karppaus.infon arkistoitu foorumi

Periaatteessahan homma menee niin, että kovatehoista liikuntaa harrastettaessa (sykkeet lähellä maksimia) keho käyttää energiakseen ensin glykogeenivarastot ja sen jälkeen proteiinia ja rasvaa.

Sykemittarini ilmoittaa liikunnan jälkeen kulutetut kalorit ja kuinka monta % siitä on "rasvakaloreita". Ilmeisesti % lukema tukeutuu siihen että matalalla sykkeellä palaa enemmän rasvaa kuin korkealla ("rasvanpolttosyke"). MUTTA, mittarihan "olettaa" että korkealla sykkeellä ne hiilarivarastot on käytettävissä ja vasta sen jälkeen muut energialähteet. Karppiruokavaliolla noita hiilarivarastoja ei ilmeisesti kehossa kuitenkaan paljoa ole joten on pakko käyttää rasvaa ja prodea energiaksi. Palaako korkealla sykkeellä sitten suhteessa enemmän proteiinia kuin matalalla sykkeellä?

Nyt siis puhun ihan pelkästä liikuntasuorituksesta, unohdetaan jälkipoltto. Ja tiedän ettei se mittari ole 100% oikeassa rasvan osuudesta kaloreista koska lukema perustuu johonkin kaavaan eikä laite suorita esim rasva% mittausta

Kysymys on hurjan vaikea, jos kaikki muuttujat pitäisi ottaa huomioon.

Jos amatöörin vastaus kelpaa (ja tätä saa viisaammat korjata)... Käsittääkseni nopeatehoisessa liikunnassa pakollisen hiilaritarpeen ohi päästään nimenomaan käyttämällä proteiinia hiilihydraatin sijaan. Tämä taitaa olla se syy, miksi yleisesti ottaen urheilevilla proteiinintarve on suurempi kuin muilla. Eli jossain mittakaavassa sama koskee myös yläkarppeja.

Toinen asia, joka vaikuttaa on rasvan käyttöön on hiilarin saatavuus. Käsittääkseni alakarpilla rasva tulee käyttöön jo heti alussa. Eli tavallaan voisi ajatella, että karppi lähtee siitä, missä tavan ihmisen glykogeenit loppuu.

Se, kuinka paljon käytetään proteiinia ja missä suhteessa rasvaa käytetään riippuu sitten tosi monesta tekijästä, joista yksi tärkeä on ketoadaptaatio. Jos olen ymmärtänyt oikein, ihan suht kovatehoiseenkin liikuntaan pystyy rasvoilla ketoadaptaation jälkeen. Mutta arvailuksi menee...

Teoreettisesti ihan mielenkiintoinen juttu. Jos joku tietää tästä ihan oikeasti, minuakin kiinnostaisi. Vaikka käytännössähän tuolla tiedolla ei tee yhtään mitään

Eikö kuitenkin glykogeenivarastojen loputtua mennä pääasiassa rasvatankille. Olin (opiskelu)aikoinaan eräässäkin testiryhmässä joissa tutkittiin erilaisten rasvatankkausten merkitystä kestävyyssuoritukseen. tarkoituksena oli kai tutkia kuinka rasvatankkaus pitäisi suorittaa että glykogeenin loppuessa siirtyminen rasvoille olisi sujavampaa (ja hyötyprosentti parempi). Kestävyyssuorituksetkin ovat intensiteetiltään (vrt. kilpakävely, 50km hiihto, maraton) raskaita koska koko ajan pyritään menemään "kynnyksellä". Tai siis välttämään sen ylittämistä mahdollisimman kauan tehon kärsimättä.

Sekavaa, kuitenkin yhteenvetona: jos siis pystyy menemään >40min reippaalla sykkeelläkin siirtyy polttelemaan ensisijaisesti rasvoja glykogeenin loppuessa. Ainahan niitä proteiinejakin vähän kuluu. Tämä siis miun ymmärtääkseni.

EDIT (lisäys): katso myös Papan vastaus täältä http://karpit.net/forum/viewtopic.php?t=6691

_________________
Harmittaa kuin liito-oravaa hakkuuaukealla!!