karppaus.infon arkistoitu foorumi

Aika vitun säälittävää odottaa muka asiallista keskustelua, kun aloitusviesti oli jo pelkkää vittuilua ja kehuskelua, miten itse voi syödä mitä vaan paskaa ja silti pysyy normipainoisena. Helvettiäkö tänne änkeät provoilemaan, jos itselläsi on asiat niin saatanan hyvin.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Ei kai siinä muuta taida olla kuin että aloittaja aloitti keskustelun tekemällä useita vääriä oletuksia. Ja taistelutantereelle tulee vissiin nykyään niin harvoin mitään hauskaa, että porukka haluaa mielellään kuittailla. Minkä sille voi, jos on siunattu vain huonolla huumorintajulla. Sitä ei paranna edes karppaus.

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Kuulostat ihan siltä, niin kuin sulla olis joku erikoisoikeus vaatia ihmisiä puhumaan. Ei sulla ole.

Vielä uudelleen kehottaisin miettimään, miksi haluat tietää.

Olipa ihanaa lukea kunnon tekstiä

_________________
"Kukaan kuluttaja ei voi olla niin herkkäuskoinen, että pitää yhtiömme vitamiinivettä terveellisenä virvoitusjuomana." by Coca Cola

Ollaanpa siellä nyt niin oikeassa.

Siltä varalta, että tässä on kysymys esitetty ihan tosissaan, niin juuri noinhan se on.
Siitä sitten päästäänkin naposteluun johtaviin syihin. Yksinkertaistettuna: ongelmat alkavat yleensä siitä kun laihdutat ensimmäisen kerran; vähärasvainen (ja -proteiininen) ruoka toimii hyvin aluksi - rasva tulee kehon ihrasta ja proteiini lihaksista - mutta sen parin kilon pudottamisen jälkeen paluu arkeen tuo kilot takaisin, ja yleensä korkojen kanssa.

Seuraavaksi laihdutat uudestaan, mutta tällä kertaa kehosi on jo paremmin varautunut ja takertuu kiloihin aiempaa tiukemmin. Paino palaa jälleen korkojen kanssa laihduttamisen loputtua.

Ja kierre jatkuu...


Tai sitten laihduttamisen jälkeen tehdään "parannus" ja syödään kaikkea "kevyttä", ts. vähärasvaista, kunnes lihotaan jälleen, jonka vuoksi syödään entistä vähärasvaisemmin, kunnes taas lihotaan. Ja kierre jatkuu...

Lihomisessa ja laihduttamisessa tapahtuu siis parikin asiaa. Vähärasvainen ruoka johtaa kalorimääriltään pienempiin aterioihin ja sitä kautta aikaisempaan näläntunteeseen, ja toisaalta taas suhteessa (kuin myös absoluuttisesti) kasvanut glykeeminen kuorma johtaa insuliinin kautta nälkään vaikkei elimistöllä olisi energiantarvettakaan (minkä vuoksi tuolta esittelystä löysitkin 170cm/110-kiloisen ihmisen). Tähän voitaisiin vielä lisätä laihduttajan tyypillisesti yksipuolinen ruokavalio joka helposti johtaa erinäisten ravintoaineiden puutteeseen pahentaen tilannetta entisestään.

Toisaalta myös VT-suositusten noudattaminen on (entiselle) laihduttajalle tuhoisaa, sillä sen glykeeminen kuorma on aivan järjetön ja vielä erikseen kehoitetaan syömään useammin ja pienempinä annoksina. Minkä (entinen tai tuleva) laihduttaja sitten tekeekin, ja siitä saimmekin aasinsillan seuraavaan lainaukseen:



Olet oikeilla jäljillä. Insuliinikierteestä irrottautunut jättää nuo kaikki syömättä ja syö kunnon aterian joka pitää nälän pitkään. Sillä ei ole väliä tulevatko ne höttöhiilarit ruisleivästä ja perunasta aterialla vai karkista ja pullasta niiden välillä, lopputulos on nimittäin sama.
Siitä "jamasta" pois pääseminen edellyttää kaiken tekemistä toisin kuin mitä virallisen tahon mukaan sinun pitäisi tehdä. Minkä päätteleminen ei tietenkään edellytä yliopistotason tutkintoa logiikasta, kun juuri tuo "VT-malli" on siihen jamaan ajanut.

_________________
Pharmageddon!

Hm. Ottamatta kantaa sen kummemmin siihen, oliko keskustelun aloitus asiallinen ja onko se ollut sitä sen jälkeen, jätän oman täyssiivon vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen.

Olen "läskiintynyt" (kerännyt painoindeksiksi 27,5-29,5) elämässäni viisi eri kertaa kolmesta eri syystä:
1) olin hyvin hoikka 22-vuotiaaksi asti. Mikään syömäni ei koskaan lihottanut. Opiskeluaikana olut maittoi, ja muutenkin opiskelijan ruokavalio ei ollut terveellisimmästä päästä. Harrastuksiini kuului järjestötoiminta, joten istuin illat kokouksissa pelastamassa maailmaa ja muutenkin leikkimässä humaania. Liikkumiseen ei aikaa muka ollut, kokousten jälkeen lähdettiin kokouskaljoille. Olin tottunut siihen, että pystyin syömään ja juomaan mitä vain lihomatta, joten painoa tulla tupsahti huomaamatta parissa vuodessa peräti 16 kiloa. En edes somistanut vaaka, ja vaatteita uusin kirppikseltä muutenkin silloin tällöin. Havahduttuani tilanteeseen laihdutin pois painonvartijoissa.
2) Tulin raskaaksi, ja joka raskauskilo taisteltiin sata grammaa kerrallaan pois, joko painonvartijoissa tai omin voimin. Tämä toistui kaikkiaan kolmesti.
3) lopetin tupakanpolton: arkipolttamisen yli 3 vuotta sitten ja loputkin juhlapössyttelyt 5 kk takaperin. Tämä toi taas alun toistakymmentä kiloa, jota olen yrittänyt sitkutella jo vuosia pois tuloksetta. Ikä ei vaan anna anteeksi yhtään, eikä keventely auta enää hittojakaan.
Mutta nyt lähtee ja lopullisesti, (teko)syitä uudelle lihomiselle ei ole enää tulossa. paitsi jos loukkaannun/masennun/sairastun vakavasti ja joudun jollekin kaamealle lääkitykselle, joka turvottaa kuin pullan. Mutta, sitä ei parane murehtia etukäteen, ja sitäpaitsi teen juuri nyt loistavaa ruokavalioremonttia pitääkseni itseni ainakin terveenä

_________________
Terve ihminen ei juokse kuin vihollista pakoon.






Karbakun kampanjasivu

Enemmänkin tuntuu, että osuin vähän turhan oikeaan, kun kerran niitä vääriä olettamuksia ei olla korjaamassa niinkuin karppajat usein muuten tekevät riemurinnoin. Sen sijaan väistellään aihetta "sarkastisten" letkautusten takaa ja käsketään painumaan helvettiin. Taitaa totuus tehdä kipeää. Jos kohtelias oman tilanteen selvitys eli hoikkana & hyväkuntoisena pysyminen sillä perinteisellä tavalla eli kohtuullisella syömisellä ja liikunnalla aiheuttaa näin katkeran vastareaktion minun on pakko olla oikeassa vakavaan liikalihavuuteen johtaneista syistä useimpien kohdalla. Silti, ei tänne vittuilemaan tultu.

Kait tää oli trolli, kun minä vastasin ihan rehellisesti ja se ei kiinnosta vierasta yhtään??

Odotin edes jotain analyysiä raskaushormoneista tai raskausmyrkytyksestä tai muusta. Raskausmyrkytystähän epäillään istukan toimimattomuudeksi ja mun istukassa oli jotain ihme kalkkiutumaa tai kovettumaakin... Jos söin siksi, kun roppa luuli ettei tule tarpeeksi ravinteita lapselle???

Koita ny vähän edes kiinnostua mun asiallisesta vastauksesta

_________________




http://karppausjaperhe.blogspot.com/

Ei ku se salettiin haluaa vaan riidellä - että pääsis sitten syyttään muita siitä, että kun muut haluu vaan riidellä...
Se ehkä saattoi olla sitä paitsi mies. Ei se ymmärrä mitään raskausmyrkytyksistä.

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Aika provosoidusti kirjoitettu.. tosin olen itse sitä mieltä, ettei lukijan tarvitse taikka kannata antaa tekstin provosoida itseään- ja voihan sitä aina olla vastaamatta lainkaan mikäli ärsyttää liikaa .

Ihan ensin mulla tuli mieleen, että kuulunet itse niihin ns onnellisiin (??), jotka voi syödä mitä vaan ilman, että vaikuttaa painoon..sitä nostaen siis. Sekin, että harrastat liikuntaa vaikuttaa myös asiaan. Vaikka huom huom, ylipainohan ei välttämättä automaattisesti tarkoita sitä etteikö henkilö harrastaisi liikuntaa ja olisi kuitenkin "hyväkuntoinen" (esim jossain kuntotestissä voi silti saada hyvät tulokset jne, u know) . Ja vastaavasti sunkin mitoissa oleva henkilö voi olla huonossa kunnossa, ja/ tai "laiha läski". Pelkkä pituus ja paino ei kerro kaikkea..

Itse olen ollut ylipainoinen enempi vähempi jo lapsena. Kasvaessa paino tasaantui murrosiässä joksikin aikaa, mutta onkin sittemmin sen jälkeen jojoillut, tuohon joulukuuhun 2010 asti. Aina välillä tasaisen epätasaisesti saanut oltua huippukondiksessa ja laihtunut timmiksi, tavalla jos toisella. Sitten on kuitenkin kuin varkain kilot taas hiipuneet takaisin (vaikka itsehän ne ruuat olen kitaani lapannut siis, tietenkin ). Itselläni karppaamisen aloituksen pääsyynä oli ennätyslukemiin päässyt elopaino, jonka halusin normaalimmaksi. Lisäksi kyllä kiinnosti myös lukemani kokemukset kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, parantuneista veriarvoista, lääkityksistä eroon pääsemisistä jne. No, oma olo muuttui niin pian esim virkeyden ja kaiken jaksamisen osalta, että varsinainen laihdutus nykyisen elämäntavan motiivina häipyikin jonnekkin takavasemmalle todella nopeasti .. Eli se, että paino on koko ajan pienentynyt on vain sellainen positiivinen "sivuvaikutus", mutta varsinainen syy jatkaa nykyisellään on tämä muu hyvä olo.

Varsinaista ihan jatkuvaa puputusta ei ennenkään tullut harrastettua (kai?!), mutta herkkuja (hiilari-sellaisia) meni kyllä aika usein, ja ruoka-annosten koot olivat usein aika valtavia .. Niiden jälkeen lähtikin melkein taju, ja usein olikin otettava päikkärit, jonka jälkeen sitten taas olikin nälkä- todella järkkyä se kierre.. Moisesta olen päässyt eroon ja syön nykyään vain nälkääni, kunnollista ravintoa .

Mitään kirjanpitoa en ole erikseen pitänyt, mutta siis keksit, pullat, karkit, sipsit ym skeida ovat jääneet pois eikä niitä edes tee mieli. Kauppaan ja ruokiin arvelisin menevän about saman verran rahaa kuin aiemminkin, koska vaikka esim liha ja kasvikset ovatkin kallimpaa ruokaa kuin perus-makaroni niin tuota laadukkaampaa ruokaa syö harvemmin ja vähemmän, jolloin sitä vastaavasti menee tietenkin vähemmän..

_________________
12/ 2010 -> 3/ 2012
paino 82-85kg? -> 68,5kg
vyötärö 113cm -> 85cm
<3 tämä olo
*
Ihmiset tarvitsevat eläessään kaksi sydäntä:
Pienen, joka on täynnä syvää hellyyttä,
ja toisen, joka on terästä.
- Kahlil Gibran -

Vastauksena aloitukseen: suuria annoksia normaalia ruokaa syöden sekä kaljanjuonnilla. Koskaan en ole ollut puputtaja/mässyttäjä eikä makea juuri maistu.

_________________
Asialliset asiat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.

Jatkuva puputtaminen on keholle parempi kuin ruuan skippaaminen. Joka ei laihduta kuin laihutusinnon alkupäässä, mutta kun elät matalilla kaloreilla vuosia, niin silloin tulee se helvetti, että läskeistä ei pääse irti edes kaloreita rajoittamalla.

_________________
"Kukaan kuluttaja ei voi olla niin herkkäuskoinen, että pitää yhtiömme vitamiinivettä terveellisenä virvoitusjuomana." by Coca Cola

Typerä ja vittuilumielessä (vaikka koitat kovaan ääneen muuta väittää) kirjoitettu aloitusviesti ansaitsee juuri sille kuuluvaa kommentointia. Eikä totuus kipeää tee vaan typerysten kirjoitukset.

Menepäs kysymään joltain ylipainoiselta ihan livenä, samoin aloitussanoin, niin näet millaisen vastaanoton heiltä saat. Ei heitä luulisi olevan liian vaikea löytää, ettei tarvi tulla tänne foorumille kyselemään.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Ollaanko me saatu Lasset takaisin

Miksi halusit tulla tänne V,,,maan??? Jokaiselle ylipainoiselle ylipaino on arka aihe, riippumatta siitä mistä se on syntynyt! Niin paljon yhteiskunta ja ympäristö vaativat, että kaikkien täytyy olla pitkiä, hoikkia, energisiä, suorittavia ihmisiä. Edes hyväntuulista lihavaa ihmistä on vaikea hyväksyä, "kun se kuitenkin mättää viinereitä ja lihiksiä naamaan jatkuvasti, heikko ihminen."
Joten todella typerää tulla vieraana kyselemään henkilökohtaisuuksia!

_________________
Paluu Luontoon!

Sanat 'läski' ja 'asiallinen' ovat keskenään ristiriidassa.

Jos käyttää kiusaajien suosimaa haukkumasanaa heti otsikossa, niin sitä sitten saa mitä tilaa. Epäasiallisen aloituksen jälkeen asiallinen keskustelu saattaa olla hankalaa. Sanan 'läski' käyttö viittaa ihmiseen jolla on taipumusta nettikiusaamiseen, trollaamiseen ja muuhun sellaiseen.

Laihat läpipaskotkin voivat sairastua metaboliseen oireyhtymään tai johonkin sen osas-sairauteen, joten voipi olla että jonkin ajan kuluttua hymy hyytyy vaikka paino pysyisikin normaalina.

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

Eipä ole karppaajilla paljon varaa valittaa epäasiallisuudesta. Sen verran hyökkääviä ja huonokäytöksisiä itse olette. Käytte surutta kiinni henkilöihinkin, mm. Puskaan.

Olette kyllä ihme jengiä. Mitään ette kestä, mutta katsotte silti oikeudeksenne räkiä muiden päälle aivan muitta mutkitta.

Niin, kaikkihan me karppaajat olemme samanlaisia tavoiltamme ja käytöksiltämme. Agressiivinen karppikäytös iskee heti päälle, kun aloitat karppaamisen

_________________
Yötä aina ikävöin,
vaikka päivän lapsi oon.
Pimeyden laskiessa
kaipaan valoon.
(Mariska)

Sellainen mielikuva on ruvennut syntymään, ettei karppaajaksi tunnustautuva yksinkertaisesti voi hallita asiallisia käytöstapoja tai hoksata ihmisten peruskunnioituksen merkitystä.

Ensin istutte sipsipussienne ja suklaalevyjenne päällä ja sitten kun läski löllyy, käytte hyökkäykseen esimerkiksi Puskaa vastaan.