karppaus.infon arkistoitu foorumi :: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana

Perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla suomalaisista ravinnon kolesteroli imeytyy tehokkaammin kuin muilla länsimaalaisilla. Tämän vuoksi kananmunia suositellaan käytettäväksi 2-3 kpl/viikossa erityisesti silloin, kun veren kolesteroli on kohonnut tai suvussa on korkeaa kolesterolia.

Pikainen vilkaisu, eikös tämäkin jo kumottu?

Lainaa:

Tutkimuksessa havaittiin, että runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta ei ollut yhteydessä sydäninfarktin riskiin koko tutkimusaineistossa eikä miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Myöskään ravinnon merkittävän kolesterolin lähteen, kananmunien, syönti ei ollut yhteydessä riskiin. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että ruokavalion kolesteroli tai kananmunien syönti olisi ollut yhteydessä suurempaan kaulavaltimoiden seinämien paksuuntumiseen.

Energiaravintoaineet

Rasvat
Kouluaterioiden sisältämän rasvan tulee vastata suosituksia. Rasvoista vähintään kaksi kolmas-
osaa (2/3) tulee olla tyydyttymättömiä rasvoja. Tyydyttymättömät rasvat sisältävät rasvaliukoi-
sia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja, joiden saanti on keskeistä mm. aivojen, hermos-
ton, sydämen, verisuoniston ja hormonitoimintojen sekä silmien, ihon ja hiusten hyvinvoinnil-
le. Pehmeät rasvat parantavat veren rasva-arvoja ehkäisten siten esimerkiksi sydän- ja verisuoni-
sairauksia.
Tyydyttyneen rasvan (tyydyttyneiden rasvahappojen) osuuden ateriassa tulee jäädä alle 10 %
kokonaisenergiasta (E %). Tyydyttyneitä rasvoja kannattaa välttää, koska ne ovat haitallisia mm.
sydämen, aivojen ja verisuonten terveydelle. Suositeltavia rasvanlähteitä on kuvattu luvussa
4.2. Olennaista ruokavalion rasvan laadun parantamisessa on se, että kovaa tyydyttynyttä ras-
vaa sisältäviä elintarvikkeita korvataan pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa sisältävillä.

Hiilihydraatit
Hiilihydraatit ovat ruokavalion pääasiallinen energialähde. Niiden lähteenä kouluaterialla
suositaan runsaskuituisia elintarvikkeita (taulukko 4a–4c. s. 62–63 sekä liitteet 2–3).

Lisätyn sokerin saannin tulee jäädä ruokavaliossa alle 10 E %. Lapset ja nuoret saavat so-
keria runsaasti virvoitusjuomista, mehuista, makeisista, sokeroiduista maitovalmisteista
sekä kekseistä ja muista pikkusyötävistä. Runsaasti sokeria sisältävästä ruokavaliosta saadaan paljon
energiaa, mutta vähän suojaravintoaineita. Etenkin lapsilla ravintoköyhä ruokavalio on yhtey-
dessä lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen, joihinkin
syöpätauteihin ja hammaskariekseen.

Suosituksen on uudistanut VRN:n asettaman työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta ja sihteerinä pääsihteeri Arja Lyytikäinen VRN:stä. Työryhmän muut jäsenet olivat: Susanna Raulio, erikoistutkija THL, Heli Kuusipalo, erikoistutkija THL, Erja Suokas, ruokapalveluvastaava Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto, Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy/AMKO ry, Leila Fogelholm, ravitsemusasiantuntija, Fazer Food Services ja Tarja Heikkinen, ravitsemusasiantuntija, Palvelukeskus, Helsinki

KAIKKI Suomen koululaiset saivat jo vuonna 1948 – ensimmäisinä maailmassa – koulussa maksuttoman aterian. Kouluruoka on monipuolistunut yhteiskunnan vaurastuessa, ja pulavuosien vellin sijaan tarjolla on täysipainoinen ateria.

Ruokailu on edelleen tärkeä osa koulupäivää. Ajan oloon siitä on kuitenkin tullut itsestäänselvyys, jonka suosio vaihtelee koulujen välillä. Alakoululaisista lähes kaikki osallistuvat kouluruokailuun, yläkoululaisista vain kaksi kolmasosaa.

Kouluateriat on suunniteltu monipuolisiksi. Niiden tehtävä on kattaa kolmannes oppilaan päivän energiantarpeesta. Parhaimmillaan ruokailu tukee koko kouluyhteisön hyvinvointia.

Uusi kouluruokasuositus korostaa yhdessä syömistä. Yhteiset ateriat ovatkin hyvinvointikasvatusta. Kouluruokailu antaa mallin siitä, miten kootaan täysipainoinen ateria. Ruokailu opettaa myös vuorovaikutustaitoja. On tärkeää, että oppilaat otetaan mukaan kehittämään koulun ruokakulttuuria. Tämä innostaa myös osallistumaan ruokailuun.

Vaikka vastuu lasten ravitsemuksesta on toki vanhemmilla, kouluruokailu on tärkeä osa kasvatuksellista kokonaisuutta. Ruokailu vaikuttaa myös oppimiseen. Nälkäisenä on vaikea oppia.

Näkeekö joku noissa jossain kohdassa ohjeistusta sokerista missään muodossa?
Tarkennan: Näettekö ainuttakaan sokerimäärän rajoitusta? Se, mitä ei kielletä, sallitaan
Entä lisäainerajoituksia?
Entä jotain mainintaa minimivalkuaisesta
Entä jonkinlaista esitystä riittävistä hivenistä ja vitamiineista...

Rasvattomat ja enintään 1 % rasvaa sisältävät sekä sokeroimattomat ja vain vähän lisättyä sokeria sisältävät vaihtoehdot. Sokereita jogurtissa ja rahkassa enintään 10 g/100 g ja viilissä enintään 12 g/100 g.

Siipikarja nahka poistettu 1–2 aterialla/vko
Punainen liha (nauta, sika, lammas), Vähärasvainen liha enintään 1–2 aterialla/viikko

Monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa toksista lektiiniä (fytohemagglutiniinia), joka kuitenkin hajoaa keitettäessä. Suurimpina pitoisuuksina sitä on punaisissa kidneypavuissa (Phaseolus vulgaris), josta johtuen lektiinin aiheuttamaa myrkytystä kutsutaan ”red kidney bean” – myrkytykseksi. Tavallisimmin oireet saadaan liotetuista, kypsentämättömistä pavuista, jotka on nautittu sellaisenaan tai salaateissa. Jopa muutama papu voi aiheuttaa oireita. Oireiden vaikeusaste on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään. Tyypilliset ruokamyrkytysoireet, pahoinvointi, usein raju oksentelu ja ripuli alkavat 1-3 tunnin kuluessa papujen syömisestä. Epidemioita on liittynyt myös hitaasti kypsentäen valmistettuihin ruokiin sekä sellaisiin pataruokiin, joissa ruuan sisälämpötila ei ole noussut riittävän korkeaksi. Ruoan kuumennus ainoastaan +80ºC:seen voi jopa nostaa toksisuutta niin, että tällaisten papujen syöminen on jopa vaarallisempaa kuin raakojen papujen.

Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa. Näidenkin yhdisteiden vaikutukset häviävät keittämisen yhteydessä.

Eikös jossain uutisissa juuri rinta rottingilla väitetty, että sokerin rajoitus olisi noissa mukana?
Sitä kun kuitenkin on mehuissa, mehukeitoissa, rasvattomissa jugurteissa, salaatinkastikkeissa, ja noilla eväillä myös pakkomakuaineena vähän kaikessa muussaki.
Missä on se sokerikriteeri!!!

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat ruokavalion pääasiallinen energialähde. Niiden lähteenä kouluaterialla suositaan runsaskuituisia elintarvikkeita (taulukko 4a–4c. s. 62–63 sekä liitteet 2–3).
Lisätyn sokerin saannin tulee jäädä ruokavaliossa alle 10 E %. Lapset ja nuoret saavat sokeria runsaasti virvoitusjuomista, mehuista, makeisista, sokeroiduista maitovalmisteista sekä kekseistä ja muista pikkusyötävistä. Runsaasti sokeria sisältävästä ruokavaliosta saadaan paljon energiaa, mutta vähän suojaravintoaineita. Etenkin lapsilla ravintoköyhä ruokavalio on yhteydessä lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen, joihinkin syöpätauteihin ja hammaskariekseen.39
39

Makeuttaminen ja sokerin käyttö

Lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita vältetään tai tarjotaan vain harvoin välipalana. Välipalat valmistetaan ja valitaan ravitsemuslaadun kriteerien mukaisesti (ks. liite 3). Lisättyä sokeria voidaan käyttää vähäisessä määrin happamuuden tai karvauden taittamiseen marjaruoissa. Maidon, hedelmien, marjojen ja kasvisten sisältämää luontaista sokeria ei tarvitse välttää.

Kun oppilaan erityisruokavalion tarve on asianmukaisesti diagnosoitu, ruokavalio toteutuu sairauteen liittyvien hoitosuositusten mukaisesti.

Vegaaniaterioiden tarjoamisesta päätetään opetuksen järjestäjän tekemän linjauksen ja paikallisen harkinnan pohjalta.

Joku jo ehti ihmetellä, että mitkä kaikki tässä suosituksessa nyt sitten mättää. No montako pistettä saatte?

PERUSKRITEERI
Onko ravintolassanne aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä
1. Leipää, jossa kuitua vähintään 6 g/ 100 g ja suolaa enintään 0,7 %, näkkileivässä enintään 1,2 %
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
2. Rasvalevitettä, jossa tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 % rasvasta ja suolaa enintään 1 %
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
3. Rasvatonta maitoa tai piimää (rasvaa enintään 0,5 %)
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
4. Tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
5. Kasviöljypohjaista salaattikastiketta tai kasviöljyä?
Kyllä  1 p. Ei  0 p.

PERUSKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 5 pistettä, peruskriteeri toteutuu
0–4 pistettä, peruskriteeri ei toteudu

RASVAKRITEERI
1. Käytättekö ruoanvalmistuksessa voita?
 2 p. ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa
 0 p. Käytetään lihan paistamisessa
 0 p. Käytetään kalan paistamisessa
 0 p. Käytetään perunasoseen valmistamisessa
 0 p. Käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa
2. Kuinka usein käytätte kermaa tai kermankaltaista valmistetta, jossa on yli 15 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
3. Mikä on useimmiten käyttämänne jauhelihan ja kokolihan rasvapitoisuus?
 2 p. enintään 10 %
 0 p. yli 10 %
4. Kuinka usein käytätte ruoanvalmistuksessa tai tarjoatte aterian osana juustoa, jossa on yli 17 % rasvaa?
 1 p. enintään kerran viikossa
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
5. Kuinka usein käytätte liharuokavalmisteita (esim. pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 12 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
6. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 7 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
7. Kuinka usein tarjoatte rasvaisia perunalisäkkeitä (esim. paistetut perunat, kermaperunat, ranskanperunat)?
 1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
8. Kuinka usein tarjoatte makkararuokia?
 1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
9. Kuinka usein tarjoatte kalaruokia?
 2 p. Kerran viikossa tai useammin
 0 p. harvemmin kuin kerran viikossa

RASVAKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 13–15 pistettä, rasvakriteeri toteutuu hyvin
7–12 pistettä, rasvakriteeri toteutuu kohtalaisesti
0–6 pistettä, rasvakriteeri toteutuu huonosti

SUOLAKRITEERI
1. Seuraatteko valmistamienne ruokien suolapitoisuutta (analyysit, suolamittari)?
 3 p. Kyllä säännöllisesti osana omavalvontaa, jonka perusteella suolapitoisuutta tarvittaessa vähennetään
(kriteerinä esim. STM:n suositus 2010 tai tilaajan kanssa tehty sopimus)
 2 p. Kyllä, säännöllisesti, ei jatkotoimenpiteitä
 1 p. Kyllä, satunnaisesti
 0 p. ei seurata
2. onko käytössänne vakioruokaohjeet, joiden suolapitoisuus on laskettu?
 2 p. Kyllä, kaikki ruokaohjeet
 1 p. Kyllä, osa ruokaohjeista
 0 p. ei
3. onko käyttämissänne ruokaohjeissa ilmoitettu liemivalmisteiden ja suolaa sisältävien mausteiden määrä?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
4. jos valmistettavassa ruoassa on suolaa sisältäviä raaka-aineita (kuten kinkkua, makkaraa, marinoitua tai suolattua
lihaa), otetaanko se huomioon ruokaohjeen suolan määrässä, tai suolaa lisättäessä ruoanvalmistuksen yhteydessä?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
5. Miten lisäätte suolan, suolan sisältävät mausteet tai mineraalisuolan ruokiin?
 2 p. Mitaten ja enintään ruokaohjeen mukaan
 0 p. Ruoanvalmistajan oman maun mukaan
6. Käytättekö ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
7. Käytättekö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?
 1 p. ei
 0 p. Kyllä
8. Käytättekö pastan, riisin, peruna- yms. lisäkkeiden valmistamisessa suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?
 1 p. ei
 1 p. Käytetään hyvin vähän (valmiissa ruoassa enintään 0,3 % suolaa, eli esim. 2,5 kg:aan raakaa riisiä enintään 20 g suolaa)
 0 p. Käytetään jonkin verran tai runsaasti
9. Kuinka usein käytätte liha-, kala- tai kasvisruokavalmisteita (kuten pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 1 % suolaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
10. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (kuten laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 0,75 % suolaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa

SUOLAKRITEERI: omat pisteet _______
Tulkinta: 10–19 pistettä, suolakriteeri toteutuu hyvin
7–9 pistettä, suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti
0–6 pistettä, suolakriteeri toteutuu huonosti

TIEDOTUSKRITEERI
1. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville malliaterian (oikea ateria, kuva tai kirjallinen ohje)?
 2 p. Päivittäin
 1 p. Vähintään kerran viikossa
 0 p. harvemmin tai ei lainkaan
2. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville tietoa aterian ravitsemuslaadusta; esimerkiksi ruokalistamerkinnät,
joilla osoitetaan, mitkä ruoat ja aterian lisäkkeet (maito, leipärasva, leipä) ovat ravitsemussuositusten mukaisia?
 2 p. Päivittäin
 1 p. Vähintään kerran viikossa
 0 p. harvemmin tai ei lainkaan

TIEDOTUSKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 3–4 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu hyvin
1–2 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti
0 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu huonosti

Helsinkiläisissä päiväkodeissa alkoi viime vuoden lopulla vegaaniruokakokeilu. Lisäksi kaikille peruskoulun ysiluokkalaisille jaetaan kevään aikana kirja, jonka nimi on “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”.
Tämä herättää tukun kysymyksiä. Feminismi, veganismi. Onko ismien paikka kouluissa?
Miksi ideologiat valtaavat alaa päiväkodeissa ja kouluissa? Miksi opinahjot pitää politisoida?

Julkaisija:	keliaakikko [ 2016-10-29 16:34:17 ]
Viestin otsikko:	Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana https://www.thl.fi/fi/-/uusi-kouluruoka ... ntoitavana Uudistettavana oleva julkaisu ”Syödään ja opitaan yhdessä – Kouluruokailusuositus”, on avattu julkiseen kommentointiin. Suosituksen julkaisijat, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyytävät nyt perusteltuja kommentteja, muutos- ja korjausehdotuksia uudesta suosituksesta. Kommentointi tapahtuu Wepropol-kyselynä. Kommentit esitetään avoimina vastauksina perusteluineen luku kerrallaan, siten että kommentoitava kohta kussakin luvussa täsmennetään alaotsikkoon sekä sivu- ja rivinumeroon viittaamalla. Kommentointi on auki perjantaihin 18.11.2016 klo 16:15 saakka. Uuden kouluruokailusuosituksen tarkoituksena on antaa suuntaviivat täysipainoisen sekä tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun kouluaikaisen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamiseksi opetuksen ja sitä tukevan toiminnan järjestäjille, kouluille, koulujen ruokapalvelusta ja oppilashuollosta vastaaville sekä kodeille ja koululaisille itselleen. Suositus kattaa ohjeistuksen kouluaterioista, välipaloista aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä koulun kerhotoiminnassa. Uusi suositus perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) väestötason suositukseen sekä Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016) suositukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Kouluikäisten lasten ravitsemusta ja ruokakasvatusta kuvataan suosituksessa kokonaisuutena, jossa vastuun lapsen ja nuoren hyvästä ravitsemuksesta ja ruokaoppimisesta kantavat koti, koulu ja lähiyhteisö yhdessä. Uudessa suosituksessa otetaan huomioon koulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaa ja kilpailutusta koskevat periaatepäätökset ja asiakirjat. Tämä suositus tulee korvaamaan edellisen 2008 julkaistun Kouluruokailusuosituksen. Julkisten kommenttien käsittelyn ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan hyväksymisen jälkeen suositus julkaistaan alkuvuodesta 2017.

Julkaisija:	Yufina [ 2016-10-30 21:09:14 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Pikainen vilkaisu, eikös tämäkin jo kumottu? Lainaa: Perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla suomalaisista ravinnon kolesteroli imeytyy tehokkaammin kuin muilla länsimaalaisilla. Tämän vuoksi kananmunia suositellaan käytettäväksi 2-3 kpl/viikossa erityisesti silloin, kun veren kolesteroli on kohonnut tai suvussa on korkeaa kolesterolia.

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2016-10-31 14:45:33 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Yufina kirjoitti: Pikainen vilkaisu, eikös tämäkin jo kumottu? Lainaa: Perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla suomalaisista ravinnon kolesteroli imeytyy tehokkaammin kuin muilla länsimaalaisilla. Tämän vuoksi kananmunia suositellaan käytettäväksi 2-3 kpl/viikossa erityisesti silloin, kun veren kolesteroli on kohonnut tai suvussa on korkeaa kolesterolia. On kumottu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa THL oli mukana: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/847489 ... tin+riskia Lainaa: Tutkimuksessa havaittiin, että runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta ei ollut yhteydessä sydäninfarktin riskiin koko tutkimusaineistossa eikä miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Myöskään ravinnon merkittävän kolesterolin lähteen, kananmunien, syönti ei ollut yhteydessä riskiin. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että ruokavalion kolesteroli tai kananmunien syönti olisi ollut yhteydessä suurempaan kaulavaltimoiden seinämien paksuuntumiseen.

Julkaisija:	Dionysus [ 2016-11-01 14:23:35 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Leipää joka aterialla, rasvatonta, max 1% maitoa, vähärasvaista juustoa, nahatonta siipikarjaa, punaista lihaa max. 2 krt/viikko, margariinia, rypsiöljyä. Ja puolet energiasta hiilihydraateista. Näillä lasten terveys nousuun ?

Julkaisija:	Kasari [ 2017-01-25 08:04:28 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Tässä ne nyt ovat http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1 Lainaa: Energiaravintoaineet Rasvat Kouluaterioiden sisältämän rasvan tulee vastata suosituksia. Rasvoista vähintään kaksi kolmas- osaa (2/3) tulee olla tyydyttymättömiä rasvoja. Tyydyttymättömät rasvat sisältävät rasvaliukoi- sia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja, joiden saanti on keskeistä mm. aivojen, hermos- ton, sydämen, verisuoniston ja hormonitoimintojen sekä silmien, ihon ja hiusten hyvinvoinnil- le. Pehmeät rasvat parantavat veren rasva-arvoja ehkäisten siten esimerkiksi sydän- ja verisuoni- sairauksia. Tyydyttyneen rasvan (tyydyttyneiden rasvahappojen) osuuden ateriassa tulee jäädä alle 10 % kokonaisenergiasta (E %). Tyydyttyneitä rasvoja kannattaa välttää, koska ne ovat haitallisia mm. sydämen, aivojen ja verisuonten terveydelle. Suositeltavia rasvanlähteitä on kuvattu luvussa 4.2. Olennaista ruokavalion rasvan laadun parantamisessa on se, että kovaa tyydyttynyttä ras- vaa sisältäviä elintarvikkeita korvataan pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa sisältävillä. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat ruokavalion pääasiallinen energialähde. Niiden lähteenä kouluaterialla suositaan runsaskuituisia elintarvikkeita (taulukko 4a–4c. s. 62–63 sekä liitteet 2–3). Lisätyn sokerin saannin tulee jäädä ruokavaliossa alle 10 E %. Lapset ja nuoret saavat so- keria runsaasti virvoitusjuomista, mehuista, makeisista, sokeroiduista maitovalmisteista sekä kekseistä ja muista pikkusyötävistä. Runsaasti sokeria sisältävästä ruokavaliosta saadaan paljon energiaa, mutta vähän suojaravintoaineita. Etenkin lapsilla ravintoköyhä ruokavalio on yhtey- dessä lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen, joihinkin syöpätauteihin ja hammaskariekseen.

karppaus.infon arkistoitu foorumi http://www.karppi.ninja/forum/

Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana http://www.karppi.ninja/forum/viewtopic.php?f=30&t=70716	Sivu 1/2

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2017-01-25 09:38:31 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Nämä kouluruokasuositukset eivät ole uudet vaan "UUDISTETUT". Ne perustuvat edellisiin suosituksiin sekä VRN:n ravitsemussuosituksiin (2014) ja Syödään yhdessä – ruokasuosituksiin lapsiperheille (2016). Ne taas perustuivat aikaisempiin suosituksiin jne. Ketjun päässä luuraavat ... Ancel Keysin huijaustutkimukset. Koululaisille ja opettajille pakkosyötetään seuraavat 9 vuotta ruokaa, joka on epäterveellistä jokseenkin täsmälleen samoista syistä kuin se yksipuolinen hiilarimättö (pääosa energiasta tulee hiilareista) terästettynä omega-6-siemenöljyillä ja vaihtoesteröidyllä synteettisellä rasvalla, jota "konsensus"-suositukset useimmissa länsimaissa suosittelevat - ruokaa, joka on saanut aikaan maailmanlaajuiset kansantautiepidemiat (lihavuus, diabetes, sydäntauti, syöpä). Vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä lapsille syötetään. OAJ ei ymmärrä puolustaa jäsentensä terveyttä. Mainittakoon pienenä yksityiskohtana, että suosituksia oli laatimassa Fazerin ravitsemusasiantuntija Leila Fagerholm. Lainaa: Suosituksen on uudistanut VRN:n asettaman työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta ja sihteerinä pääsihteeri Arja Lyytikäinen VRN:stä. Työryhmän muut jäsenet olivat: Susanna Raulio, erikoistutkija THL, Heli Kuusipalo, erikoistutkija THL, Erja Suokas, ruokapalveluvastaava Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto, Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy/AMKO ry, Leila Fogelholm, ravitsemusasiantuntija, Fazer Food Services ja Tarja Heikkinen, ravitsemusasiantuntija, Palvelukeskus, Helsinki

Julkaisija:	jussi [ 2017-01-25 10:15:13 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Hesarin pääkirjoitus tänään: Lainaa: KAIKKI Suomen koululaiset saivat jo vuonna 1948 – ensimmäisinä maailmassa – koulussa maksuttoman aterian. Kouluruoka on monipuolistunut yhteiskunnan vaurastuessa, ja pulavuosien vellin sijaan tarjolla on täysipainoinen ateria. Ruokailu on edelleen tärkeä osa koulupäivää. Ajan oloon siitä on kuitenkin tullut itsestäänselvyys, jonka suosio vaihtelee koulujen välillä. Alakoululaisista lähes kaikki osallistuvat kouluruokailuun, yläkoululaisista vain kaksi kolmasosaa. Kouluateriat on suunniteltu monipuolisiksi. Niiden tehtävä on kattaa kolmannes oppilaan päivän energiantarpeesta. Parhaimmillaan ruokailu tukee koko kouluyhteisön hyvinvointia. Uusi kouluruokasuositus korostaa yhdessä syömistä. Yhteiset ateriat ovatkin hyvinvointikasvatusta. Kouluruokailu antaa mallin siitä, miten kootaan täysipainoinen ateria. Ruokailu opettaa myös vuorovaikutustaitoja. On tärkeää, että oppilaat otetaan mukaan kehittämään koulun ruokakulttuuria. Tämä innostaa myös osallistumaan ruokailuun. Vaikka vastuu lasten ravitsemuksesta on toki vanhemmilla, kouluruokailu on tärkeä osa kasvatuksellista kokonaisuutta. Ruokailu vaikuttaa myös oppimiseen. Nälkäisenä on vaikea oppia. http://www.hs.fi/paivanlehti/25012017/a ... 59031.html

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2017-01-25 10:26:22 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
^Vuoden 1948 kouluruoka oli terveellisempää kuin nykyinen. Siemenöljyä siinä ei ollut. Sokeria siinä oli äärimmäisen vähän, sokeri oli kortilla. VOIleivät ja TÄYSmaito tuotiin kotoa.

Julkaisija:	Yufina [ 2017-01-25 10:39:52 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Joku jo ehti ihmetellä, että mitkä kaikki tässä suosituksessa nyt sitten mättää. No montako pistettä saatte? PERUSKRITEERI Onko ravintolassanne aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä 1. Leipää, jossa kuitua vähintään 6 g/ 100 g ja suolaa enintään 0,7 %, näkkileivässä enintään 1,2 % Kyllä  1 p. Ei  0 p. 2. Rasvalevitettä, jossa tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 % rasvasta ja suolaa enintään 1 % Kyllä  1 p. Ei  0 p. 3. Rasvatonta maitoa tai piimää (rasvaa enintään 0,5 %) Kyllä  1 p. Ei  0 p. 4. Tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä Kyllä  1 p. Ei  0 p. 5. Kasviöljypohjaista salaattikastiketta tai kasviöljyä? Kyllä  1 p. Ei  0 p. PERUSKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 5 pistettä, peruskriteeri toteutuu 0–4 pistettä, peruskriteeri ei toteudu RASVAKRITEERI 1. Käytättekö ruoanvalmistuksessa voita?  2 p. ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa  0 p. Käytetään lihan paistamisessa  0 p. Käytetään kalan paistamisessa  0 p. Käytetään perunasoseen valmistamisessa  0 p. Käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa 2. Kuinka usein käytätte kermaa tai kermankaltaista valmistetta, jossa on yli 15 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 3. Mikä on useimmiten käyttämänne jauhelihan ja kokolihan rasvapitoisuus?  2 p. enintään 10 %  0 p. yli 10 % 4. Kuinka usein käytätte ruoanvalmistuksessa tai tarjoatte aterian osana juustoa, jossa on yli 17 % rasvaa?  1 p. enintään kerran viikossa  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 5. Kuinka usein käytätte liharuokavalmisteita (esim. pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 12 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 6. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 7 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 7. Kuinka usein tarjoatte rasvaisia perunalisäkkeitä (esim. paistetut perunat, kermaperunat, ranskanperunat)?  1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 8. Kuinka usein tarjoatte makkararuokia?  1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 9. Kuinka usein tarjoatte kalaruokia?  2 p. Kerran viikossa tai useammin  0 p. harvemmin kuin kerran viikossa RASVAKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 13–15 pistettä, rasvakriteeri toteutuu hyvin 7–12 pistettä, rasvakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0–6 pistettä, rasvakriteeri toteutuu huonosti SUOLAKRITEERI 1. Seuraatteko valmistamienne ruokien suolapitoisuutta (analyysit, suolamittari)?  3 p. Kyllä säännöllisesti osana omavalvontaa, jonka perusteella suolapitoisuutta tarvittaessa vähennetään (kriteerinä esim. STM:n suositus 2010 tai tilaajan kanssa tehty sopimus)  2 p. Kyllä, säännöllisesti, ei jatkotoimenpiteitä  1 p. Kyllä, satunnaisesti  0 p. ei seurata 2. onko käytössänne vakioruokaohjeet, joiden suolapitoisuus on laskettu?  2 p. Kyllä, kaikki ruokaohjeet  1 p. Kyllä, osa ruokaohjeista  0 p. ei 3. onko käyttämissänne ruokaohjeissa ilmoitettu liemivalmisteiden ja suolaa sisältävien mausteiden määrä?  2 p. Kyllä  0 p. ei 4. jos valmistettavassa ruoassa on suolaa sisältäviä raaka-aineita (kuten kinkkua, makkaraa, marinoitua tai suolattua lihaa), otetaanko se huomioon ruokaohjeen suolan määrässä, tai suolaa lisättäessä ruoanvalmistuksen yhteydessä?  2 p. Kyllä  0 p. ei 5. Miten lisäätte suolan, suolan sisältävät mausteet tai mineraalisuolan ruokiin?  2 p. Mitaten ja enintään ruokaohjeen mukaan  0 p. Ruoanvalmistajan oman maun mukaan 6. Käytättekö ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa?  2 p. Kyllä  0 p. ei 7. Käytättekö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?  1 p. ei  0 p. Kyllä 8. Käytättekö pastan, riisin, peruna- yms. lisäkkeiden valmistamisessa suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?  1 p. ei  1 p. Käytetään hyvin vähän (valmiissa ruoassa enintään 0,3 % suolaa, eli esim. 2,5 kg:aan raakaa riisiä enintään 20 g suolaa)  0 p. Käytetään jonkin verran tai runsaasti 9. Kuinka usein käytätte liha-, kala- tai kasvisruokavalmisteita (kuten pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 1 % suolaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 10. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (kuten laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 0,75 % suolaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa SUOLAKRITEERI: omat pisteet _______ Tulkinta: 10–19 pistettä, suolakriteeri toteutuu hyvin 7–9 pistettä, suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0–6 pistettä, suolakriteeri toteutuu huonosti TIEDOTUSKRITEERI 1. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville malliaterian (oikea ateria, kuva tai kirjallinen ohje)?  2 p. Päivittäin  1 p. Vähintään kerran viikossa  0 p. harvemmin tai ei lainkaan 2. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville tietoa aterian ravitsemuslaadusta; esimerkiksi ruokalistamerkinnät, joilla osoitetaan, mitkä ruoat ja aterian lisäkkeet (maito, leipärasva, leipä) ovat ravitsemussuositusten mukaisia?  2 p. Päivittäin  1 p. Vähintään kerran viikossa  0 p. harvemmin tai ei lainkaan TIEDOTUSKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 3–4 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu hyvin 1–2 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti 0 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu huonosti

Julkaisija:	Yufina [ 2017-01-25 10:58:40 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Joku ehkä saattaa huomata, että nämä ovat tismalleen samanlaiset kuin 2004 vuonna tehdyt laitosruuan laatukriteerit. Vain asettelu on hieman muuttunut (ja se että jatkossa leipä pitää aina olla vähäsuolaista). viewtopic.php?p=1292868#p1292868 Vielä Elsiä lainaten niille (ja muillekin), joita ei pisteiden lasku kiinnosta: Els kirjoitti: Näkeekö joku noissa jossain kohdassa ohjeistusta sokerista missään muodossa? Tarkennan: Näettekö ainuttakaan sokerimäärän rajoitusta? Se, mitä ei kielletä, sallitaan Entä lisäainerajoituksia? Entä jotain mainintaa minimivalkuaisesta Entä jonkinlaista esitystä riittävistä hivenistä ja vitamiineista... Tämä kaikki yli 10-vuotta sitten. Ei hirveästi hymyilytä.

Julkaisija:	els [ 2017-01-25 11:33:53 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Eikös jossain uutisissa juuri rinta rottingilla väitetty, että sokerin rajoitus olisi noissa mukana? Sitä kun kuitenkin on mehuissa, mehukeitoissa, rasvattomissa jugurteissa, salaatinkastikkeissa, ja noilla eväillä myös pakkomakuaineena vähän kaikessa muussaki. Missä on se sokerikriteeri!!! entä uhotut kasvikset... niistä on yksi ainoa yhden pisteen arvoinen maininta koko rotlassa. Missä on se kasviskriteeri!! Se kasvispiste on muuten ainoa piste, jonka noista saan. Onneksi. Ja ainoa joka voi olla asiallinen. Ja miksi maitorasva ja eläinrasva, joka todistetusti ei ole vaarallista, tiputtaa tuloksesta 10(!!!) pistettä?

Julkaisija:	Greda Carpo [ 2017-01-25 11:35:20 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
+ siellä on paljon papuja, joita vain osa kotimaisia.

Julkaisija:	Yufina [ 2017-01-25 11:45:51 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Niin ne sokeri- ja kasviskriteerit ovat siellä sivujen välissä... jotka tosin unohtuvat jo seuraavalla viikolla. Tai tulevat laatukriteerien jälkeen, jos jotakin asia kiinnostaa, ei kun siis muistaa. Ja siihen päälle vielä pitää miettiä, miten ruoka saadaan mahdollisimman halvalla syötäväksi. No sokeria vähentämällä ja kasviksia lisäämällä kumpikaan ei taida toteutua, joten... Ei kun tässä sitä olikin kerrakseen, joten mikään ei muutu: Suositeltavat valinnat kirjoitti: Rasvattomat ja enintään 1 % rasvaa sisältävät sekä sokeroimattomat ja vain vähän lisättyä sokeria sisältävät vaihtoehdot. Sokereita jogurtissa ja rahkassa enintään 10 g/100 g ja viilissä enintään 12 g/100 g. Kumijuuston lisäksi, ei nahkaa, ja vähärasvaista paistia, edullinen sika-nauta ei kelpaa. Punaisesta lihastakin pitäisi pikku hiljaa jo vierottua pois? Lainaa: Siipikarja nahka poistettu 1–2 aterialla/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), Vähärasvainen liha enintään 1–2 aterialla/viikko Ai niin, nyt ne pavut ovatkin in. Evirallakin on niistä mielipide: Lainaa: Monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa toksista lektiiniä (fytohemagglutiniinia), joka kuitenkin hajoaa keitettäessä. Suurimpina pitoisuuksina sitä on punaisissa kidneypavuissa (Phaseolus vulgaris), josta johtuen lektiinin aiheuttamaa myrkytystä kutsutaan ”red kidney bean” – myrkytykseksi. Tavallisimmin oireet saadaan liotetuista, kypsentämättömistä pavuista, jotka on nautittu sellaisenaan tai salaateissa. Jopa muutama papu voi aiheuttaa oireita. Oireiden vaikeusaste on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään. Tyypilliset ruokamyrkytysoireet, pahoinvointi, usein raju oksentelu ja ripuli alkavat 1-3 tunnin kuluessa papujen syömisestä. Epidemioita on liittynyt myös hitaasti kypsentäen valmistettuihin ruokiin sekä sellaisiin pataruokiin, joissa ruuan sisälämpötila ei ole noussut riittävän korkeaksi. Ruoan kuumennus ainoastaan +80ºC:seen voi jopa nostaa toksisuutta niin, että tällaisten papujen syöminen on jopa vaarallisempaa kuin raakojen papujen. Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa. Näidenkin yhdisteiden vaikutukset häviävät keittämisen yhteydessä.

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2017-01-25 11:52:51 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
els kirjoitti: Eikös jossain uutisissa juuri rinta rottingilla väitetty, että sokerin rajoitus olisi noissa mukana? Sitä kun kuitenkin on mehuissa, mehukeitoissa, rasvattomissa jugurteissa, salaatinkastikkeissa, ja noilla eväillä myös pakkomakuaineena vähän kaikessa muussaki. Missä on se sokerikriteeri!!! "Rajoitus" on se Fogelholmin max10E%, eli ollaan rajoittavinaan, esitetään hienot korulauseet ja kuitenkin sallitaan tunkea ruokaan aivan tolkuttomasti sokeria: Lainaa: Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat ruokavalion pääasiallinen energialähde. Niiden lähteenä kouluaterialla suositaan runsaskuituisia elintarvikkeita (taulukko 4a–4c. s. 62–63 sekä liitteet 2–3). Lisätyn sokerin saannin tulee jäädä ruokavaliossa alle 10 E %. Lapset ja nuoret saavat sokeria runsaasti virvoitusjuomista, mehuista, makeisista, sokeroiduista maitovalmisteista sekä kekseistä ja muista pikkusyötävistä. Runsaasti sokeria sisältävästä ruokavaliosta saadaan paljon energiaa, mutta vähän suojaravintoaineita. Etenkin lapsilla ravintoköyhä ruokavalio on yhteydessä lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen, joihinkin syöpätauteihin ja hammaskariekseen.39 39 Lainaa: Makeuttaminen ja sokerin käyttö Lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita vältetään tai tarjotaan vain harvoin välipalana. Välipalat valmistetaan ja valitaan ravitsemuslaadun kriteerien mukaisesti (ks. liite 3). Lisättyä sokeria voidaan käyttää vähäisessä määrin happamuuden tai karvauden taittamiseen marjaruoissa. Maidon, hedelmien, marjojen ja kasvisten sisältämää luontaista sokeria ei tarvitse välttää. Linkki suosituksiin: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

Julkaisija:	els [ 2017-01-25 13:24:13 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Miksi vaaralliseksi todettua lisäsokeria saa olla 10% missävaan (eikä sitä edes lasketa laatupisteissä, siis ei miinuspisteen miinuspistettä), niin että sopivalla juomalla (niitä ei kielletty) yli 10% koko annoksesta voidaan edelleen täyttää sokerilla, eikä se näy missään. ...mutta vaarattomaksi todettu maitorasva saa nollatoleranssin ja -10 pistettä???

Sivu 1/2	Kaikki ajat ovat UTC+02:00
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Limited https://www.phpbb.com/

Julkaisija:	els [ 2017-01-25 11:54:52 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Onko oikeasti 12g/100g sokeria nestemäisessä tuotteessa vähän??? Tuo tavallisen normisokerimehun sokerimäärä....

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2017-01-25 12:23:27 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Suoranaista väkivaltaa on hiilarimätön pakkosyöttö lihaville ja diabeetikoille. Edes he eivät voi saada kouluruokailussa vähähiilihydraattista ruokaa. Lainaa: Kun oppilaan erityisruokavalion tarve on asianmukaisesti diagnosoitu, ruokavalio toteutuu sairauteen liittyvien hoitosuositusten mukaisesti. Käypä hoito -"suositusten" mukaan diabeetikon tulee syödä sama hiilaripainotteista ja jopa 10E% sokeria sisältävää ruokaa kuin muidenkin. Toisin kuin Ruotsissa, vähähiilihydraaattista ruokavaliota ei Suomen hoitosuositus tunne. Vegaanivanhempien lasten terveyden vaarantamiselle kyllä pidetään ovi auki: Lainaa: Vegaaniaterioiden tarjoamisesta päätetään opetuksen järjestäjän tekemän linjauksen ja paikallisen harkinnan pohjalta.

Julkaisija:	rosetta_lia [ 2017-01-27 12:04:21 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Yufina kirjoitti: Joku jo ehti ihmetellä, että mitkä kaikki tässä suosituksessa nyt sitten mättää. No montako pistettä saatte? PERUSKRITEERI Onko ravintolassanne aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä 1. Leipää, jossa kuitua vähintään 6 g/ 100 g ja suolaa enintään 0,7 %, näkkileivässä enintään 1,2 % Kyllä  1 p. Ei  0 p. 2. Rasvalevitettä, jossa tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 % rasvasta ja suolaa enintään 1 % Kyllä  1 p. Ei  0 p. 3. Rasvatonta maitoa tai piimää (rasvaa enintään 0,5 %) Kyllä  1 p. Ei  0 p. 4. Tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä Kyllä  1 p. Ei  0 p. 5. Kasviöljypohjaista salaattikastiketta tai kasviöljyä? Kyllä  1 p. Ei  0 p. PERUSKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 5 pistettä, peruskriteeri toteutuu 0–4 pistettä, peruskriteeri ei toteudu RASVAKRITEERI 1. Käytättekö ruoanvalmistuksessa voita?  2 p. ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa  0 p. Käytetään lihan paistamisessa  0 p. Käytetään kalan paistamisessa  0 p. Käytetään perunasoseen valmistamisessa  0 p. Käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa 2. Kuinka usein käytätte kermaa tai kermankaltaista valmistetta, jossa on yli 15 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 3. Mikä on useimmiten käyttämänne jauhelihan ja kokolihan rasvapitoisuus?  2 p. enintään 10 %  0 p. yli 10 % 4. Kuinka usein käytätte ruoanvalmistuksessa tai tarjoatte aterian osana juustoa, jossa on yli 17 % rasvaa?  1 p. enintään kerran viikossa  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 5. Kuinka usein käytätte liharuokavalmisteita (esim. pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 12 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 6. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 7 % rasvaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 7. Kuinka usein tarjoatte rasvaisia perunalisäkkeitä (esim. paistetut perunat, kermaperunat, ranskanperunat)?  1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 8. Kuinka usein tarjoatte makkararuokia?  1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 9. Kuinka usein tarjoatte kalaruokia?  2 p. Kerran viikossa tai useammin  0 p. harvemmin kuin kerran viikossa RASVAKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 13–15 pistettä, rasvakriteeri toteutuu hyvin 7–12 pistettä, rasvakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0–6 pistettä, rasvakriteeri toteutuu huonosti SUOLAKRITEERI 1. Seuraatteko valmistamienne ruokien suolapitoisuutta (analyysit, suolamittari)?  3 p. Kyllä säännöllisesti osana omavalvontaa, jonka perusteella suolapitoisuutta tarvittaessa vähennetään (kriteerinä esim. STM:n suositus 2010 tai tilaajan kanssa tehty sopimus)  2 p. Kyllä, säännöllisesti, ei jatkotoimenpiteitä  1 p. Kyllä, satunnaisesti  0 p. ei seurata 2. onko käytössänne vakioruokaohjeet, joiden suolapitoisuus on laskettu?  2 p. Kyllä, kaikki ruokaohjeet  1 p. Kyllä, osa ruokaohjeista  0 p. ei 3. onko käyttämissänne ruokaohjeissa ilmoitettu liemivalmisteiden ja suolaa sisältävien mausteiden määrä?  2 p. Kyllä  0 p. ei 4. jos valmistettavassa ruoassa on suolaa sisältäviä raaka-aineita (kuten kinkkua, makkaraa, marinoitua tai suolattua lihaa), otetaanko se huomioon ruokaohjeen suolan määrässä, tai suolaa lisättäessä ruoanvalmistuksen yhteydessä?  2 p. Kyllä  0 p. ei 5. Miten lisäätte suolan, suolan sisältävät mausteet tai mineraalisuolan ruokiin?  2 p. Mitaten ja enintään ruokaohjeen mukaan  0 p. Ruoanvalmistajan oman maun mukaan 6. Käytättekö ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa?  2 p. Kyllä  0 p. ei 7. Käytättekö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?  1 p. ei  0 p. Kyllä 8. Käytättekö pastan, riisin, peruna- yms. lisäkkeiden valmistamisessa suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?  1 p. ei  1 p. Käytetään hyvin vähän (valmiissa ruoassa enintään 0,3 % suolaa, eli esim. 2,5 kg:aan raakaa riisiä enintään 20 g suolaa)  0 p. Käytetään jonkin verran tai runsaasti 9. Kuinka usein käytätte liha-, kala- tai kasvisruokavalmisteita (kuten pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 1 % suolaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa 10. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (kuten laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 0,75 % suolaa?  2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan  0 p. Useammin kuin kerran viikossa SUOLAKRITEERI: omat pisteet _______ Tulkinta: 10–19 pistettä, suolakriteeri toteutuu hyvin 7–9 pistettä, suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0–6 pistettä, suolakriteeri toteutuu huonosti TIEDOTUSKRITEERI 1. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville malliaterian (oikea ateria, kuva tai kirjallinen ohje)?  2 p. Päivittäin  1 p. Vähintään kerran viikossa  0 p. harvemmin tai ei lainkaan 2. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville tietoa aterian ravitsemuslaadusta; esimerkiksi ruokalistamerkinnät, joilla osoitetaan, mitkä ruoat ja aterian lisäkkeet (maito, leipärasva, leipä) ovat ravitsemussuositusten mukaisia?  2 p. Päivittäin  1 p. Vähintään kerran viikossa  0 p. harvemmin tai ei lainkaan TIEDOTUSKRITEERI: omat pisteet _________ Tulkinta: 3–4 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu hyvin 1–2 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti 0 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu huonosti Muistuttaa erehdyttävän paljon niitä kyselyitä, joita joutuu täyttämään mm. neuvolan laajoissa tutkimuksissa ja koulun terveydenhoitajaa varten... (Pisteitä niissä ei tosin ainakaan näkyvissä ole.) Järkyttävää holhousta. Olen oppinut että noissa kannattaa vain valehdella minkä pystyy; jos tunnustaa esim. käyttävänsä voita ja täysmaitoa kotona, niin auta armias...!

Julkaisija:	Yhden miehen komitea [ 2017-02-05 20:10:49 ]
Viestin otsikko:	Re: Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
Sanna Ukkola: Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa? (Yle) Lainaa: Helsinkiläisissä päiväkodeissa alkoi viime vuoden lopulla vegaaniruokakokeilu. Lisäksi kaikille peruskoulun ysiluokkalaisille jaetaan kevään aikana kirja, jonka nimi on “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”. Tämä herättää tukun kysymyksiä. Feminismi, veganismi. Onko ismien paikka kouluissa? Miksi ideologiat valtaavat alaa päiväkodeissa ja kouluissa? Miksi opinahjot pitää politisoida? Niin ja miksi VRN:n ravitsemussuosituksiin piti ympätä ideologiaa? Miksi aikuisille pakkosyötetään ideologiaa. Helsingin Sanomatkin kertoi koko tammikuun ajan ainoastaan myönteisiä asioita kasvissyönnistä.