karppaus.infon arkistoitu foorumi

Liikunta parantaa kehon kestävyyttä, ketteryyttä ja voimaa. Niistä on monenlaista hyötyä, jota pelkkä karppaus ei tuota.

1) Kestävyyden ihannetasolla kykenee kävelemään vaikkapa koko päivän. Terveysliikunnan määräksi suositellaan energiakulutusta, jonka määrä on noin 1000 kilokaloria viikossa. (Tämä pitänee lihakset, nivelet, luut ja jänteet kunnossa.)
[ Virallinen taho soveltaa sitä näin: Tämä tarkoittaa noin puolen tunnin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (esim. reipasta kävelyä) 5–7 päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa (esim. hölkkää) 20–60 minuuttia kolmasti viikossa. ]
Minä soveltaisin sitä näin: 60 kg henkilö kävelee viikossa 20km / 30000 askelta kaikista miellyttävimmällä vauhdilla ja 120 kg henkilö kävelee 10km / 15000 askelta viikossa. Kävelyn sijasta voi hiihtää, luistella, potkukelkkailla, sauvakävellä, pyöräillä, uida/vesikävellä, soutaa, golfata jne ajallisesti saman määrän kuin kävellen ja nämäkin aktit juuri mukavuusalueen keskellä.
Homman on oltava hauskaa, muutoin siitä ei ole elämäntavaksi. Ja matalatehoista, jotta elimistö vahvistaisi itseään ilman pitkää palautumista. Jos liikkuu suositusta enemmän tai kovempaa, kyseessä on jo harrastus.

2) Ketteryys helpottaa liikkumista liukkaalla, luonnossa ja kurottumista yläkaappiin, estää kaatumisia, mahdollistaa mm. omatoimisen pukeutumisen ja peseytymisen. Vanhemmiten ketteryyden ylläpitoon tarvitaan harjoitteita, ainakin miehille. Ammattilaisten ohjaamat treenit ovat parhaita, mutta tanssi, luonnossa liikkuminen ja pallopelit ylläpitävät ketteryyttä. Näistäkin löytyy harrastus, jos haluaa asiaan panostaa enemmän.

3) Voimaa tarvitaan ihan arjen tarpeisiin. Kauppakassin ja matkalaukun kantaminen, lasipurkin avaaminen, portaiden nousu jne vaatii voimaa. Vanhemmiten on kannattavaa siirtyä kuntosalille, jossa opitaan oikeat liikkeet voiman ylläpitämiseksi. Perusvoiman kehittäminen riittää arjen tarpeiden selättämiseen. Se tarkoittaa 10-15 toistoa per/liike. Se on varsin mukavaa puuhaa, eikä hikikään ole vaivana. Parasta tietysti on, jos tätäkin asiaa harrastaisi.

Liikunta tuottaa myös tässä esittelemättömiä terveyshyötyjä, joista osa saadaan karpatenkin.

Viestin otsake on ihan helppo, vaikka tuota tekstiä en sitten enää ymmärtänytkään vaikka kahdesti luin.
Otsikkoon meikäläisen vastaus on tietty ettei ainakaan kannata kuntoilla tuskallisesti

Asiallisella karpilla voi helposti päästä kuntoon, jossa voi ylipäätään liikkua ja se liikkuminen riittää jo pitkälle.
Ja jos vauriot estävät liikunnan (kuten aika monella tekevät), selviää pitkälle onneksi ilmankin.
Ja nämä kummatkin on todettu tutkimuksissakin... joissa lisäliikunta ei ole aina ollut edes hyödyksi.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Donaldsonin neuvoma puolen tunnin aamu(pävä)kävely tuntuu olevan just passeli mulle. Riittää herättämään kehon ja pään ilman liiallista tuskaa.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Sorry epäselvä tekstini. Haen keskustelua kuntoilun merkityksestä karppauksen ohessa. Otsikossa joutuu kiteyttämään.
'Kannattaako kuntoilla tuskatta' pitää sisällään eri näkökulmia:
-Onko kuntoilusta ylipäänsä hyötyä, jos treenissä ei tunne tuskaa?
-Mihin kaikkeen hyötyä voi olla?
--Arkielämään?
--Terveyteen?
-Olisiko kuntoilusta selvästi enemmän hyötyä, jos treenaisi kovempaa?
-Entäpä, jos treenaisi peräti maximiteholla (HIIT)?
-Mitä terveyshyötyjä tulee jo karppauksesta, jolloin kuntoilu on turhaa?
jne.

Itse tekstissä yritin esittää, millä määrällä tuskatonta treeniä arkielämä helpottuu.

Ok. Siinä tapauksessa vastaukseni on aika lailla kuten Catharsiksenkin.

Arkiliikunta näin karppina riittää ihan hyvin ainakin minulle. Siis se että kävelen portaat, kastelen ulkokukkia noin kerran viikossa (toki vain kesäisin, talvella joskus sentään lumen kolausta), raastan käsin juustoraasteet sun muut ja käväisen tarvittaessa lähikaupassa. Edes viime vuoden pokemonkävelyissä en tehnyt sen kummempaa; hiukan pitempiä hitaita lenkkejä ja se oli siinä. Voin kävellä 10 kilometriä (noh, ainakin kahdeksan, kokeiltu viime viikolla) tai nousta seitsemätkymmenetkahdet portaat (tämä viime keväänä) ilman seuraavan päivän ongelmia; ja saan nostettua kauppakassit ja multasäkit kärryihin, joilla siirtää niitä eteenpäin. Enkä näytä kärsivän sen enempää rasitusvammoista, kulumista kuin kroonisista hartiakivuistakaan - toisin kuin niin moni tuntemani kuntoilija, ja jo paljon nuorempana.

Pakkoliikuntaa inhoan. Enkä näe omaan napaan keskittyvää tuskaliikuntaa järin fiksuna toimitana, ekologisuudesta nyt puhumattakaan (katsoo sitä sitten suomalaisten rasitusvammojen ja kipugeelien määrissä, tai ylenpalttisessa liikunnan korostuksessa verovaroin ja muuten)... kun tällä pallolla olisi niin paljon järkevääkin tekemistä. Mutta toisaalta, kaikilla meillä on pimeät puolemme : ) Ja endorfiini on toki tiukkaa tavaraa, koukkuineen päivineen.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kestävyysurheilussa treenit jaetaan tehon mukaan esimerkiksi seuraavasti:
(Juoksu, syke % maksimista ja lyönteinä/min, jos maksimi on 180 lyöntiä/min)

a) Peruskunto 1: 50 – 62% , 93 – 113, sovellettavissa useita tunteja.
b) Peruskunto 2: 63 – 73%, 114 – 133, optimikesto tunti
c) Vauhtikestävyys 1: 74 – 81%, 134 – 147, roskakilometreja kilpaurheilijoille, ei kannata käyttää
d) Vauhtikestävyys 2: 82 – 90%, 148 – 162, esim 4*800m/ palautus 2 min

Tätä tehokkaammissa treeneissä ei käytetä apuna sykettä, vaan treenin kestoaikaa tai matkaa.
e) Nopeuskestävyys: n*100 - 300m rennon lujaa/palautus 2 min.
f) Kilpailu(vauhtise)t: maksimisuorite
g) Kiihdytykset n*7 sec täysillä/ palautus 4 min.

Viimeksi mainitusta en ole törmännyt tutkimuksiin tai edes väitteisiin terveyshyödyistä. Jotain hyötyä niistä lienee mm. hermotukselle.

Ylläolevan perinteisen jaon lisäksi on HIIT (Kovan tehon toisto harjoitus). Googlauksen perusteella:
”HIITin tehojaksot kestävät kymmenestä sekunnista muutamaan minuuttiin. Harjoitus kestää yleensä 9–20 minuuttia.
Lisäksi tehdään 5–10 minuutin alkulämmittely ja loppujäähdyttely. Koko treeniin aikaa kuluu vartista puoleen tuntiin.”

Itse olen tehnyt 4km hölkkää (25min) + 3*20 sec täysillä lievään ylämäkeen/palautus paluu kävellen alkupisteeseen + 2km hölkkää (12min) yhteensä 6,6km, 40 min. Tosi tuskallinen treeni, jos verrataan vaikka 4*800m vaihtikestävyystreeniin.

Tutkimuksia näyttää tehdyn varsin kirjavalla tehoalueella, kohderyhmänä oli myös sydänpotilaita. Tehojaksojen helpoimmat variantit olivat vain vauhtikestävyyden tasolla, eli ne olivat ’vain’ raskaita. Terveysvaikutukset olivat (mutta eivät oleellisesti) parempia kuin verrokkiryhmillä (vauhtikestävyys tasolla) tehdyissä treeneissä.

Terveysvaikutuksissa viitattiin kuitenkin parantuneeseen endoteliaan ja NO- tuotantoon, mikä herätti mielenkiintoni. En ole saanut selvitettyä, saako vauhtikestävyystreeneillä nämä samat hyödyt. Tai karppaamalla?

HIIT treenejä suositellaan tehtäväksi 3+ kpl/viikko, joka on paha juttu. Konsensusnäkemyksen mukaan kukaan ei pysty tekemään kuin korkeintaan kaksi kovaa treeniä viikossa pitkässä juoksussa lajista riippumatta. Esim. Iivo Niskanen teki niitä viime kaudella 1-2/viikko ja voitti 50km kultaa. Edelliskaudella teki 2/vko, ja oli liikaa sairastuvalla.

Silloin tällöin tehtyinä HIIT tuo vaihtelua, mutta vähän masokistin vikaa pitää olla, jos näistä tykkää. Lisäksi 5-10min lämmittelyyn ei riitä kaikille, jos haluaa välttyä vammoilta.

Tuska on kropan keino kertoa, että jotain on pielessä.

Minä en juokse, koska sisuskalut ja selkä eivät tykkää tärinästä. Hiihto, luistelu ja pyöräily tärisyttämättöminä käyvät kyllä, mutta enimmäkseen tulee käveltyä ja siinä hommassa on automaattisesti täysi vauhti päällä, normaalitahtia hitaampi kävely on jostain kumman syystä enemmän rasittavaa, kuin omaan tahtiin kävely. Mutta juoksua vaan tuputetaan aivan kaikille, ikään kuin se mukamas sopisi kaikille.

Ennen kaikkea kannattaa kuunnella sitä omaa kroppaa. Toinen esimerkki: Lähes kaikki urheiluvammani ovat tulleet tilassa, jossa ylikuumeneminen on aiheuttanut koordinaation heikkenemistä. Niinpä kaikenlaiset alkulämmittelyt ovat minulle kauhistus, sillä niiden jälkeen olen jo ylikuumentunut. Nuorena hölmönä kuitenkin suostuin niihin kun luulin että esim. aikidotreenin vetäjä tietää paremmin, mutta eipä vaan tiennyt. Normaali huoneenlämpö on minulle jo aivan liian lämmin jos on yhtään lihasrasitusta, minulle ihanteellinen lämpötila lihasrasituksessa on nollasta asteesta (kyllä olen joutunut ottamaan nollakelissä t-paitasille, kun on tehty ruumiillista työtä) noin 15 asteeseen saakka.

Mutta minullakin meni yli nelikymppiseksi asti, ennen kuin ymmärsin että tärkein treeninvetäjä on se oma kroppa ja jos sitä ei kuuntele, vaan sen sijaan kuuntelee jotain treeninvetäjää, joka luulee että kaikilla on jonkinlaiset "keskivertokehot" joille sopivat samat asiat, niin siitä joutuu maksamaan ja kalliisti. Kaksi tuntia treenin jälkeen 1,5 astetta koholla oleva ruumiinlämpö ei taatusti ole mitään mitä kroppa haluaa, mutta se on seurauksena jos on ne perkeleelliset alkulämmittelyt, treenataan sisätilassa eikä takkia saa ottaa pois jos tulee kuuma (Aikido on sillä tavoin muotosidonnainen, treenaan nykyään budolajia joka ei ole ja niinpä on harvoin sisätilassa treenatessa takki päällä, t-paita riittää ja senkin kanssa tulee välillä se ylikuumeneminen).

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

JOs "endotelia" tuossa tarkoitti verisuonten endoteelien toipumista, niin LCHF-tyyppinen karppaus auttaa molemmissa,
ja todennäköisesti paljon turvallisemmin ja tehokkaammin kuin mikään liikunta.

Turvallisuus tulee muun muassa siitä, ettei tässä synny rasitusvammoja, joita näyttää tulevan kaverille kuin kaverille,
kunhan hän on riittävän monta vuotta turvautunut nimenomaan raskaaseen liikuntaan terveys- tai muussa mielessä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ultrajuoksijat, joilla on varsin hyvä kuva treenauksesta, ovat samaa mieltä vain kahdesta asiasta: a) Pitää ulkoilla paljon ja b) Treenaaminen on yksilöllistä.
Muista asioista olemme eri mieltä.



Joo, minä yritän juurikin selvittää näistä tuskallisista treeneistä, josko siellä olisi jotain uniikkia. Sellaista, mitä ei saa tuskatta tai karppaamalla. Vielä en uskalla sanoa enempää.

Tuska kertoo tosiaan siitä, että tämä ei ole kestävä tapa liikkua. Kuka nyt liikkuisi mielellään, jos se aiheuttaa tuskaa. Mielestäni tärkeintä on löytää itselle sopiva liikuntalaji tai useampikin, niin liikunnasta tulee miellyttävä harrastus. Treenien kovuutta voi nostaa oman kunnon mukaan. Tällä hetkellä itse ainakin nautin hikiliikunnasta ja ilmeisesti se tekee myös kropalle hyvää, että veri "öljyää" välillä kunnolla ne verisuonetkin. Pääosin kuitenkin liikkumisen ei tarvitse olla sitä hikiliikuntaa, vaan juurikin vaikka arjesta löytyvää liikkumista. Uinti tai vesijuoksu on myös lajeina kropalle miellyttäviä. Onnistuu myös raskaana tai jos on pientä kremppaa kropassa. Jos itseä motivoi seura, niin houkuttelee mukaan kaverinkin. Luonnossa liikkuminen on myös huippua.

..kuntoilussa ei saa rasittaa itseään ja kenellekään, oli sitten millä tahansa ruokavaliolla, liiallisesta/rasittavasta liikunnasta ei ole mitään terveyshyötyä. Liika liikunta haittaa ja estää ketokeenisen ruokavalion hyötyjä.

A.Heikkilä, 72v, kertoo uusimmassa kirjassaan omasta liikunnasta.
-kerran viikossa HIIT-treeni kuntopyörällä: 5 min lämmittelyä ja 4-6 kertaa 30 sek polkemista maksimilla ja välillä minuutin lepo. Kehittää maksimaalista suorituskykyä. Treenin kesto n. 15min
-kerran viikossa HIT- voimatreeni: Alle kymmenen liikesarjaa (jaloille, käsille ja keskivartalolle) kussakin korkeintaan 3 toistoa. Kehittää maksimivoimaa. Treenin kesto n. 15 min.
-runsaasti kävelyä vaimon kanssa. Eli peruskuntoa parantavaa treeniä.

Sekä HIIT että HIT -treenit ovat kovia, eli kärsimystä/tuskaa vaativia treenejä.

Ihmisen kroppa tarvitsee nimen omaan rasitusta, kropassa oleva lihaksisto pitää ihmisen kasassa ja siitä kannattaa pitää huolta. Lihaskasvu tapahtuu juurikin lihaksiston rasituksen takia Palautuminen on se tärkeä asia rasituksen jälkeen, ei se että ei rasitettaisi ollenkaan kroppaa.

Rasituksessa kannattaa ottaa huomioon se, että rasitetaan oikealla tavalla. Ei lenkkeillä siten että polvien taipeisiin sattuu tai penikka vaivaa jalassa, vaan hyvällä tekniikalla.
Sama voimaliikunnassa, rasitetaan runsaasti lihaksistoa mutta pidetään liikkeet puhtaana. Lihakset saavat paljon rasitusta, syke nousee ja pidetään tekniikka hyvänä, jolloin ei tule loukkaantumisia. Palautuminen, lihashuolto ja lepo ovat tärkeitä.

_________________
Kliks--->Ketogeeninen ruokavalio, liikunta, ketoosi ja biohakkerointi.
Kliks-->Jäbän kokkailut, osa II..
Kliks->Jäbän kokkailut, osa I..
Kliks->Instagram täsä

Myös luusto tarvitsee rasitusta, sehän on myös elävä organismi ja uusiutuu koko ajan. Rasitus kertoo luustolle mistä uusiutua. https://www.youtube.com/watch?v=2Qv01Wfq3LQ

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Sn kutsuisi noita entään tuskaksi, sori vaan. Tuo kuullostaa samalta kuin ne omapainoiset eli ilman kuntopyöriä tai muita tehdyt zonen viisi-minuuttia-päivässä ja yli-kolme-kertaa-viikossa -treenit, joita kokeilin vuosituhannen alussa. Pääsin niillä puolessa vuodessa nollasta punnerruksesta (tarkemmin 3x5 "seinäpunnerrusta", vauvatasoa) sataan tavispunnerrukseen (kokeilin kuopuksen kanssa kerran ja hyvin meni; oma sarja oli silloin kasvanut muotoon 3x20 tavispunnerrusta, enkä nähnyt muulloin syytä yrittääkään enempää). Kärsimykseksi noita ei voinut kutsua ja silti ne toimivat. Nimenä voisi olla kymmenen minsan pikkuhien päälle nostava hikijumppa, ehkä?

Lihasten "kärsimys" eli mikrovauriot syntyvät vähemmälläkin, ja niiden korjailu on se lihasvoimaa kasvattava juttu. Ei kipu. Toki kilpaurheilijoiden treenit ovat toinen asia. Se on osa heidän ammattiaaan, eikä erityisesti terveyjuttu, kuten ei moni muukaan sen ammatin vaatima asia.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Sellainen tuskalla "kuntoileminen" tuntuu olevan vallalla, että käydään liian usein repimässä, tehdään hulluna toistoja ja hajotetaan paikat. Vaikka polvien nivelsiteet olisivat revenneet tai muita vammoja olisi kropassa, niin mennään vain säännöllisesti sisulla (tai jääräpäisyydellä) salille kokemaan tuskaa ja hajotetaan niitä vielä lisää, eikä oteta riittävästi aikaa vammojen paranemiseen. Sitten ollaankin pian leikkausjonossa. Tätä vielä pidetään terveellisenä.

Tuo Heikkilän esittämä tyyli on tehokas, todennäköisesti siinä ei hajota itseään ja palautumiseen jää riittävästi aikaa.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

Ja sitä HIITiä tehdään vain 2krt viikossa, silloin täysillä, mutta olikohan n. 20 minuuttia koko harjoituksen kesto. Ei kasvuideologiaa, että kun on vähän aikaa HIITannut 20 minuuttia jaksaakin 40 jne. Vaan se 20 minuuttia 2 krt viikossa riittää aina. HITiin en ole vielä tutustunet.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Heikkilän tyyli sopii varmaan oikein hyvin hänen ikäisilleen ja niille jotka tykkäävät kevyestä liikunnasta.

Itse kyllä tykkään vähän rankemmasta kuntoilusta, noin kevyestä jumpasta tulisin vain vihaiseksi.

_________________
Kliks--->Ketogeeninen ruokavalio, liikunta, ketoosi ja biohakkerointi.
Kliks-->Jäbän kokkailut, osa II..
Kliks->Jäbän kokkailut, osa I..
Kliks->Instagram täsä

Els, tuo tuskan kokeminen on tietty subjektiivinen ja yksilöllinen juttu. Yleisesti ottaen elimistö suojelee itseään ylirasitukselta/vammoilta nostamalla tuskaa kriittisen rajan lähestyessä. Eli kyllä se tuska sieltä yleensä löytyy. Kun olen seuraillut HIIT-tutkimuksia, niin niitä on tehty varsin 'matalilla' tehoilla eli 90-95% maksimista. Joten vaikka HIIT:n yhteydessä puhutaan maksimisuorituksesta, niin käytännössä tästä vaateesta livetään selvästi.
Itse olen näitä silloin tällöin tehnyt ja nimenomaan maksimilla. Inhottavia treenejä ja kestävät minulla lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen 40-45 minuuttia, vaikka 20 sekunnin toistoja on vain kolme.

A. Heikkilä panee sydärin saaneet potilaat ensin ketodietilleen ja parin viikon päästä aloitetaan HIIT treenit kahdesti viikossa. Nekin taidetaan vetää hiukka alle maksimin, eli lupsakasti.

Kovin on kielteistä suhtautuminen liikuntaan tällä Voorumilla eli liikunta on epäterveellistä ja turhaa, mutta ihana ketoosi ja läskisoosi muka hoitavat terveytesi kuntoon.

Toki jokaisella on vapaus toimia haluamallaan tavalla. Eläkeläisenä olen pyöräillyt tänä vuonna 3200 kilometriä ja aion vielä pyöräillä 1200 km,
kunhan kuun lopussa taas pääsen sopivan ilmaston piiriin. Verryttelin tällä viikolla ma-pe 5 * 20 km, ettei tarvitse tropiikin kuumuudessa aloittaa aivan pohjilta.