Sam kirjoitti:
phe kirjoitti:
Olen ollut useita kertoja tilanteessa, joss saisin tapettua hirven lyhyemmälläkin kättä pitemmällä.
Niin usein, että niitä hirviä saataisiin syötäväksi asti tasaisin väliajoin? Mitä se hirvi muuten tekee, kun sitä sohaisee keihäällä kylkeen? Kuolee?
Kutuhaukiakaan ei saa kai koko vuotta kerättyä?
Kuinka paljon nykypäivän konttorityötä tekevä ihminen käyttää aikaa ruuan hakuun? Ei kyllä mene edes sitä tuntia päivässä.
phe kirjoitti:
Teolliseen aikaan ja viljelyyn siirryttiin siksi, että keräilylytä ja metsästyksestä jäi luppoaikaa, jolloin oli aikaa tehdä keksinnöt joilla maatalous ja sitämyöten teollistuminen oli mahdollista.
Eli ihmiset kyllästyivät liian helppoon elämäänsä ja ajattelivat alkaa hankkimaan ruokansa helvetin paljon vaikeammalla tavalla? Ikään kuin harrastuksen vuoksiko?
kylläpä se taitaa kuolla, varsinki jos tökkää sinne suurten verisuonten alueelle. tosin kivikaudellakin oli huomattavasti tehokkaampia pyyntimenetelmiä. Muunmuassa Julmalla Ölkyllä on metsästetty ajamalla hirvilauma (hirvet ovat talvisin laumoissa) rotkojärveen, ja huonostihan hirvelle kävi tippuessaan muutaman kymmentä metriä alaspäin. Juu, ja kyll niitä hirviä ihan ympäri vuoden esiintyy, eivät muuta etelään. Laumottuvat vain alueille missä on nuoria mäntyjä syötävissä. Lumihangessa hirviä onkin erityisen helppo pyytää. Hirvi ei pääse joutuin lumella mutta lylyllä ja kalhulla pääsi.
kalaa saa koko vuoden, joskaan ei välttämättä kutuhaukea ja paljain .Tämä kauden kutukala olisi made, jota saa pyydettyä jään päältä ihan vaikka kivikirveellä kolkkaamalla. Rotimon kutuhauella oli tarkoitus korostaa vaan että helposti voi pyytää suuriakin määriä jopa ilman välineitä.
No kaippa siihen maatalouteen vain loppujen lopuksi ajauduttiin pikkuhiljaa. Eka oli pieni ryytimaa, ja se laajeni vei enemmän aikaa ja tuotti enemmän satoa. Saman aikaa jahtitaidot ruostuivat ja viljelyn merkitys kasvoi.
Aivan kuin konttorityöntekijä osaa nykyisin viljellä aika huonosti maata ja kasvattaa karjaa. Sen sijaan hän osaa ajella automarkettiin, laittaa lantin ostoskärryihin ja suunnata kulkunsa karkkihyllyn kautta leipäosastolle, josta saa valmiiksi siivutettua leipää, koska se veitsenkäyttötaitoki on jo päässy unohtumaan.
Ei siihen konttorityöhön ja plussakortin hankintaankaan ravinnon hankinnallista syytä liene?