karppaus.infon arkistoitu foorumi

Uusi kouluruokailusuositus nyt kommentoitavana
https://www.thl.fi/fi/-/uusi-kouluruoka ... ntoitavana

Uudistettavana oleva julkaisu ”Syödään ja opitaan yhdessä – Kouluruokailusuositus”, on avattu julkiseen kommentointiin. Suosituksen julkaisijat, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyytävät nyt perusteltuja kommentteja, muutos- ja korjausehdotuksia uudesta suosituksesta.

Kommentointi tapahtuu Wepropol-kyselynä. Kommentit esitetään avoimina vastauksina perusteluineen luku kerrallaan, siten että kommentoitava kohta kussakin luvussa täsmennetään alaotsikkoon sekä sivu- ja rivinumeroon viittaamalla. Kommentointi on auki perjantaihin 18.11.2016 klo 16:15 saakka.

Uuden kouluruokailusuosituksen tarkoituksena on antaa suuntaviivat täysipainoisen sekä tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun kouluaikaisen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamiseksi opetuksen ja sitä tukevan toiminnan järjestäjille, kouluille, koulujen ruokapalvelusta ja oppilashuollosta vastaaville sekä kodeille ja koululaisille itselleen. Suositus kattaa ohjeistuksen kouluaterioista, välipaloista aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä koulun kerhotoiminnassa.

Uusi suositus perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) väestötason suositukseen sekä Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016) suositukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin.

Kouluikäisten lasten ravitsemusta ja ruokakasvatusta kuvataan suosituksessa kokonaisuutena, jossa vastuun lapsen ja nuoren hyvästä ravitsemuksesta ja ruokaoppimisesta kantavat koti, koulu ja lähiyhteisö yhdessä. Uudessa suosituksessa otetaan huomioon koulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaa ja kilpailutusta koskevat periaatepäätökset ja asiakirjat.

Tämä suositus tulee korvaamaan edellisen 2008 julkaistun Kouluruokailusuosituksen. Julkisten kommenttien käsittelyn ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan hyväksymisen jälkeen suositus julkaistaan alkuvuodesta 2017.

Pikainen vilkaisu, eikös tämäkin jo kumottu?

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

On kumottu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa THL oli mukana:



http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/847489 ... tin+riskia

Leipää joka aterialla, rasvatonta, max 1% maitoa, vähärasvaista juustoa, nahatonta siipikarjaa, punaista lihaa max. 2 krt/viikko, margariinia, rypsiöljyä. Ja puolet energiasta hiilihydraateista.

Näillä lasten terveys nousuun ?

Tässä ne nyt ovat
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

_________________
You Eat What You Are

Nämä kouluruokasuositukset eivät ole uudet vaan "UUDISTETUT". Ne perustuvat edellisiin suosituksiin sekä VRN:n ravitsemussuosituksiin (2014) ja Syödään yhdessä – ruokasuosituksiin lapsiperheille (2016). Ne taas perustuivat aikaisempiin suosituksiin jne. Ketjun päässä luuraavat ... Ancel Keysin huijaustutkimukset.

Koululaisille ja opettajille pakkosyötetään seuraavat 9 vuotta ruokaa, joka on epäterveellistä jokseenkin täsmälleen samoista syistä kuin se yksipuolinen hiilarimättö (pääosa energiasta tulee hiilareista) terästettynä omega-6-siemenöljyillä ja vaihtoesteröidyllä synteettisellä rasvalla, jota "konsensus"-suositukset useimmissa länsimaissa suosittelevat - ruokaa, joka on saanut aikaan maailmanlaajuiset kansantautiepidemiat (lihavuus, diabetes, sydäntauti, syöpä).

Vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä lapsille syötetään. OAJ ei ymmärrä puolustaa jäsentensä terveyttä.

Mainittakoon pienenä yksityiskohtana, että suosituksia oli laatimassa Fazerin ravitsemusasiantuntija Leila Fagerholm.

Hesarin pääkirjoitus tänään:

http://www.hs.fi/paivanlehti/25012017/a ... 59031.html

_________________
“To be is to do - Socrates
To do is to be - Sartre
Do Be Do Be Do - Sinatra”

― Kurt Vonnegut

^Vuoden 1948 kouluruoka oli terveellisempää kuin nykyinen. Siemenöljyä siinä ei ollut. Sokeria siinä oli äärimmäisen vähän, sokeri oli kortilla. VOIleivät ja TÄYSmaito tuotiin kotoa.

Joku jo ehti ihmetellä, että mitkä kaikki tässä suosituksessa nyt sitten mättää. No montako pistettä saatte?

PERUSKRITEERI
Onko ravintolassanne aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä
1. Leipää, jossa kuitua vähintään 6 g/ 100 g ja suolaa enintään 0,7 %, näkkileivässä enintään 1,2 %
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
2. Rasvalevitettä, jossa tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 % rasvasta ja suolaa enintään 1 %
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
3. Rasvatonta maitoa tai piimää (rasvaa enintään 0,5 %)
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
4. Tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä
Kyllä  1 p. Ei  0 p.
5. Kasviöljypohjaista salaattikastiketta tai kasviöljyä?
Kyllä  1 p. Ei  0 p.

PERUSKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 5 pistettä, peruskriteeri toteutuu
0–4 pistettä, peruskriteeri ei toteudu

RASVAKRITEERI
1. Käytättekö ruoanvalmistuksessa voita?
 2 p. ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa
 0 p. Käytetään lihan paistamisessa
 0 p. Käytetään kalan paistamisessa
 0 p. Käytetään perunasoseen valmistamisessa
 0 p. Käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa
2. Kuinka usein käytätte kermaa tai kermankaltaista valmistetta, jossa on yli 15 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
3. Mikä on useimmiten käyttämänne jauhelihan ja kokolihan rasvapitoisuus?
 2 p. enintään 10 %
 0 p. yli 10 %
4. Kuinka usein käytätte ruoanvalmistuksessa tai tarjoatte aterian osana juustoa, jossa on yli 17 % rasvaa?
 1 p. enintään kerran viikossa
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
5. Kuinka usein käytätte liharuokavalmisteita (esim. pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 12 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
6. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 7 % rasvaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
7. Kuinka usein tarjoatte rasvaisia perunalisäkkeitä (esim. paistetut perunat, kermaperunat, ranskanperunat)?
 1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
8. Kuinka usein tarjoatte makkararuokia?
 1 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
9. Kuinka usein tarjoatte kalaruokia?
 2 p. Kerran viikossa tai useammin
 0 p. harvemmin kuin kerran viikossa

RASVAKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 13–15 pistettä, rasvakriteeri toteutuu hyvin
7–12 pistettä, rasvakriteeri toteutuu kohtalaisesti
0–6 pistettä, rasvakriteeri toteutuu huonosti

SUOLAKRITEERI
1. Seuraatteko valmistamienne ruokien suolapitoisuutta (analyysit, suolamittari)?
 3 p. Kyllä säännöllisesti osana omavalvontaa, jonka perusteella suolapitoisuutta tarvittaessa vähennetään
(kriteerinä esim. STM:n suositus 2010 tai tilaajan kanssa tehty sopimus)
 2 p. Kyllä, säännöllisesti, ei jatkotoimenpiteitä
 1 p. Kyllä, satunnaisesti
 0 p. ei seurata
2. onko käytössänne vakioruokaohjeet, joiden suolapitoisuus on laskettu?
 2 p. Kyllä, kaikki ruokaohjeet
 1 p. Kyllä, osa ruokaohjeista
 0 p. ei
3. onko käyttämissänne ruokaohjeissa ilmoitettu liemivalmisteiden ja suolaa sisältävien mausteiden määrä?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
4. jos valmistettavassa ruoassa on suolaa sisältäviä raaka-aineita (kuten kinkkua, makkaraa, marinoitua tai suolattua
lihaa), otetaanko se huomioon ruokaohjeen suolan määrässä, tai suolaa lisättäessä ruoanvalmistuksen yhteydessä?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
5. Miten lisäätte suolan, suolan sisältävät mausteet tai mineraalisuolan ruokiin?
 2 p. Mitaten ja enintään ruokaohjeen mukaan
 0 p. Ruoanvalmistajan oman maun mukaan
6. Käytättekö ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa?
 2 p. Kyllä
 0 p. ei
7. Käytättekö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?
 1 p. ei
 0 p. Kyllä
8. Käytättekö pastan, riisin, peruna- yms. lisäkkeiden valmistamisessa suolaa tai suolaa sisältäviä liemivalmisteita ja mausteita?
 1 p. ei
 1 p. Käytetään hyvin vähän (valmiissa ruoassa enintään 0,3 % suolaa, eli esim. 2,5 kg:aan raakaa riisiä enintään 20 g suolaa)
 0 p. Käytetään jonkin verran tai runsaasti
9. Kuinka usein käytätte liha-, kala- tai kasvisruokavalmisteita (kuten pihvit, pyörykät, kääryleet), joissa on yli 1 % suolaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa
10. Kuinka usein käytätte muita valmisruokia (kuten laatikot, risotot, pitsa), joissa on yli 0,75 % suolaa?
 2 p. enintään kerran viikossa tai ei lainkaan
 0 p. Useammin kuin kerran viikossa

SUOLAKRITEERI: omat pisteet _______
Tulkinta: 10–19 pistettä, suolakriteeri toteutuu hyvin
7–9 pistettä, suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti
0–6 pistettä, suolakriteeri toteutuu huonosti

TIEDOTUSKRITEERI
1. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville malliaterian (oikea ateria, kuva tai kirjallinen ohje)?
 2 p. Päivittäin
 1 p. Vähintään kerran viikossa
 0 p. harvemmin tai ei lainkaan
2. Kuinka usein asetatte asiakkaiden nähtäville tietoa aterian ravitsemuslaadusta; esimerkiksi ruokalistamerkinnät,
joilla osoitetaan, mitkä ruoat ja aterian lisäkkeet (maito, leipärasva, leipä) ovat ravitsemussuositusten mukaisia?
 2 p. Päivittäin
 1 p. Vähintään kerran viikossa
 0 p. harvemmin tai ei lainkaan

TIEDOTUSKRITEERI: omat pisteet _________
Tulkinta: 3–4 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu hyvin
1–2 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti
0 pistettä, tiedotuskriteeri toteutuu huonosti

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

Joku ehkä saattaa huomata, että nämä ovat tismalleen samanlaiset kuin 2004 vuonna tehdyt laitosruuan laatukriteerit. Vain asettelu on hieman muuttunut (ja se että jatkossa leipä pitää aina olla vähäsuolaista).
viewtopic.php?p=1292868#p1292868

Vielä Elsiä lainaten niille (ja muillekin), joita ei pisteiden lasku kiinnosta:

Tämä kaikki yli 10-vuotta sitten. Ei hirveästi hymyilytä.

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

Eikös jossain uutisissa juuri rinta rottingilla väitetty, että sokerin rajoitus olisi noissa mukana?
Sitä kun kuitenkin on mehuissa, mehukeitoissa, rasvattomissa jugurteissa, salaatinkastikkeissa, ja noilla eväillä myös pakkomakuaineena vähän kaikessa muussaki.
Missä on se sokerikriteeri!!!

entä uhotut kasvikset... niistä on yksi ainoa yhden pisteen arvoinen maininta koko rotlassa.
Missä on se kasviskriteeri!!
Se kasvispiste on muuten ainoa piste, jonka noista saan. Onneksi.
Ja ainoa joka voi olla asiallinen.

Ja miksi maitorasva ja eläinrasva, joka todistetusti ei ole vaarallista, tiputtaa tuloksesta 10(!!!) pistettä?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

+ siellä on paljon papuja, joita vain osa kotimaisia.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Niin ne sokeri- ja kasviskriteerit ovat siellä sivujen välissä... jotka tosin unohtuvat jo seuraavalla viikolla. Tai tulevat laatukriteerien jälkeen, jos jotakin asia kiinnostaa, ei kun siis muistaa. Ja siihen päälle vielä pitää miettiä, miten ruoka saadaan mahdollisimman halvalla syötäväksi. No sokeria vähentämällä ja kasviksia lisäämällä kumpikaan ei taida toteutua, joten...

Ei kun tässä sitä olikin kerrakseen, joten mikään ei muutu:

Kumijuuston lisäksi, ei nahkaa, ja vähärasvaista paistia, edullinen sika-nauta ei kelpaa.
Punaisesta lihastakin pitäisi pikku hiljaa jo vierottua pois?

Ai niin, nyt ne pavut ovatkin in. Evirallakin on niistä mielipide:

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!

"Rajoitus" on se Fogelholmin max10E%, eli ollaan rajoittavinaan, esitetään hienot korulauseet ja kuitenkin sallitaan tunkea ruokaan aivan tolkuttomasti sokeria:




Linkki suosituksiin:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

Onko oikeasti 12g/100g sokeria nestemäisessä tuotteessa vähän???
Tuo tavallisen normisokerimehun sokerimäärä....

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

^Vaikka kysymys on retorinen, vastaan silti: EI TODELLAKAAN OLE VÄHÄN!

Suoranaista väkivaltaa on hiilarimätön pakkosyöttö lihaville ja diabeetikoille. Edes he eivät voi saada kouluruokailussa vähähiilihydraattista ruokaa.



Käypä hoito -"suositusten" mukaan diabeetikon tulee syödä sama hiilaripainotteista ja jopa 10E% sokeria sisältävää ruokaa kuin muidenkin. Toisin kuin Ruotsissa, vähähiilihydraaattista ruokavaliota ei Suomen hoitosuositus tunne.

Vegaanivanhempien lasten terveyden vaarantamiselle kyllä pidetään ovi auki:

Miksi vaaralliseksi todettua lisäsokeria saa olla 10% missävaan (eikä sitä edes lasketa laatupisteissä, siis ei miinuspisteen miinuspistettä),
niin että sopivalla juomalla (niitä ei kielletty) yli 10% koko annoksesta voidaan edelleen täyttää sokerilla, eikä se näy missään.
...mutta vaarattomaksi todettu maitorasva saa nollatoleranssin ja -10 pistettä???

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Muistuttaa erehdyttävän paljon niitä kyselyitä, joita joutuu täyttämään mm. neuvolan laajoissa tutkimuksissa ja koulun terveydenhoitajaa varten... (Pisteitä niissä ei tosin ainakaan näkyvissä ole.)

Järkyttävää holhousta. Olen oppinut että noissa kannattaa vain valehdella minkä pystyy; jos tunnustaa esim. käyttävänsä voita ja täysmaitoa kotona, niin auta armias...!

Sanna Ukkola: Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa? (Yle)



Niin ja miksi VRN:n ravitsemussuosituksiin piti ympätä ideologiaa? Miksi aikuisille pakkosyötetään ideologiaa. Helsingin Sanomatkin kertoi koko tammikuun ajan ainoastaan myönteisiä asioita kasvissyönnistä.