karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kai sitä gheen käyttöä sielläkin päin voisi vähän vähentää.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8910075

"Subgroup analysis among urban (694 men and 694 women) and rural (442 men and 435 women) subjects consuming moderate to high fat diets showed that subjects eating trans fatty acids plus clarified butter or those consuming clarified butter as total visible fat had a significantly higher prevalence of coronary artery disease compared to those consuming clarified butter plus vegetable oils in both rural (9.8, 7.1 vs. 3.0%) and urban (16.2, 13.5 vs. 11.0%) men as well as in rural (9.2, 4.5 vs. 1.5%) and urban (10.7, 8.8 vs. 6.4%) women."

Ihan scheissea. Eläimiä ei tarvita ruoantuotannossa, koska 1) biomassaa pelloille saadaan todella helposti komposteista ja 2) vaikka ravinteita tuotettaisiin teollisesti, olisi se ekologisesti kestävämpää kuin elukoilla niiden sopivaan muotoon muuttaminen.

Käyt vissiin sitten juttelemassa kompostille usein?

1) "Biomassaa pelloille komposteista" on mahdollista toki, muttei kovinkaan tehokasta, etenkin jos kompostit sattuvat olemaan ns. vegaanisia.
2) Ravintokiertoa ajatellen, en kyllä ole tainnut paremmin kompostoituvaa materiaalia vielä päässyt todistamaan suustasi ulos tulevaksi.

Ehkä tucin tapaisissa onkin maailman nälänhätäongelman ratkaisu.

Käyt vissiin sitten juttelemassa kompostille usein?

1) "Biomassaa pelloille komposteista" on mahdollista toki, muttei kovinkaan tehokasta, etenkin jos kompostit sattuvat olemaan ns. vegaanisia.
2) Ravintokiertoa ajatellen, en kyllä ole tainnut paremmin kompostoituvaa materiaalia vielä päässyt todistamaan suustasi ulos tulevaksi.

Ehkä tucin tapaisissa onkin maailman nälänhätäongelman ratkaisu.

Herrat eivät ota huomioon karjatalouden mitään muita päästöjä kuin metaanin. Heidän väitteensä siitä, että kasvihuoneilmiö (sic.) hidastuisi vuodella on täysin tuulesta temmattu eikä huomioi esim. sitä, että karjatalous on suurin syy sademetsien hakkaamiseen ja suurin osa länsimaiden sadosta käytetään karjatalouteen.

18 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tulee karjataloudesta tuon FAO:n raportin mukaan.

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuu ilmaan viisi ja puoli miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Se on luonnon normaaliin hiilikiertoon nähden mitättömän pieni määrä, muutamia prosentteja. Ilmakehässä jo olevan hiilen määrästäkin se on vain alle yhden prosentin.

Brasiliassa kulotetaan päivittäin isoja alueita sademetsää soijan ja biopolttoaineiden tuotantoa varten. Lehmät eivät syö koko satoa.

Every year, another chunk of forest the size of Connecticut or larger disappears as farmers, illegal loggers and others clear jungle, mostly without government approval.

Read more: http://www.mcclatchydc.com/2007/09/08/1 ... z0iSzQGmWe

Slash and Burn Agriculture Today

Slash and burn agriculture is particularly important throughout the tropics where, when done properly, it can provide people with a secure source of food and income and has been shown to be sustainable over long periods of time. Many critics point out however that when done improperly, slash and burn agriculture can quickly degrade large areas of forest which do not recover. This realization has led to a great difference in opinion between advocates and critics of the proper role, if any, of slash and burn agriculture in development. This difference in opinion may be explained by an examination of how slash and burn agriculture is being used today. In those areas of the tropics which have experienced the rapid influx of settlers such as the states of Acre and Rondonia in Brazil, slash and burn agriculture has contributed to the rapid loss of forest cover. The problem here (and in most places throughout the tropics) however is not slash and burn agriculture itself, but the rapid increase in the number of people cutting and burning the forest in order to produce food for themselves and their families. In addition, new settlers ofter lack several key resources and skills needed to successfully and sustainably use slash and burn agriculture. These include (1) a lack of detailed knowledge of local soils, climate, and ecosystems, (2) a lack of agricultural knowledge and skills (3) a lack of credit and technical support, and (4) poor integration with local and regional economies. To these problems may be added the issues of secure land tenure and access to sufficiently large areas in which to practice slash and burn agriculture. All too often, settlers enter an area, clear the forest, cultivate crops for a short period of time, and then are forced to abandon their farms because they cannot produce enough food and income to support themselves. The result is that these settlers may be forced to sell their land to larger landowners, move on to another location and start over cutting and burning new forest lands.

Espanjalaisen tomaatin ekvivalentit kasvihuonekaasupäästöt on kiloa kohti n. 11,5 kg ilman kuljetuksia. (tuotewikin mukaan) Yksi kilo broileria aiheuttaa tuotanto- ja jakelumenetelmin 3,7 kg ja kilo juustoa 12,6 kg kasvihuonepäästöjä. http://www.valitsevege.fi/book/export/html/5
Kasvissyönti ei siis automaattisesti ole edes kasvihuonekaasujen kannalta aina paras vaihtoehto.

Jos sillä nyt jotain merkitystä on ilmastonmuutoksen kannalta.

Suomessahan olisi jokunen hehtaari kesannolla ja metsää riittävästi. Mutta kun se viljely on niin tehotonta täällä pohjoisessa... Ei kannata kotitarpeiksi.

Mää rupesin ihan miettimään, että ei se ihan noin ollut. Eikä ollutkaan, vaan niin että kilo juustoa ~12,6 kg kasvihuonekaasu"päästöjä". SAMA ENERGIAMÄÄRÄ kuin kilosta juustoa (~3470 kcal) tomaateista saatuna tuottaa tuon 11,5 kg kasvihuonekaasupäästöjä ilman kuljetuksia.

Nuo vertailut ovat vähän outoja, jos verrataan kiloa juustoa ja kiloa tomaatteja. Mulla kilon juustokimpale kestää ikuisuuden, mutta tomaatit syön muutamassa päivässä.

Mutta paljonkos tomaattia pitää olla jotta siitä saa 3500kcal, useampi kilo joka tapauksessa?