|
Olen viime aikoina sekä syönyt hiilaripainotteisesti että tutkinut. Noh, ensiksi hiilareita ihan siksi, että painot nousevat, ja hyvin nousevatkin. Kahden viikon aikana sain kolmanneksen lisää rautaa kiinni romuihin. Nyt rasvaprosentti on parinkymmenen luokkaa, ja tarkoitus on laihduttaa siitä 10-15% eli 10-15kg pois seuraavan 3kk-puolen vuoden aikana.
Aiemmin laihdutin noin 20 kiloa pois VHH:lla. Se toimi hyvin, eli VHH toimii. Ainoa ongelma oli se, että räjähtävä voima käytännössä puuttui ja ruoka kävi ajan mittaan hyvin yksitoikkoiseksi, kun tarkoitus oli revittää 0-20g HH:lla vuorokaudessa - ongelma jonka monet karppaajat tunnustavat.
Nyt tavoitteena on sekä hankkiutua eroon läskeistä että pitää yllä sama lihasmassa tai jopa hyvin rajoitetuissa määrin kasvattaa sitä - ja kaikki tämä hiilareilla. Lähtökohtana pidän kuitenkin sitä, että lihaskasvu on miinuskaloreilla mahdotonta paitsi aloittelijoilla, mutta sen ylläpito riittävällä proteiininsaannilla on mahdollista.
Kysymyksenasettelu lähteekin siitä perusoletuksesta, että ihmisen elimistöllä on tietty peruskulutus. Tapoja laskea tämä on monia, mutta itse olen ajan mittaan tullut siihen tulokseen, että peruskulutus määräytyy sen erotuksen mukaan, mikä on kehon energianluovutusreservi(tässä tapauksessa läski, sillä lihasta emme halua luopua) ja mikä on sen määrä. Peruskulutus käsitteenä on siis vain nyrkkisääntö, joka vaihtelee paljolti sen mukaan, mikä on kehon kokonaiskulutus. Eli peruskulutus ei voi olla 1700 ja kokonaiskulutus vaikka 5000 ilman, että tapahtuu reservin ulkopuolista häviötä. Näin suurilla miinuksilla lihasta siis palaa.
Jättäkäämme peruskulutus-termi siis taka-alalle toistaiseksi, sillä kehon kokonaiskulutus ja energianluovutuskapasiteetti ovat ratkaisevampia asioita hyvän kokonaisuuden saavuttamisessa. Mutta mihin keho kuluttaa energiaa? Vastaus: lämmittämiseen. Yli 95 prosenttia kehon energiasta kuluu siihen, että pysymme lämpiminä. Tästä on helppo vetää johtopäätös, että mitä viileämmässä oleskelemme, sitä enemmän keho kuluttaa energiaa. Laskemalla siis pelkästään huoneen lämpötilaa muutamalla asteella saatamme saada lisättyä energiankulutusta yhden hikilenkin verran, siis useita satoja kilokaloreita päivässä. Nokkela tietysti laskee, että hei, mä hommaan ison ilmalämpöpumpun tuuletusikkunalle puhaltamaan pakkasasteita toimistoon - tässä tuleekin vastaan kehon kyky luovuttaa energiaa, ja kun kapasiteetti ylittyy, tulee hypotermia. Kuitenkin, mahdollisten terveysriskien myötä, teoriassa on mahdollista kuluttaa jopa 7000-10 0000 kilokaloria päivässä pelkästään palelemalla.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että myös lihasta palaa. Rasvanpolttokapasiteetti ei ole kovin suuri, ja käytännössä kilo per viikko on ehdoton maksimi, jolla on mahdollista ylläpitää lihaksia siten, että pelkästään rasvaa palaa. Lihasten säilyttäminen edellyttää kuitenkin myös, että lihaksia harjoitetaan säännöllisesti niiden työrasitustasolla: eli jos jaksat penkata 100 kiloa, niin vedä 2-3 kertaa viikossa penkkitreeni, jossa teet lyhyitä, 3-5 toiston sarjoja 3-5 kertaa, niin lihasten ylläpidon tarve välittyy keholle, ja keho korjaa lihaksia ja ylläpitää niitä. Lihas on aktiivista kudosta, ja sen huolto ja korjaaminen ja etenkin liikuttaminen tuottaa runsaasti lämpöä, johon vaaditaan raakoja kaloreita = helpompi laihtua ja helpompaa pitää läskit poissa.
Sitten siihen itse säästöliekkiin. Kuulostaa loogiselta, että keho laskisi energiankulutustaan, jos ravinnonsaanti vähenee. Käytännössä täytyy kuitenkin esittää kysymyksiä, mistä energia sitten otetaan, jos keho on "säästöliekillä" ja se joutuu kylmiin oloihin? Vastaus = säästöliekki on olemassa oleva ilmiö, mutta se toteutuu vain, jos se on mahdollista. Eli jos et liiku ollenkaan, istut lämpimässä toimistossa ja syöt vähän, keho minimoi energiankulutuksen, koska se pystyy niin tekemään. Laihtumisnopeus hidastuu. Jos kuitenkin oleskelet kylmissä olosuhteissa, kehon on pakko lämmittää pitääkseen elintoiminnot yllä, ja energiankulutus kasvaa pakosti, vaikka keho kuinka laittaisi vastaan. Oikein niukilla kaloreilla voi ilmetä se, että keho menee nopeammin hypotermiaan ääriolosuhteissa, mutta lievässä kylmyydessä se kuluttaa helposti radikaalisti enemmän energiaa, ihan sama, oli mitä säästöliekkiä tahansa. Liian suurilla miinuksilla oleminen johtaa kuitenkin edelleen siihen, että lihaksia palaa.
Insuliini. Sitä erittyy hiilareista. Joo, niin tekee, mutta silloin kun herra insuliinia ei kukaan kutsu paikalle, eli kun kehon omistaja tarjoilee ruokatorveensa vain rasvaa ja proteiinia, ryntää paikalle herra nimeltä ATP. Molemmat nämä saavat aikaan ravinnon varastoitumista, tehtiin sitten ihan mitä tahansa.
Yhteenveto:
-Keho menee säästöliekille, jos se pystyy. Tee mitä teet, mutta jos saat kehosi tuottamaan paljon lämpöä joko aktiivisesti(liikunta) tai passiivisesti(viileässä tilassa oleskelu), energiaa kuluu.
-Rasva aktivoi insuliinin sijaan ATP:tä. Molemmat saavat aikaan lipogeneesiä.
-Vähähiilarisen safkaamisen ensisijainen etu on siinä, että olo paranee insuliininheilahteluiden poistuessa. Sillä voi myös laihduttaa, koska kuvioista jää lähes kokonaan yksi makroaine pois.
|
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
