Yksi vinkki iltapalaksi voisi olla oma ketokarppausajan iltapala: kermavaahtoa reilusti, partajugua vain just sen verran että pahin "rasvan maku" katoaa, ja lisäksi hiukan mustikoita pakkasesta. Jos on pakko, niin makeuta hiukan makeutusaineella, mutta mielellään ei. Sitten vain ääntä kohti. Nam! Sisältää reilusti rasvaa, vain vähän hiilareita, ja nekin lähinnä marjoista - vitamiinejakin, siis. Tätä kun vetelin illat pitkät, niin mies naureskeli, että jo on laihdutusevästä rouvalla!

Paino tosiaan putosi hyvin.
Kaikkiaan, voisin vinkata, että kannattaa vaihtaa mielellään rahkat ja partajugut
kermaan ja partajuguun, jos mahdollista. Ja syö monipuolisesti
kalaa! Kalan rasva on mainiota kropalle! Mulle ainakin uunilohi ja salaatti -yhdistelmä (runsaalla!) oliiviöljyllä oli aivan killeri duunilounas: Sitä ei edes työkaverit katsoneet kovin pitkään. Ja maistui mainiolta!
Sokerit pois, jos ketoosiin mielit (tai haluat alakarpata "helposti"). Maitosokeri on aika salakavalaa... Samoin hedelmäsokeri. Makroja kun opettelee lukemaan ja laskemaan, niin pääsee pitkälle.
Ei kannata arvailla tai arvella, vaan punnita ja laskea - jos ei tulokset vastaa odotuksia. Yleensä sieltä aina löytyy joku "juju" tai kätsi jonka oikaisemalla saa taas painon suunnan ja muutosvauhdin halutunlaiseksi. Ketoosin alkuun tosin kuuluu lievä päänsärky, ärtyneisyys, väsymys, jne. (kun keho vaihtaa polttoainetta hiilarista rasvaksi), mutta kun vauhtiin pääsee, niin oireet helpottivat (noin parissa viikossa). Itse olen ketokarpannut puolivuotta putkeen, ja sen jälkeen jatkoin alakarpilla. Energiaa oli kuin pienessä kylässä!! Suosittelen siis pidempääkin ketoa varauksetta kaikille.

[Nyt otan itse uutta alkua erinnäisten elämäntilanteiden jälkeen, ja teen laajempaa elämäntaparemonttia - ketokarppauksella sitä tukien.]
Kerrohan kuulumisianne, me täällä malttamattomina odotellaan!

TSEMPPIÄ!