Yksinkertaisesti, levossakin, kun muut energiavarat on käytetty, alkaa rasvan käyttö energiaksi peruselintoimintoihin. Jos ollaan kokonaan rasvan varassa sitä voi rasvakudoksen painona jo tähän "lepoon" kulua esimerkiksi 150-200g/vrk jos ollan ravinnotta. (elimistö tosin tällöin alkaa tilan pitkittyessä pian säätää enrgiankulutusta pienemmälle muutamin säätökeinoin, ja varsinkin aluksi palaa hiukan seassa myöskin muuta kudosta. Tämän osalta kyllä elimistö alkaa aika säästeliääksi nopeahkosti ja pääenergina on rasva)
Täydessä levossa olevan ihmisen energiankulutus voi olla vaikkapa (esimerkki) 1300kcal/vrk. Tämä kuluu ruumiinlämmön ylläpitoon ja peruselintoimintoihin kuten verenkiertoon, hengittämiseen ja siihen pieneen lihastoimintaan jota levossakin tapahtuu. Ja on toki muutakin kultusta hiukan, pientä jatkuvaa solukon uusintaakin. Kaikki tämä kuluttaa siis energiaa. (perusenergiankulutus on jonkin verran yksilöllistä ja tuo 1300 on esimerkki, ympäristöolot vaikutta samoin ihmisen koko ja monet pikku seikat suuntaan tai toiseen. Lämpötilan ylläpitoon tarvittava voi vahdella aika laajoissa rajoissa ympäristöolosuhteiden mukaan, joten kannattaa levätä viileässä

)
Energiaa voidaan tuottaa hiilareista, rasvasta ja proteiinista. Jos energiantuottoon ei ole hiilareita, käytetään sen jällkeen ensisijaisesti rasvaa (levossakin) sekä ylimäärä aminohapoista (proteiinista). Pääosin kuitenkin energintuotto on normaalisti hiilihydraattien ja rasvan heiniä. Elimistö käyttää erityisesti levossa ensisijaisesti hiilarit, vasta jos niitä ei ole se "pakottaa" rasvavarastojen purkuun. Insuliinilla, glukagnilla ja kortisolilla on tässä polttoainehanojen säädössä merkitävä osuus. Kun tehdään reilusti lihastyötä voidaa poltta rasvaa suhteellisen runsaillakin hiilareilla.
Kun aletaan paastota, esim yöllä, kuluu energiaa koko ajan. Kun maksan varasto alkaa huveta (glukoosin varasto on glykogeenina) alkaa veren sokeri laskea. Nyt aletaan vapauttaa rasvaa energiantuotantoon. Levossa (esim nukkuessa) lihakset ei pahemmin rasvaa suoran käytä. Maksa kuitenkin alkaa tuottaa veren glukoositason ylläpitämiseksi glukoosia vapaana olevista aminohapoista sekä rasvojen glyserolista koska peruselintoiminnot koko ajan kuluttavat sitä vressä kiertävää glukoosia energiantuotantoon. Rasvojen rasvahapoista saadaan ketoaineita. Ne kelpaavat energiaksi aivoille (aika iso kuluttaja levossakin) samoin sydänlihakselle ja munuaisille ym. Ketoaineet ovat hyvää energiaa monille elimistön osille glukoosin sijasta. Näin rasva tulee poltettua levossakin. Rasvojen glyserolista ja vapautuneista aminohapoista ei saada riittävästi glukoosia energiaksi edes aivoille, siksi aivojen glukoositarpeesta osa korvataan rasvoja hajotettaessa saatavilla ketoeineilla jotka kelpaavat energiaksi aivoille. Rasvaa ne eivät voi suoraan käyttää energiaksi.
Lihastyötä tehtäessä rasva toki palaa energiaksi myös lihaksissa jotka aika sujuvasti osaavat ja voivat käyttää suoraan rasvahappoja.
Tämä paaston kaltainen tila syntyy myös silloin jos ravinnosta vähennetään hiilihydraatit riittävän alas. Elimistö joutuu korvaamaan osan glukoosin tarpeestaan sen omavalmistuksella ja ketoainetuotannolla jonka pääasiallinen lähde on rasva. Glukoosin valmistukseen materiaaliksi käy myös ylimääränä syöty proteiini kohtuulliesti.
Siis, rasva palaa levossa, ketoaineina lähinnä ja siitä samalla saatavana vähäisenä glukoosina peruselintoimintojen energiatarpeisiin. Yhdestä ihmisen rasvakudosgrammasta saadaan noin 7 kcal energiaa. Rasvakudos kun ei ole 100% rasvaa. Lepotilassa suurimmaksi osaksi homman hoitaa maksa. Lihaksissa on kuitenkin omat noin yht ehkä 400g glykogeenivarat jotka on lihasten käytettävissä (kunnes ne on kulutettu, ja levossa ei paljoa kulu, mutta veren glukoosiksi sieltä stä ei saada paastotilanteessa tai hiilarivähyydessä aivojen ym tarpeisiin)
Silloin kun maksan glykogeenivarat on täynnä siellä on usein noin 70g varastot "glukoosia" (glykogeenina) josta se helpolla nopealla muunnoksella saadaan glukoosiksi vereen) Tuo varasto hupenee levossa ja ravinnotta oltaessa aika äkkiä. Muutmassa tunnissa. Sen energiasisältä on esimerkiksi luokkaa 300kcal. Ennen sen totaalista loppumista on elimistön tarvinut jo aloitella korvaava glukoosin uustuotanto. Prosessi on glukoneogeneesi. Samaten ketogeneesi (ketoainetuotanto alkaa startailla jotta aivojen enrgia turvataan) Aivot tarvitsevat
aina pienen osan energiastaa glukoosina (min 20-30%) ja tähän saadaan valmistettua glukoosia elimistön omin toimin. Ilman hiilihydraattia. Aivot ja punasolut ovat ensisijaiset glukoosin saajat silloin kun sitä on niukalti. Ne tur´vataan ensisijaisesti. Muut saavat tulla toimeen lähinää suorlla rasvankäytöllä sekä ketoaineilla. (aivot voivat käyttää vain joko glukoosia tai ketoaineita, ei rsvaa suoraan. Punasolut vain glukoosia, aina, pelkästään)