jojoko kirjoitti:
Lainaa:
Suomessa ei metsää raivata pelloksi, vaan hakatun metsän pohja voidaan muokata pelloksi. Käsite ero. Metsää kaatuu aina, on eri asia mitä raiskiolle tehdään sen jälkeen.
Tää on aika hauska sinänsä. Onko sillä paljon eroa, päätetäänkö se pystymetsä raivata pelloksi vai hakataanko ensin matalaksi ja sitten päätetään raivata pelloksi.
No, olen omien kokemusteni myötä kuitenkin eri mieltä siitä, etteikö Suomessa raivattaisi metsää pelloksi. Pieniä plänttejä täällä meilläpäin on viime vuosien aikana raivattu pelloksi vissiin kolme. Tuohon lähimpään laittoivat jo salaojatkin viime kesänä ja tänä kesänä pääsevät TEHOviljelemään. (Viime vuonna sama isäntä esitteli mulle rypsipellon laidassa jotain uutta ötökkämyrkkyä. Kun se myrkytti sen pellon, niin ötököitä lensi kauhea määrä tuhoamaan mun keittiöpuutarhan!)
Kerran juttelin yhden maajussin kanssa tästä, kun näyttää, että siinä pellon raivaamisessa on niin paljon työtä ja menee paljon rahaa, mutta kuulemma näillä peltohehtaarin hinnoilla (10 000 -15 000 e/ha) on metsän raivaus paljon halvempaa kuin ostaminen. Ja siinä on tällaiselle maallemuuttajallekin paljon enemmän katseltavaa ja ihmeteltävää ja jutun juurta kuin jossain peltokaupoissa. Niistä peltokaupoista tykkäää sitten noi alkuasukkaat enemmän jutella, kun isot rahat vaihtaa omistajaa.
EEIIHH, Nykyisin peltoa ei raivata sillä perusteella että isäntä menee metsän reunaan ja tuumaa että tähän tehdään pelto. Nykyään isäntä menee mätästettävän ja uudistettavan aukon reunaan ja tuumaa että tässä on hyvä kivetön maapohja, tähän voisi tehdä peltoa. Mikä näillä maanhinnoilla on joskus järkevää. Kasvavan ja tuottavan metsän raivaamisessa ei ole mitään järkeä. Viljely ei ole sinällään kannattavaa nykyisin. Itsellänikin on metsää mikä ei enää tuota, Sen ominaisuudet hiilinieluna ovat hävinneet. Ne lähinnä tuottavat hiilidioksidi päästöjä kuolemalla pystyyn ja lahoamalla. Hakkuu olis tehtävä pikimmiten jo ihan ilmaston vuoksi.
Mitäpä sitten kun metsä on nurin ja myyty. Risut ja kannot kerätty energiaksi? Maa on joka tapauksessa mätästettävä kaivurilla uuden metsän kasvualustaksi. Jospa tasoittelen maan, ojitan tarvittaessa ja kylvän parivuotisen viherlannoitusnurmen karjanlannalla lannoittaen? Sitten kylvän säilörehunurmen. Samalla muualta vapautuu peltoa viherlannoitukseen. Säästän keinolannoitteissa huomattavia summia! Samalla ilmaston kuormitus vähenee, koska ennen kuollut metsänpohja sitoo aktiivisesti hiiltä, pystyn lisäämään viherlannoitusta kiertoon myös muillekin pelloille ja säästyneiden keinolannotteiden energia voidaan käyttää vaikka itäeuroopan ihmisten kaasuhelloissa ruuanlaittoon ja lämmitykseen(kaasu loppuu joka talvi köyhiltä, kun pitää jauhaa ne länsi-euroopan typpilannoitteet) ;-D
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
