Tyyli-Lyyli kirjoitti:
Minä myönnän tietäväni vähän ja JUURI SIKSI haluaisin että ihmiset pystyisivät perustelemaan kantansa ja kykenisivät siihen vastaväittelyyn rakentavasti - ei muita haukkuen. Ei osoita vastapuolen viisautta se, että kun tyhmä kaduntallaaja kyseenalaistaa niin hänet haukutaaan tyhmäksi ja sanojen vääntäjäksi - sen sijaan että itseään viisaana pitävä ihminen perustelisi kantansa ja osoittaisi asian olevan niin.
Olen täysin samaa mieltä.
Mä pidän rakentavasta keskustelusta, jossa väitteet ja argumentit ikään kuin rakennetaan edellisten päälle ja toisen mielipiteet ja argumentit otetaan seuraavassa puheenvuorossa huomioon. Näin keskustelusta tulee kuin rakennus, jonka rakentamiseen tarvitaan kumpaakin osapuolta.
Mummoni sanoi aina, että se joka menee väittelytilanteessa ensimmäisenä henkilökohtaisuuksiin, tiedostaa hävinneensä. Morkkaaminen johtuu turhautumisesta, kun ei ole enää mitään järkevää sanottavaa. Mä en itse tykkää siitä, että väittelyä tai keskustelua pidetään kilpailuna, jossa ovelimman vedon esittänyt voittaa. Mun mielestä parhaimmillaan väittely/keskustelu on sellaista, jossa kumpikin osapuoli esittää omat perustellut näkemyksensä toista ihmistä ja hänen vasta-argumenttejaan kunnioittaen, eikä vain jankuta omia näkemyksiään mitätöiden toisen kommentit täysin. Tällöin molemmat voivat oppia jotain uutta ja omien, ehkä luutuneidenkin käsitysten ravisteleminen on aina hyvästä ja vie itseäkin eteenpäin. Hyvä keskustelija on myös positiivisella tavalla nöyrä ja osaa sanoa vaikkapa että "tuossa asiassa olet ihan oikeassa" tai "ymmärrän pointtisi vaikken samaa mieltä olekaan" tai "haluaisin ymmärtää kantasi paremmin, voisitko selittää sitä vielä hieman". Hyvä keskustelija kunnioittaa toista, eikä halua tahallaan ärsyttää eikä ainakaan pilkata toista.