Kerronpa tänne nyt omankin tarinani.
Olen kärsinyt syömishäiriöstä yli 10 vuotta. Ensin BED, sitten bulimia
Nyt viimeiset 3 vuotta olen yrittänyt taistella eroon bulimiastani, mikä on välillä onnistunut hyvin, välillä johtanut paastoamiseen ja ihme soppadieetteihin
, pakkoliikuntaan ja anorektiseen ajatteluun.
Olen todella riippuvainen sokerista ja vertaankin tätä alkoholismiin usein, eli jos alkoholisti ajattelee ottavansa vain yhden oluen, lähtee helposti "mopo käsistä". Samalla tavalla itselläni, jos päätän vaikka syödä yhden leivoksen, saatankin vetää 10, tai palan suklaata, niin äkkiä on hävinnyt koko levy + kaikki mahdolliset muut herkut kaapista. Samalla tavalla voi käydä muunkin ruuan, vaikka hampurilaisten tai pizzan kanssa, oikeastaan mikä vaan mikä on hyvää
(tosin nykyään minulle käy noin vain sokeristen tuotteiden kanssa) Sitten seuraa mahan tyhjennys
Olen ollut pitkään TOTAALISEN kyllästynyt tähän sairaaseen käyttäytymiseeni ja yrittänyt välttää aineita jotka aiheuttavat ahmimisen.
Välillä olen pystynyt jopa syömään kohtuudella esim. leivoksen tai vähän karkkia, eikä ole tarvinnut oksentaa, mutta pakkoliikunta on tullut tilalle...
Sitten tutustuin tähän karppaamiseen ja tajusin, että tässä on avain siihen, miten päästä eroon sokerista.
Jos on alkoholisti, ei voi ottaa yhtään alkoholia, kun on sokeri riippuvainen, on jätettävä sokeri pois.. yksinkertaista (ei tosin helppoa).
Itselläni on vasta viikko takana, eli pidemmältä ajalta ei ole kokemuksia, mutta ainakin tämä tuntuu hyvältä, sillä saan kuitenkin syödä hyvällä omalla tunnolla, ei tarvii olla nälässä ja mikä parasta, sokerihimoni on hallinnassa! Lisäksi saan ehkä itseni normaali mittoihin, eli tuo sokereista kertynyt makkara, toivottavasti häviää vyötäröltä...
Joo,tiedän etten saisi ajatella laihduttamista, kunnes olen parantunut, mutta sehän tapahtuu tässä ohessa, kun jätän hiilarit pois!
Todella uskon jokatapauksessa, että tästä ruokavaliosta on minulle suuri apu ja saatan ehkä sittenkin joskus parantua!!!
Tämä minun kohdallani, ei ehkä toimi kaikilla, sillä me kaikki olemme yksilöitä kumminkin!
Kokeilla kuitenkin kannattaa, jos on samanlainen "pipipää" kuin minä!
-Matkalla kohti terveempää elämää...
Tämä teksti on kuin minun käsialaani.
Olen itse sairastanut bulimiaa jo kymmenen vuotta (Hui! Kuulostopas pahalta sanoa ääneen
) ja olen mielessäni verrannut sitä usein alkoholismiin.
Nykyään olen aivan totaalisen kyllästynyt koko sairauteen, mutta silti ahmimiskohtauksia oli mahdoton hallita. Nyt sitten viimein olen tajunnut todellisen syyllisen: ne hemmetin hiilarit! Omalla kohdallani verensokerin heilahtelu saa aikaan sen kamalan nälän joka lähes automaatisesti laukaisee bulimiakohtaukset. Nyt olen tässä syksyn mittaan vähennellyt hiilareita ja seuraillut miten naiselle käy. Ja hyvältä vaikuttaa! Ja ai että ruoka on hyvääää!! (Tietysti aiemmin vedin kaikkea mahdollisimman vähärasvaista ruokaa yms shaissea) Lempiherkkujani ovat voimakkaat juustot höytettynä maukkaalla punkulla
Tietysti joitain sortumisia tulee. Ne ovat lähinnä olleet tunnepohjaisia...esim. jos vituttaa ja masentaa niin silloin käyn ostamassa pari kiloa mässyä ja ne sitten kiskon yhteen menoon mitään ajattelematta. Seuraava projekti onkin oppia käsittelemään negatiivisia tuntemuksia muun kuin ruuan kautta.
Mutta ne säännöllinen oksentaminen on tosiaan jäänyt pois ja en voi olla lakata hehkuttamatta miten hyvääää karppiruoka on! NAM! Ja tiedoksi muille rasvakammoisille syömishäiriöisille, en todellakaan ole alkanut paisua (vaikka tuskimpa täällä sellaisia on)! En tosin käy vaa'alla, koska mulla ei ole tarvetta pudottaa painoa ja se on huonoksi mun psyykelle. Mutta musta kyllä tuntuu, että tuo vyötärö olisi hiukkasen kaventunut, kun hiilaripöhö on helpottanut
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
