Taas yksi päivä takana. Tänään paastoan taas iltaan. Nälkä vaivaa koko ajan vähemmän paastojaksoilla, vaikka täysin ilman nälkää en ole vielä päässyt (paitsi hiilarimässypäivän jälkeisenä paastona). Koko ajan tekisi mieli tehdä muutoksia johonkin, vaihtaa katkoaikaa kolmeen, siirtyä warriordieetille tms vaikka olen päättänyt sinnitellä kuukauden ilman muutoksia. On helpompi vertailla tuloksiakin jos en vaihtele linjaa koko ajan. Jos kuukauden jälkeen tekee mieli vaihtaa katkoaikaa, voin tehdä sen, mutta olen päättänyt jatkaa pätkistä vielä seuraavankin kuukauden, niin kauan kunnes tämä lakkaa toimimasta tai ihannepaino on saavutettu. Warriordieetille siis vasta kun olen ihannepainossa tai jokin alkaa tosisaan tökkimään. Ihan uskomatontahan tämä on. Luulin ettei mikään todellakaan tepsi ja tämä sitten tepsii, ilman että näen juurikaan vaivaa. Jälkiruuat, mutakakut ja kermavaahdot, ihanat uuniruuat eikä huolta hiilareiden laskemisesta (kun perusteet ovat selkärangassa jo), rasvan määrästä, tai siitä että tulee syötyä liikaa kaloreita, tai liian vähän.
Joudun vaihtamaan tämän ja huomisen aikana rytmiä, enkä ole ihan varma miten aion sen toteuttaa. Mummon syntymäpäivät ovat lauantaina ja tiedän etten selviä siitä kovinkaan karpisti. Mummo ei tiedä että karppaan enkä halua aiheuttaa juhlapäivänä hänelle pahaa mieltä kieltäytymällä ruuista tai kertomalla että syön tosi paljon rasvaa, ja huolestuttamalla mummon sillä että verisuoneni tukkeutuvat ihan justiinsa

Mulla olisi syömäpäivä lauantaina, mutten halua lopettaa päivää hiilariruokiin ja kärsiä sitten nälkää seuraavaa vuorokautta. Mielummin katkaisen päivän vähän aikaisemmin, ehkä kolmelta, ja tankkaan illalla sitten rasvaa ja proteiinia ja koitan selvitä hiilariylimäärästä siten.
Jos jollain on mielipidettä siitä mihin vaiheeseen pätkistä tämä juhla tulisi ajoittaa, otan kommentit vastaan tosi mielelläni. Vielä kerkeää tekemään muutoksia.