Jostain kumman syystä Mustajoki päästetään mustamaalaamaan erilaisia dieettejä edelleen
Ravitsemus ja liikunta terveen kasvun kulmakivinä
Peijaksen sairaalan professori Pertti Mustajoki puhui lasten ravitsemuksesta terveen kasvun edellytyksenä. Vaikka lasten ja nuorten terveys on monelta osin parempi kuin koskaan aikaisemmin, muistutti Mustajoki kuulijoita siitä, että lihavuus on vakava uhka jälkikasvullemme.
Lihavuuden syitä on Mustajoen mukaan monia. Aiempaa suuremmat annoskoot, arkiliikunnan väheneminen, _erilaiset populistiset dieetit_ ja energiapitoisen ruuan jatkuva markkinointi ovat niistä keskeisimpiä. Jotta lasten ja nuorten lihavuus saataisiin hallintaan, tarvitaan Mustajoen mukaan laajaa yhteiskunnan eri tahojen välistä yhteistyötä. Koulujen ja kuntien lisäksi työhön tulisi valjastaa lainsäätäjät, elintarviketeollisuus sekä muut toimijat, kuten tiedotus ja vanhemmat.
Mustajoki muistutti, että limsa- ja makeisautomaattien paikka ei ole koulun käytävällä tai lasten käyttämien urheiluhallien aulassa. Kouluruokailuun ja liikuntapaikkojen tarjoiluun tulisi kiinnittää huomiota. Huomiota tulisi suunnata myös koululiikuntaan, kevyen liikenteen kehittämiseen ja lasten ulkoleikkipaikkoihin.
- Lainsäätäjät voisivat palauttaa makeisveron ja teollisuus pienentää energiapitoisten valmisteiden annoskokoja, ehdottaa Mustajoki.
Esimerkiksi Mustajoki nosti perunalastupussien koot. Suuret annoskoot ovat Mustajoen mielestä vaarallisia, koska ihmisten todettu syövän sitä enemmän mitä suuremmasta pussista he syövät. Samalla kylläisyyden ja nälän tunne pysyy samana riippumatta siitä, kuinka paljon sipsejä syödään.
Lihavuuden syitä valottaessaan Mustajoki kertoi, että ihmisillä on taipumus syödä päivittäin sama määrä ruokaa grammoissa mitattuna. Tähän seikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
- Meidän tulisikin tarkkailla juuri syömämme ruuan energiapitoisuutta, toteaa Mustajoki.
Lapset ja nuoret saavat runsaasti energiaa pikaruoka-annoksista, joiden syöminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Suomalaisten syömien pikaruoka-annosten määrä on lähes kymmenkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1985 syötiin 9,7 miljoonaa annosta, vuonna 2002 vastaava luku oli 83,7 miljoonaa. Lapset ja nuoret saavat runsaasti energiaa myös virvoitusjuomista, joiden osuus ylipainoon on merkittävä. Huolimatta runsaasta energiapitoisuudestaan, ne eivät tuota juuri ollenkaan kylläisyyden tunnetta.