karppaus.infon arkistoitu foorumi

Päivä 2 - paastoa klo 18 asti

Aloitin siis eilen uuden pätkiskuukauden, parin välipäivän jälkeen. Tämäkin kuukausi alkaa menkkoja edeltävällä turvotuksella ja noin parin viikon jälkeen on luvassa ihmelaihtuminen jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Jostain syystä ensimmäisen kuukauden jälkeen tuli pieni väsyminen tähän pätkikseen ja tunsin halua lopettaa, mutta nyt olen taas innolla mukana. Ajattelin, että kun tämä kuitenkin vaikuttaisi olevan se ainoa keino, jolla mun on edes mahdollista laihtua, voisin noudattaa tätä sen verran pidempään että paino kerkeää pudota jonkin verran enemmän ja sitten kun alan kokeilemaan esimerkisi kerran päivässä syömistä, eivät mahdolliset painonvaihtelut palauta mua alkutilanteeseen samantien. Se masentaa kuitenkin aina, kuten nyt.

Mittoja en ole ottanut kun tuntuu ikävältä olla näin pullahtanut, mutta huomenna aamusta voisin tehdä sen.

Toivon ettei tässä kuussa vaivaa nälkä samalla tavalla kuin viime kuusa. Ruokamääriä ei tarvitse enää tarkkailla, mutta hieman huomiota voisin kiinnittää hiilarimääriin. Niinkuin monet muutkin, olen huomannut että pätkiksellä lipsuu alakarppilinjasta paljon helpommin. Eilen kaveri sai ylipuhuttua mut Malesialaiseen ravintolaan ja koska kastike ei riittänyt täyttämään mahaa, söin sitten ihan huolella riisiä. Vähempikin riisiä olisi riittänyt mutta lapoin sitä lautaselle sellaisella fiiliksellä että kun kerran kohta paastoan niin ihan sama mitä syön ennen katkaisua. Eikä muuten edes ole ihan sama koska olen oppinut tunnistamaan hiilarinälän ja sellaisen tavallisen ja nyt maha kurnii sitä hiilarinälkää.

3. - 4 päivä, katastrofinpoikasta

En käytä alkoholia normaalisti juurikaan, mutta jostain syystä päätin vetää paastojaksolla ystäväni juhlissa oikein perisuomalaiset sikaperseet. Heräsin paastoaamuna viereltäni, ei upea uros, vaan rasioita joissa oli kai yöllä ollut kiinalaista ruokaa. Koko riisirasiallisenkin olin ilmeisesti syönyt. Lasketaanko ruoka, jota en muista syöneeni paaston rikkomiseksi? Makasin koko päivän sohvalla pystymättä liikkumaan muualle kuin jääkaapille syömään kaikenlaista mikä sisällä suostui pysymään. Löysin jopa pastaa, jota oli joskus entistä kämppistäni varten ostettu ja söin sitä + juustoa + maapähkinävoita + vihanneksia + ihanmitävaan.

Vaikka en ole koko karppausaikanani repsahtanut näin pahasti, ei olennaista ole syömisten määrä vaan se, kuinka paha olo mulle juomisista tuli. En ole sitten teinivuosien ollut näin pahassa krapulassa enkä aio ollakaan lähivuosina tästä eteenpäin. Pastat ja muut syömiset paransivat oloa sen verran että sain nukuttua illalla jonkun aikaa ja yölläkin unta, mutta huono olo jatkui vielä tänään aamulla. Päätin jatkaa aiemman suunnitelman mukaan, joka tarkoitti sitä että vielä tänään oli syömispäivä ja aloitin paaston kuudelta. Fyysinen paha olo alkaa hiljalleen helpottaa, morkkiksen kanssa menee varmaan vielä muutama päivä. Huomenna siis taasen paasto, ilman viinaa ja spagettia tällä kertaa.

Ei hyvin ala tää mun "karppi"-"paasto"

naurattaa vieläkin tuo sinun juttu! tämä lienee meille melkein kaikille tuttu tilanne. ihan täälläkin on samanlaisia kokemuksia. tosin ei nyt hiljattain ole tapahtunut, mutta on kuitenkin.

kyllä se siitä. sitä ei vaan tahdo muistaa enää jonkin ajan kuluttua ja tulee tehtyä sama töppäys. itellä nuo krapulat, jos on oikein paha, kestää parikin päivää, ja tuntuu, että henk lähtee oikeesti, niin se vähän rajottaa tuota juomista. muutenkaan en paljon juo, niin jos juopasen liikaa, niin ihan oo samassa jamassa kuin sinä. eikä ole mitään mukavata. universumia kiittelen, kun hengissä selviän tuon yli.

joten tsemppiä sinne sinulle!!! kyllä se siitä taas lähtee menmään.

t. yks joka vieläkin istuu täällä hymyssä suin...

_________________
ENKELIT OSAAVAT LENTÄÄ, KOSKA NE OTTAVAT ITSENSÄ KEVYESTI.

http://es.youtube.com/watch?v=Xz-UvQYAmbg

Ei pitäis hymyillä toisen pahalle ololle mutta väkisinkin se vaan huvittaa! Ei siitä pääse mihinkään. Onneksi mulla ei oo enää ollut noita kokemuksia vuosiin. Kun mulla on niin huono viinapää niin en oo nyt pätkiksellä uskaltanut ottaa mitään.

Täällä mä virnistelen... Kyllä se siitä taas!

Kirrimirri

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Päivä 5 - syömistä kello 18 asti

Tämä päivä meni ihan hyvin. Töissä kahvia ja hieman partista ja illalla ennen kuutta kotona jauhelihapihvejä ja juuresmuusia sekä reilu keko mozzarellasalaattia oliiviöljyllä. Aika reilu ateria, ehkä vähän liiankin, mutta ajattelin että jaksan siten paremmin kun on nuo hiilarimässyt taustalla.


Kiitos kannustuksesta Rauli ja Kirrimirri, kyllä mua itseänikin vähän jo naurattaa

Päivä 6 - paastoa klo 18 asti

Aamusta heti hammaslääkärille. Oli tarkoitus paikata reikä mutta hammaslääkäri päätti lisäksi kiskaista yhden viisaudenhampaan pois. Paastoa siis luvassa, ilman viinaa tahi spagettia sekä ilman kahvia, koska se on kuumaa.

Hammaslääkäri käski syödä kaikkea kylmää kuten jugurttia tai jäätelöä tänään, joten saatan joutua syömään pelkkää partista katkaisuaterialla

Mitäköhän suolaista voisi syödä, joka ei olisi kuumaa ja kuitenkin ei karkeaa.

Lisäys: katkaisuateriaksi taas reilu keko jauhelihapihviä, katkarapusalaattia ja banaani. Söin vähän liikaa.

Ei vaan oikeesti, mullahan on kanssa huonoja kokemuksia viinaksista paastolla, ei voi suositella kellekään.

Hymyilytti vaan ajatus "viina-spagetti-paastosta"

Tsemppiä vaan kun edelleen jaksat paastoilla, mulle se toi hiipiviä hiilarihimoja joten vihelsin pelin poikki.

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/]

[/url]

Päivä 7 - syömistä klo 18 asti

Päivällä töissä söin pari kourallista auringonkukansiemeniä ja banaanin. Olen ottanut sellaisen linjan etten syö päivisin aterioita, kun se tuntuu aterian koostumuksesta riippumatta tekevän ylensyöneen olon. Vatsa on paastoa seuraavan herkkuaterian jälkeen yleensä vielä täysi pitkälle seuraavaan päivään. Illalla ennen kuutta söin katkarapusalaatin loput ja jauhelihawokkia juustoraasteella aikamoisen läjän. Vähemmänkin olisin voinut syödä ja wokki oli todella rasvaista... Siihen siis katkaisu ja luvassa seuraavat 24 tuntia paastoa, joista tätä kirjoittaessa on kulunut jo 15 tuntia.

Eilen kun söin taas kupuni täyteen, kerkesin jo melkein syyllistää itseäni liikasyömisestä, kunnes muistin pätkiksen alussa tehneeni huomion kahdesta syömäjaksosta kuukaudessa. Ovulaatiosta kuukautisiin on runsaamman syömisen jakso ja kuukautisten alkamisesta ovulaatioon vähemmän ruokahalun jakso. Olen monet vuodet elänyt syömisten ja niihin liittyvien tunteiden suhteen tosi maanisdepressiivistä elämää. Vähemmän ruokahalun jaksolla olen ollut tyytyväinen siihen miten ruokailu on hallinnassa, jaksan valmistaa hyvää ja terveellistä ruokaa ja syödä sitä kohtuullisen määrän. Sillä toisella jaksolla, varsinkin loppua kohden tuntuu siltä että tarvitsee syödä paljon enemmän ja joskus mietin, yrittäessäni syödä samalla tavalla kun edellisellä jaksolla, että miksi suhteeni ruokaan on näin hankala? Miksi en tällä viikolla ole tyytyväinen syödessäni niukasti ja kieltäytyessäni herkuttelusta? Mitä teen väärin ja miksi vatsa huutaa ruokaa?

Tätä miettiessäni tuli mieleen kun aikaisemmin syyllistin itseäni siitä että pidin rasvasta, vaikka oli olemassa tapa elää terveellisesti syöden rasvaa, eli karppaus. Ja tosiasia on että tykkään syödä paljon, vaikken usein, ja pätkäpaasto on tapa syödä paljon ja pysyä terveenä. Ja jos minulle tällä hetkellä on luontaista syödä puolet kuukaudesta niukemmin ja puolet reilummin niin mitä muutakaan se on kuin pätkäpaastoa, vähän laajemmassa mittakaavassa vaan. Ja oman kropan kuuntelemista vielä.

Hörhökarppina uskon siihen että se mitä kovasti vastustaa, vain lisääntyy. Runsaasti syömistä vastaan olen taistellut koko elämäni, joten ehkä on aika vain hyväksyä se ja järjestää elämä sellaiseksi että voin syödä reilummin. Itse kuri, eli itsensä kurittaminen itselleni sopimattomilla tavoilla ei ainakaan nyt ole minun juttuni. Ehkä nämä tavatkin tästä muuttuvat mutta ainakin tällä hetkellä kropan kuuntelu tuottaa tällaisia tuloksia ja päätelmiä.

Tervehdys hörhö!

Kiva, että meitä löytyy vaan lisää koko ajan.



Se mihin keskittää ajatuksensa, lisääntyy - niin hyvässä kuin pahassakin. Tosin rahan suhteen en ole vielä tässä onnistunut.

Tsemppiä pätkikselle!

no niin, hörhö!

ajatus on kullanarvoinen, ja tahtoo monesti unohtua, että se miten ajattelee sinkoutuu itteen takas. sanat ovat vielä voimallisempia. jotakin kun sanot, niin varmasti niin se menee, ennemmin tai myöhemmin. universumi on koko ajan kuulolla, joten ei kannata toivoa pahaa eikä negatiivista kellekkään, se tulee itelle takas.

minulla on vielä niiiiiiiin pitkä matka tuohon, että oksat pois. enkeleitä sentään olen joskus kuullut. ja sekös on mukavaa.

eli ajatellaan vaan mukavia ja puhutaan mukavia (ei pehmosia, tai no...), niin elämä luistaa ihan eri malliin.

otankin tästä oikein oppinuoran itelleni. jostakinhan sen on lähdettävä.

kuten sanoit, riippuu näistä hormonikierroista mielihalut yms. samma här. en ollu koskaan ite huomannu, mutta ukko kerran sano, että kun kuukautiset lähestyy, niin emäntä on kuin persiille ammuttu karhu maamiina suussa. pitää paikkaansa. niin surullista kuin se onkin.

hirveesti lykkyä sinun paastoon!!!! sinnikkäästi oot jaksanu mukana kuviossa!!!

_________________
ENKELIT OSAAVAT LENTÄÄ, KOSKA NE OTTAVAT ITSENSÄ KEVYESTI.

http://es.youtube.com/watch?v=Xz-UvQYAmbg

Aikamoinen kanuuna Välipalalla.


No, mulla on samanlainen olo ensi Sunnuntaina kun meidän hirviporukan jahdinpäättäjäiset ovat huomenna. Huh huh, en ole pahemmin Alkoa maistellut viime aikoina eli toleranssi tulee olemaan huono, voe voe... mutta hyvän asian eteen on uhrauduttava.


Mutta minusta tuntuu hieman oudolta että paastolla on noinkin vaikeata olla? Tai siis... minulla ainakin lähtee viimeisetkin näläntunteet ja mieliteot kun yhdistän induktion "pätkikseen", tosin jankkaan kyllästymiseen asti että minun "pätkikseni" kaatui syömispäiviin,. Eli syön kerran päivässä, illalla. Paastojakso on n. 20 tuntia, joka päivä eli en noudata oikeaa Pätkistä.


Eipä sitä tosin luolamiehilläkään kelloa ollut mistä katsoa että koska syödään. Silloin syötiin kun oli ruokaa - ja nyt on just se vuodenaika.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Minulla on ihan sama tahti sinun kanssasi - aamulla ja päivällä kahvia,teetä,vettä ja illalla muutaman tunnin syöminen.

_________________
...aika multaa muistot...

Mulla ei ole näläntunne kadonnut kuin harvoin tämän reilun vuoden karppauksen aikana. Syytä en osaa kuin arvailla kun kaikkea induktiosta alkaen olen kokeillut. Mutta olen onneksi tottunut nälkään ja kaikesta huolimatta pätkäpaasto tuntuu helpoimmalta tavalta olla.

Päivä 8 - 9 paastoa klo 18 asti ja syömäpäivä klo 18 asti

Paasto meni ihan hyvin, vaikka jouduinkin katkaisemaan sen hieman etukäteen kermakahvilla, kun alkoi nälkä vaivata. Tätä oon tehnyt useamminkin ja kermakahvi paria tuntia ennen paaston loppua antaa rauhallista nälätöntä aikaa valmistaa ruokaa. Tein salaattia, ruokaa ja jälkiruokaa ja söin taas omasta mielestäni vähän liikaa, mutta annoin sen itselleni anteeksi.

Syömäpäivää juhlistin töissä syömällä lounaaksi muutaman rivin tummaa suklaata ja kermakahvia. Iltapäivällä vielä toinen kermakahvi ja illalla kotiin tultua eilistä ruokaa ja kaksi lautasellista salaattia öljyllä ja sitten paaston kimppuun.

Tein sellaisen huomion että niinä iltoina kun olen kärsinyt loppumattomasta nälästä, mun ei ehkä olekaan tehnyt mieli lisää ruokaa ensimmäisen lautasellisen jälkeen, vaan lisää suolaa. Parina viime päivänä olen lisännyt ruokaan ihan reilusti normaalia enemmän suolaa ja tuntuu siltä aivan kuin nälkä olisi häipynyt sen myötä vähän paremmin. Juon kuitenkin reilusti töissä ja kotona ja mietin voisinko kärsiä suolan/suolojen puutteesta. Vissyä en uskalla juoda kun en saa juoda limsojakaan hampaitteni kiillevaurion takia, joten sitä kautta en suoloja saa.

Tällä pätkiskuukaudella voisin siis myös yrittää lisätä suolan määrä ja toivoa sen vaikuttavan nälänhallintaan. Hillareiden määrä olen jo vähentänyt viime kuun ja tämän kuun alun repsuilujen takia.

Kuukautisetkin alkoivat ja niiden myötä turvotus on laskemassa ja vähäruokaisempi vaihe alkamassa. Olo on oikein hyvä...

Mä olen kanssa vähän fundeerannut muutta mun pätkisrytmitystä. Syömispäivinä olen syönyt lounaan ja sitten päivällisen, seuraava paastoaamu on sitten nälkää, mutta syömispäivän aamu on mennyt taasen yleensä hyvin. Sekavaa...

No, mutta olen miettinyt, että josko vaihdan lounaan aamupalaan, jolloin noiden syömisten välille tulis pidempi väli ja silloin elimistö paremmin sopeutuis tohon rytmiin. Tai sitten olen vaihtoehtona miettinyt myös tuota kerran päivässä = illalla syömistä. Noh, kokeillaan eri variaatioita.

Yksilöllisiä hommia.

Minulla ainakin pätee vanha klisee: "Nälkä kasvaa syödessä".

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Mä oon kans pikkuhiljaa alkanut miettiä vaihtoehtona kokeilla jossain vaiheessa tuota kerran päivässä syömistä. En vielä tiedä missä vaiheessa sitä kokeilen ja miten se sopisi mulle. Jotenkin tuntuu, että siinä syödään niin vähän. Ja aina päivällistä.

Kirrimirri

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Jessss-kohtalokaveri!!! Mullakin meni hyvin pätkät ja omat kokeilut-kunnes tuli kemut. Ja sitten muka stressiä (sitä ennen TIETENKIN kankkunen ja sen jälkeen morkkis ja myöskin spakettia.... kun ei usko ihminen, PRKL)

MUTTA NYT!!!! Takaisin kiinni pätkiksestä, otan mallia pätkis-kavereistani!!! Käynkin päivittämässä sivuni, muistaakseni jäi johonkin sinne, että lähin lenkille...

päivät 11-12

Vähäruokainen jakso, ja olo on huomattavasti helpompi. Olen hieman stressaantunut muista kuin syömiseen liittyvistä asioista ja jotenkin se heijastuu myös tyytymättömyytenä omaan itseeni.

Olen ottanut tavaksi sanoa ääneen "oon just hyvä tällaisena kun oon" aina kun mieleen pulpahtaa negatiivinen ajatus ja olen viime päivinä saanut olla höpäjämässä ääneen jatkuvasti.

Harkitsen vakavasti lakto-ovo-vegetaristiksi siirtymistä.

Päivä 13 - syömistä iltakuuteen

Päivällä pärjäilin taas kermakahvilla ja iltapäivän kahvitauolla kävin hakemassa paketin emmentalviipaleita ja pussin hasselpähkinöitä kun tuli yllättävä meno ja tiesin etten pääse kotiin syömään. Emmentalit söin kolmen aikoihin ja pähkinät viideltä.

Illalla kymmenen aikoihin lasi shamppanjaa, kun en kehdannut kieltäytyä.

Tänään sitten paastoilen veden ja mustan kahvin voimin.