karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tuonne urheilijatytön viestiin.

Minulla on jauhelihasta ajatus että jos sen grammamääräinen rasvan määrä on proteiinin määrää alempi se on kelvotonta. Ja suosikaa luomu sikaa, -porsasta yli (vanhojen) teknorehumaitokoneiden lihan.

Hyviä neuvoja! Luulen etä ongelma löytyy proteiinista, pitää keskittyä vaikka yhteen proteiinilähteeseen aterialla ja loppu energia rasvasta. Minä joudun syömään mitä kaapeista löytyy, eli välissä se on täysrasvaista ja joskus käy huonompi tuuri. Pienemmät annokset hitaammin syötynä ja osa proteiinista korvata rasvalla ja se on siinä

Helmikuun neljännestä menty warriorilla, ja osa muusta elämästä tiedostamatta asiaa. Nälkä ei ole tullut kuin kaksi kertaa, joten luulen tämän olevan minulle luonnollinen tapa syödä Kyllä minä haluan olla edes 'hieman' nälkäinen ennen syömistä. En nyt tarkoita raastavaa nälkää päivällä, vaan tunnetta illalla että pitää syödä jotain, alankin silloin heti tekemään ruokaa. Kai niitäkin ihmisiä on jotka kärsivät pitkistä ateriaväleista?

Atkinsin ohjeista noudatan induktiota ja jossain vaiheessa alan nostamaan hiilarimääriä sen 5g viikossa, jotta löydän itselleni sopivan tason. Tiedä sitten yhdistänkö typerästi kahta ruokavaliota Itse ainakin koen kirjan lukemisesta ja ohjeiden sisäistämisestä olleen enmmän hyötyä kuin haittaa...

_________________

Miulaki teki saman, et liia vähä rasvaa tai liikaa prodea syötätti... Ja jos join liian vähän vettä, ni seki edesautto...

_________________
Karppi, since 2005

Jep. Joillakin se saattaa liittyä esimerkiksi viivästyvään kyllläisyys signaaliin joka helposti johtaa sitten sen kerta aterian liian suureen kokoon. No pahimmillaan se sitten heilauttaa pahemman kerran säätelysignaaleja ja nälkäkin voi jopa yllättää vaikka tarvetta ei olisikaan. Nämä riippuu niin paljon psykologiasta, syöntinopeudesta sekä sitten niistä lukuisista signaaleista jotka elimistössä yrittävät viestittää että stop stop. Niistä voi jollain yksilöllä joku signaali olla heikko... esimerkiksi vatsan täyttöastetta ilmaiseva. Tai jokin signaaleista voi nousta viiveellä jne jne. Joillakin vasta "vatsa täysi" signaali stoppaa (ja liian myöhään) kun muut fiksummat signaalit ei pelaa. Tokihan, ei ole mikään pakko olla niiden primitiivisimpien signaalien varassa. Myös ajatusta/tietoa voi/saa käyttää.

Hyvin runsas ptroteiini johtaa siihen että se on aminohappotaseen johdosta pakko ajaa glukoosiksi (tai muuksi) koska vapaiden aminohappojen määrä on varsin tiukasti pidettävä rajoissaan. Sen aminohappopoolin säätelyyn osallistuu muun muassa insuliini ja sen toimintapari glukagon. Nyt aminohapot nostavat suoraan molempia ja sitten kun glukoosin valmistus on vauhdissaan niin sitten vielä niistä syntyvä glukoosi ajaa insuliinia ylös (mutta se sitten jo ajaa glukagonia alas. Tämä heilahdus jos on laaja se voipi joillakin saaha pasmat sekaisin. Insuliini vaikuttaa myös siellä rasvapuolella ja kun glukoosi sitten on ajettu piiloon ja kun sama heilautus ajoi rasvahappojen vapautusta alas... no se miten se sitten koetaan syömishalukkuutena onkin vaihtelevaista...

Insuliini (ja glukagon) todellakin säätelevät elimistössä suurta joukkoa asioita eivätkä siis todellakaan pelkästään verensokeria. Joillakin (proteiinin laadustakin riippuen) saattaa sen vaikutus olla sellainen että verensokeri laskee.. (koska insu nousee säätääkseen aminohappotasetta) ja jos nyt tuo insun ja glukagonin reaktio ei ole kovin tasapainoista niin... näissä asioissa reaktioiden osalta ei ole paljoakaan yleistettävää. (vaikka ne ovatkin ihan normaalia elimistön toimintaa mutta hienosäätelyasioissa olemme yksilöitä sekä jokainen olosuhdekin on omansa. Niissä asioissa täsmällinen "kokeen" toistaminenkaan ei ole mahdollista koska elimistö ei ole kahta eri kertaa täsmälleen samassa tilassa ja samanlainen.)

Tästä vs notkauksesta tein taannoin kokeen mittailuineen (mutta siis se oli siinä tilanteessa ja minun elimistöllä ja se oli lisäksi runsaalla rasvalla) Se on jossain täälläfoorumilla. (Iso kasa munia ja hyvin runsaasti voita) (koe jossa aterianjälkeinen verensokerin lasku tulee esiin mutta hyvin lievänä)

Oma kokemukseni on päinvastainen kuin Papan esimerkki. Jos yritän syödä päivän sapuskat kolmella aterialla, on seurauksena kertakaikkinen ähky tai miksikä tuota kutsuisi. Siis kylläisyyssignaali ei tule ainakaan viiveellä. Neljä ruokailukertaa taas tuntuu paljon paremmalta. Nuo neljäkin ovat sellaisia, että niistä vain yksi on varsinainen ateria. Muut kolme ovat pikemminkin välipalakokoisia.

Aina silloin tällöin olen hakannut päätäni seinään ja yrittänyt kolmen aterian systeemiä, koska sitä hehkutetaan täällä usein ainoana oikeana ruokarytminä. Ilmeisesti minulla on vaeltavan keräilijän geenit, koska tuo systeemi ei vaan toimi. Nykyisellään on jopa niin, että tuo yksi varsinainen "ateria" tuottaa joskus vaikeuksia. Ehkä seuraava askel on, että syön pari isompaa ja pari pienempää "välipalan" kokoista ateriaa, mutta en lainkaan sellaista, mitä kutsutaan kunnolliseksi ateriaksi.

Viime aikoina on ollut ongelmana myös se, että tällä systeemillä tuppaa ketoosi iskemään päälle liian helposti. Sinänsä jännää, koska kun aikoinaan yrittämällä yritin saada ketoosia päälle, se ei tahtonut onnistua millään. Nyt kalmanlöyhkä hiipii kuin huomaamatta riesaksi, ellei jatkuvasti muistuta itselleen riittävistä hiilareista - ja tietysti ne on myös syötävä. Mutta yllättävän korkeilla hiilarimäärillä tulee silti hajuhaittoja ja muita ketoosin riesoja.

Menee ihan offtopikiksi mutta miehen poika 6v harrastaa tätä. Selittää ja hölisee ja lauleskelee ruokapöydässä sillä intensiteetillä että maha tulee täyteen pikkupikkuannoksesta, ei ihme että poika on ihan luuviulu.

_________________
"Jos ihminen jaksaa tarpeeksi pitkään syödä suositusten mukaan pelkkää kasvirasvaa, hän lakkaa ehkä joskus tuottamasta kovapahaeläinrasvaa ja muuttuu rypsiksi tai muuksi vihannekseksi." Traanitapiiri

Thimari, nii kävis miuleki... En syö aamul mitää, päiväl pikkase, illal isomman aterian ja ehkä jotai pientä myöhemmi, JOS tarvetta... näi talvel...
Kesäl se saattaa ja meneeki siihe, et yks iso ateria illal eikä ehkä muuta... kun ei maistu kuumal...sillo vissyä menee paljon enemmän ku nyt...

_________________
Karppi, since 2005

Mutta tietenkin ketoosin vastustaminen ketjussa jonka otsikko on Atkins induktio tuntuu hiukan kummalliselta.
Mutta juusiis:

Miten niin päinvastainen.

Nyhmää en yNmärrä lain... mutta sehän ei ole mitään uutta.

Lisättäköön vielä mitä Atkins kirjoittaa kirjassa "The New diet revolution" johon viittasin pikku linkillä aiemmin.
Siellä sääntö numero 1 kuuluu:



Atkins ketoinduktio EI ole eikä sen tule olla mikään pätkäpaasto - Atkinsin mukaan!

Pappa, päinvastainen siinä mielessä, että mainitsit kylläisyyssignaalin viivästymisen liittyvän pitkien ateriavälien riesoihin ja täällä _o/ on siis yksi, jolla se ei todellakaan viivästy, vaan iskee kimppuun pikemminkin liian aikaisin. Kommenttini oli siis vain esimerkki tuosta, miten joillekin pidemmät ateriavälit tuottavat riesaa.

Minusta ketoosin vastustamisviesti sopii oikein hyvin induktioketjuun ja kiusaksi niille, jotka yrittävät päästä siihen, mutta ei meinaa onnistua.

En minä muiden ketoosia vastusta, omaani vain, kun tuo pääparka ei pidä siitä yhtään.

En tarkoittanut että se johtuisi pitkistä ateriaväleistä. Se on tavallaan erillinen asia. Mutta jos yksilön elimistön ominaisuutena on tuollainen poikkeama/vaurio/toimintapuute niin se sattaa olla ongelmallista. Jos on taipumusta syödä nopeasti, hidas tai vajaa kylläisyys signaali (joka taas sitten on summa monesta eri signaaleista joista yhtenä monista on esimerkiksi mahan täyttöastesignaali) ja pitkitetty ateriaväli niin jollain se voi johtaa liian suureen annokseen joka taas saattaa johtaa sitten aineenvaihdunnan säätelyssä melkoiseen härdelliin insuliini-glukagon ja muiden säätelevien juttujen tiimoilla. Joillainhan taas homma toimii toisin -- pitkän ateriavälin jälkeen tuleekin vähemmällä "kylläiseksi" ja näin kokonaisrukamäärä voi muodostua pienemmäksi kuin tämän tästä syödessä. Jollain taas sama asia voi tulla ongelmana vastaan usein syödessä. Nämä ovat hyvin yksilöllisiä juttuja.
Mutta ketoosi induktioon pitkät ateriavälit sopivat hiukan kehnosti (mutta ei tietenkään kaikilla). Toki pitkä ateriaväli voi tuntua "helpolta" koska nälkä voi olla vaimeaa ja ravinnottomuutta ketoosissa voi kestää erinomaisen hyvin (muttakun... elimistö ei missään vaiheessa saisi alkaa käynnistää ravintopuutesuojatilaa vaan sitä pitäisi koko ajan huijata että ruokaahan tulee vaikka kuinka (ja silti varastoa rasvan osalta puretaan)). Mutta pidemmällä aikavälillä se (esim hyvin pitkät ateriavälit) voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Pitäisi säilyttää lihasanabolia (tai minimaalinen katabolia) ja reilu rasvakudoskatabolia. (se on hiukan ristiiriitainen tilanne... siinä yksi syy)

Oikeastaan oli ehkä virhe otta tuota kylläisyys signaalien asiaa esiin tässä mutkun...
(tai ainakin olisi pitänyt paremmin pitää erillään syyt ja seuraukset)

Eli summasummarum... näissä hienosäätöasioissa olemme hyvin yksilöllisiä.

Jahas, mitäs vikaa päässä?



(sori oli pakko ja sitä ei pidä lukea ilkeänä! Sitä se ei ole vähänkään... kunhan vain sattui tuollaanen kohta silmään... )

Onko haittaa, jos hiilarit jää tosi vähäisiksi? Tyyliin 10g tai alle.

Mulla näyttää nimittäin nyt käyvän niin, sillä esim. tänään (kts. ruokapäivikseni ) söin aika normaalisti, aamulla ja kaupungilla salaatin ja jos en olisi vetänyt croutonseja salaatin yhteydessä, hiilari olisi jääneet johonkin viiteen Pitääkö ruveta laskemaan proteiineja ja vastaavia vielä vai väkisin koittaa saada se hiilarimäärä sinne 10-20g?

Ällöttää kaikki ruoka. Olo on energinen ja ihan hyvä, mutta varsinkin kananmunat ja liha saavat aikaan inhoreaktion. Ja jos tämä on ketoosia, herra Atkins ei kyllä koskaan tainnut harrastaa seksiä tai ei olisi muuten väittänyt, että ketoosi on parempaa kuin seksi

_________________
She's got a body like an hourglass it's ticking like a clock

Voi-voi, mitään vikaa ei puutu...

Migreeni ärtyy ketoosissa ihan tolkuttomaksi, joskin ei siinä ja sen määrässä mitään tolkkua ole muutenkaan.

Jos on tuollainen yksilöllinen ominaisuus niin eipä siinä sitten ainakaan kannata ketoosin kanssa päätä petäjään hakata. Eli varsin ymmärrettävää vaikka kaiketi melko harvinaista. Siksi toisekseen joillakin saattaa olla jopa jokin perimällinenkin syy joka hankaloittaa glukoosin runsasta korvaamista ketoilla aivoissa - tai joku muu syy. Eipä sitäkään mekanismia tunneta miksi ketoaineet saattavat auttaa joitain epileptikoita ja aika hämärrä sekin hypoteesi että Alzheimerissa ketoista saattaa olla avuksi jne.

Ehkä aiheellista ilmoittaa tähänkin ketjuun etten taskaan saanut projektia loppuun. Aamusta olin vielä innoissani, mutta päivän aikana päätin ruokavalioni olevan riittävä ilman ketoosiakin. Eli kasvikset tulevat rajoittamottimina takaisin, samoin muut maitotuotteet, paitsi juusto ja kerma. Sain oman asunnon, enkä jaksa miettiä ruokia kovin tarkasti, kun rahaakin pitää ajatella. Sitä paitsi kaipaan ihan älyttömästi helpompaa syömistä, ja linssejä, papuja ja soijatuotteita. Koska en voi olettaa kehon olevan rasvapolttoinen ajattelin laittaa kalorirajan 1300-1500. Kaipa minä laihdun ilman kataboliaa näilläkin eväillä? Warrior on edelleen ainut tapa syödä mikä tuntuu luonnolliselta.

Viikossa en saanut ketoosista mitään irti, paitsi nesteiden liikahtamisen, nekin taitavat tulla takaisin

Masentaa harrastusten suhteen, joten pakko helpottaa elämää ainakin joillain osa alueilla.

_________________

Mulla on ollut karppauksen alusta asti semmoinen pieni paine päässä, eli pikkuinen päänsärky, joka ei pilaa päivää mutta tuntuu kutenkin. Kohta takana 7 viikkoa. Viimeisen viikon aikana on ollut "stressivanne" ohimosta ohimoon ja sitä on pitänyt hieroa kokoajan. Johtuuko tämäkin ketoosista (tilasin tänään apteekkiin niitä tikkuja että pääsen varmistamaan) vai mistä ?

_________________
Kun huomaa olevansa enemmistön kanssa samaa mieltä, on aika tarkistaa kantansa!

Taitaa niskarusetti olla liian tiukalla (lihasryhmä aivan kallonpohjassa, rangan ja kallon yhtymäkohdassa). Magneesiumia, natriumia, kaliumia ja runsaasti vettä. Hierontaa päälle.
Kannattaa kokeilla mieluummin kuin kärsiä. Jos vielä kiristää niin sitten lisää hiilareita

_________________
on kolmenlaisia ihmisiä,niitä jotka osaavat laskea ja niitä jotka eivät osaa..
perj. 13.4 -07 83,5kg

Se alkoi kun rupesin karppaamaan. Juon yli 2 litraa vettä + vissyä, monivitamiinivalmiste menee + hivenaineita. Hieronta puuttuu . Olenkin tässä kovasti suunnitellut hierontaa. Hassu yhteensattuma vaan tuo paine päässä ja tämä karppaus. Lisäsin noita hiilareita, mutta menin ihan tukkoon ja turvoksiin sekä väsyin. Palasin takaisin alle 20:een ja olo helpotti.

_________________
Kun huomaa olevansa enemmistön kanssa samaa mieltä, on aika tarkistaa kantansa!

jaaha, pitäsiköhän sitten ruveta syömään se toinen ja kolmaskin ateria vaikka väkisin?

Edistäisikö painon laskua? (eikun läskin vähenemistä)

Kun syömisvälit näyttää olevan helkkarin pitkiä (likimain warrior luokkaa) jos syön vain silloin kun on nälkä ja huvittaa syödä, voiko tämä olla yksi syy jumiuluille (ei juri nyt mutta on monta kertaa jumittanut) Itse asiassa olenkin nyt saanut jumin laukaistua syömällä (helkkarinpaljon) enemmän kuin "tarve" olisi.

Eli olisko hyödyllistä lisätä aterioiden määrä 1-2 kahdesta ainkain kolmeen. Luetaanko ateriaksi myös kourallinen leikkeleitä?

_________________

Mulla ainakin auttoi tuo ruokaa 5...6 tunnin välein läskin vähenemiseen ja varsinkin olotilaan.


Mä laskisin ateriaksi jos siitä tulee n. 500kcal ja sehän ei oo kovin paljoa. Perussetti: kermakahvi+juusto(n.100g)+kinkku(n.100g)+suolakurkku ja siitähän se 500kcal jo tulikin. Sata grammaa juustoa on muuten yllättävän pieni kasa

_________________
Cats are carnivores.