) : "Children with blood ß-hydroxybutyrate levels greater than 4 mmol/L were significantly more likely to have a decrease in seizure frequency than those with levels less than 4 mmol/L."

Eikä kukaan pelkää niiden vaikutuksia.

Kukan ei myöskään varoita 72h paastosta sen vuoksi että B-OHB helposti kohoaa sinne ehkä keskimäärin 4mmol tuntumaan (papan hihasta ravistettu) (yksilöllistä ja hajonta on aika suurta). Elimistö vain useinmiten joutuu niitä tuottamaan (pääosin maksa) ja sitä sitten esim aivot hyödyntävät polttoaineenaan sokerin sijasta.