tuulimumma kirjoitti:
Mulla on alkanut isoratas raksuttaa näissä laskurihommissa...
Eli kun opettelen kunnolla karppaamaan, pitää opetella tekemään VÄHÄRASVAISEMPIA ruokia

..
.
Minä kun olen osannut käyttää aina rasvaa ja foorumilla roikuttuani tietenkinm lisäilin hitusen sinne ja tänne...
Nyt kun rasvapaastonajan laskin grammamäärät ja lasken edelleen niin 100g rasvaa on mielettömän pieni määrä

Hiilareissa olen kyllä osannut pihistää, mutta mitä käyttää rasvan sijaan ruuanlaitossa...

...vettä, soijasoosii, tomaattisoosii, jugurttii, partaäijää
Et muuten ole ensimmäinen etkä viimeinen joka joutuu tai tulee joutumaan tuon "tosiseikan" kanssa vastatusten. Saattaa olla että moni jopa hermostuu koko ruokavalioon ja tuumaa jotta humpuukia se... kun ei lahdukaan vaikka kuinka lisää rasvaa.
Mielenkiintoinen käsite tuo "vähärasvausuus". Itseasiassa se on myös hankala asia. Täällä hoetaan joka nurkassa "lisää rasvaa". Ei se oikeasti niin ole. Se toki
saattaa olla niinkin. Ainakin silloin jos tehdään perusteeton oletus että kaikki olisivat olleet rasvakammoisia. Tokihan sellainen tunne voi tulla jos on kauan opetettu rasvakammoon ja oppinut sen hyvin. Jos nyt sitten tuon ahaa elämyksen kohtaa ja siitä riemuuntuu kun vihdoin saakin rasvaa ja alkaa julistaa jokaiselle vastaantulevalle että lisää rasvaa niin... no sellaista elämä on.
Kaikki ihmiset eivät suinkaan ole tai ole olleet low fattareita vaikka sitten runsas nopea hiilihydraatti olisikin aiheuttanut rasvamassan lisääntymistä.
Se hokema "rasvaa lisää" ei kertakaikkiaan sovi kaikille. Jos kulutus kuitenkin on vähäistä ja halutaan laihtua on energiavajetta oltava (kalorilaskureista en puhu vaan elimistön energian kulutuksesta) jotta omaa rasvakudosta otettaisiin siihen sekaan energiantuotannossa kun ravinto yksin ei riitä. Siihen pyritään että suurin osa tästä otettaisiin rasvakudoksesta ja mahdollisimman vähän lihaskudoksesta.
Rasvaa ei missään nimessä pidä olla liian vähän koska se johtaa liian suureen energiavajeeseen kun hiilihydraatit on rajoitettu. Pahimmillaan se sitten voi johtaa jopa rasva-aineiden vajeeseen. Rasva kuitenkin on, kuten proteiinikin, essentielli elimistön ulkopuolelta saatava toisin kuin hiilihydraatti. (toki se varsinainen essentielli määrä rasvoissa koskee lähinnä vain niitä "rakennerasvoja")
Nyt kuitenkin kun tottuu uusiin ravintomääriin olisi hyvä samalla tunnustella sitä millä ruoka-ainevalinnoilla (ja sopivilla makroravinnesuhteilla) parhaiten se määrän hallinta toimisi automaattisesti eikä tarvisi ruutuvihon ja kirjevaakan kera laskien ohjata kurikarpaten. Olisi hyvä oppia löytämään se oma todellisen nälän ja nälättömyyden ja kylläisyydenkin signaalit tai signaalittomuudet. Siihen ei aina ole ehkä helppo päästä. Siihen hyvin huonosti pääsee jos tekee tämän tästä suuria ruokavaliomuutoksia. Se voi vaatia malttia. Ja pienehköjä (energiatiheitä) annoksia pidempäänkin ja johdonmukaisesti. Monet muutokset elimistössä ovet hyvin hitaita. Siis esimerkiksi se nälkä-kylläisyys signaalisysteemi sekä monet aineenvaihdunnan säätelyn ns pitkäaikaissäädöt.
---
Mitä sitten tulee tuohon 100g valtavaan rasvan määrään.
Ajatellanpas virallista suositusta. Otetaan vaikka 15% proteiinia, 55% hiilihydraattia ja 30% rasvaa. Oletetaan joku keksitty yksilö ja että kaloriteoria toimii ja kulutus olisi 1600 sekä ravinto 1600kcal/vrk. (siis nyt ollaan "ylläpidolla")
"Virallinen esim"
240kcal proteiinia on 60g
880kcal hiilaria on 220g
480kcal rasvaa on 53g.
Entäpä jos laihdutettaisiin "virallisesti. ... Niinpä niin. Ei taida pelkkä kalorinipistys riittää vaan nytpä rascakin voisi olla 25%.
Katsotaanpas, tiputetaan 1200 kilokaloriin. (laskennallinen vaje 400 joka on aika huima suhteellisesti kulutukseen nähden - ehkä liikaa)
20/55/25 suhteella.
"mahdollinen virallinen laihdutus"
60g proteiini
165g hiilari
33,3g rasvaa.
Mitä tekee kurikorppi.
Hän alkaa mättää aivan mielettömästi rasvaa.
huitaistaapas nuo hiilarit tuosta pääasiassa männikköön ja tehdään vaihtokauppa rasvan ja hiilarin välillä.
20/5/75 (ai gamala... ravinnossa 75E% rasvaa)
60g proteiini
15g hiilari
100g rasva.
...elämä on...
Mutta kannattaa muistaa että ravitsemus ei todellakaan ole pelkkiä makroravinnesuhteita vaan ruokaa josta on nautittava kohtuudella ja ei pidä olla nälkä eikä pidä jäädä vajeita minkään osalta...
Liian hyvää ja herkullista ruokaa ei ehkä kannata tehdä jos sitten kuitenkin sitä joutuu vastustelemaan. Mieluummin teköö niin kehnoa ettei ole kamalan suuria himoja sitä kohtaan. (ei niin kamalan otsa rypyssä sanottu)
