karppaus.infon arkistoitu foorumi

Naapurissani asustaa entinen karjalanpiirakoiden teollisen valmistuksen maailmanmestari, joka eläkeläisenä hallitsee myös pienimuotoisen käsinrypistelyn. Yritin vihjailla kukkakaaliriisin käytöstä ja sain roppakaupalla halveksuntaa osakseni. Tuli sitten mieleeni, että tässä luovaa kokeilua harrastavassa porukassa saattaisi hyvinkin olla joku oikein ketopiirakoiden tekoa kokeillut.

Miten on?

Olen tässä joutessani selaillut keto-ohjeiden valtaisaa liutaa. Yksi vaihtoehto taikinalle voisi olla pehmeäksi paistetut manteli- ja kookosjauhotortillat. Kukkakaaliriisistä saisi helpon täytteen ja munavoilla voisi huijata makua lähemmäksi Karjalaa.

Karnivoorikarjalanpaisti onnistuu hyvin: pari pakettia á 700 g karjalanpaistilihaa, yksi paketti á 500 g possunkylkeä paloina. Vettä n. 0,5 l. Suolaa 2-3 tl. Laakerinlehti. Kypsytetään painekattilassa pienellä paineella 1-1,5 tuntia.

Ketokarjalanpaistia, kun lohkoo mukaan pari porkkanaa ja pienen lantun.

Kaksi satsia tehty, parasta tässä on, ettei mitkään lihan nesteet tai rasvat häviä, vaan kaikki tulevat syödyksi. Siis syödään lusikalla.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Jos sen on oikeasti oltava karjalanpiirakan näköinen (ja vain näköinen) yritelmä, niin kuoreksi kanan tai possun nahkaa ja sisälle sopivasti maustettua jauhelihaa, ehkä jopa munalla puuroutettuna, ja päälle sitten munavoita. Ei ole varmaan yhtään sen kauempana karjalanpiirakasta kuin ehdotettu mantelijauho-kukkakaaliriisiviritelmä, ja todennäköisesti maistuisi paljon paremmalta : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Pidetään aidot asiat aitoina!
Mutta hyvä yritys.

_________________
Paluu Luontoon!

Karjalanpiirakoiden rypytys on vähän ku joku parsintataito vuonna 1954 eli hyvän emännän mittapuu. Aika vähän käyttöä tänä päivänä. Paitsi juhlissa kaikki haluaa karjalanpiirakoita. En tajua miksi, ne on yleensä joko vetisiä tai kuivia eikä mikään määrä voita niitä oikein kunnolla pelasta.

Jos haluut rypytellä ni pidä juhlat. Tai tarjoudu tekemään kaverin lapsen rippi- tai yo-juhliin. Kaverisi rakastaa sinua vielä monta vuotta ja saat vaikka lainata hänen autoaan tai mitä vaan keksit pyytää.

Noi elssin possunnahkapiirakat ois kyl aika kova vaikka teinin rippijuhlissa. Vieraiden ilmeet eka purasun jälkeen vois olla, öö, mielenkiintosia. Pitäskö kokeilla?

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Mä tyydyn parsimaan. Tänään viimeks.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Joo huono vertaus, parsintataito on ihan hyödyllinen.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Ihan hyvä vertaus, voi valita itsekukin puuhansa. En kyl missään tilanteessa valitsis rypytystä. Vaikka oon menneisyydessäni leiponut lähes aitoja karjalanpiirakoita oikein leivinuunissa.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Älä nyt Erfis. Parsintataito on oikein hyvä ja käytännöllinen. Jos on itse kutonut villasukat ja käytössä kuluu jalkapohjaan reikä, niin kyllä on hyvä parsia sukat. Ja taas ne lämmittävät. Yleensä on jäänyt villalankaakin sen verran, että voi parsia samalla langalla. Aivan hyvin voi parsia myös erivärisellä langalla. Ja myös ostettuja villasukkia

Olen hämäläinen eikä minulla ole mitään käsitystä karjalanpiirakoista

Anteeksi Erfis, olen kauhea tosikko.

Yhdessä Hämeessä minäkin niitä piirakoita rypyttelin, enää ei tartte. Kun ne uittaa voin ja maidon kuumassa seoksessa paiston jälkeen, voivesikylpykin käy, ovat sopivan meheviä, vaan eivät lössöjä. Ja sit niin komee keko munavoita päälle kuin saa pysymään.

Rinulit korjasin ja näyttäis alkavan taistelu alkkarien hapertumista vastaan. En taistelis jos ois varaa uusiin. Tunikaan ilmestynyt herneen kooinen reikä. Sen kun korjaa, niin toisesta kohdasta löytää uuden...

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Sitä vois rehellisesti paksulla munavoilla vetästä aidon, ohutkuorisen käsinrypytetyn piirakan silloi tällöin....hyvällä omallatunnolla...metkuilematta.

Turhaa keplottelua kaikki korvikkeet

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!

Kerran eläissäni, 15-vuotiaana, olen nähnyt tehtävän aitoja karjalanpiirakoita. Olin kylässä koulutoverini luona Ilomantsissa ja hänen äitinsä teki niitä. Juuri niin kuin kuvasit Greda.

Emäntä teki myös sultsinoita, oli eräänlainen kevytversio piirakoista. Taikina kapuloitiin ohuiksi pyöreiksi pohjiksi. Ne paistettiin puulieden päällä, kuumalla levyllä, siveltiin heti voisulalla, ja pohjat pinottiin korkeaksi keoksi. Syödessä kukin laittoi pohjan päälle sopivasti riisipuuroa ja pyöritteli rullaksi. Rulla syötiin sormin heti lämpimänä. Niin että voi tippui suupielistä.

Sultsinajuttu saattoi olla, että emäntä kyllästyi rypyttämiseen ja jätti turhan työn tekemättä.

Polvijärven Sotkumassa oli kotileipomo...niin ohutkuorisia, voi/maidossa liotettuja, pelkkään rukiiseen tehtyjä piirakoita, en ole nähnyt/syönyt missään...varsinkin ne perunapiirakat jäi mieleen....

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!

Kotitekoiset perunapiirakat onkin. Pääsin käymään parhaiden ystävien mummolaan lapsena ja siellä niitä leivottiin. Siihen aikaan kaupan piirakat oli kamalia tai sit niitä ei ollut, mutta nää leivinuunissa paistetut perunapiirakat. En meinannut osata lopettaa syömistä.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

No niin. Jätetääs karjalanpiirakat rauhaan korvausviritelmiltä. Tai saahan sitä tehdä vaikka mitä, mutta kutsukaa niitä jollain muulla nimellä.

Se joka sanoo, että piirakat on vetisiä, ei ole koskaan saanut kunnollista piirakkaa. Miu mummo tek maailman parhaat piiraat, äiti ossaa melkein yhtä hyvvii ja miekin ossaan kyl tehdä syötävii.

Karppikarjalaine tekkee kunnon karjalapaistin. Kolmea lihhaa (sika, nauta,lammas,hirvi...), sipulii, lanttua tai porkkanaa. Suolaa, pippurii, laakerinlehtee, vähä lipstikkaa. Haudutus uunissa pitkään ja rakkauvella. Lisukkeeks vaikka uunissa hauvutettuja kaskinauriita.

Sit sitä voi vaikka paistaa muikkui pannulla voissa. Tai laittaa savupönttöö pöhisemmää hetkeks tuoreen katajoksan kans. Tai leppälastun.

Sieniherkkui venäläisel vaikutteil myö kans karjalas osataa. Suolasienii, etikkasäilöttyjä, kermaisia kastikkei, keittoi, piiraita. Vuokaan tehtyyn sienipiiraaseen saap kyl karppipohjan, se ei oo pyhäihävväistys toisin ku karjalapiirakan "karpittaminen"...

Terveisi pipru, karjalaine ties monessa polvessa.

P.S. Elkää ottake liian vakavast tätä postausta

_________________
huh'

Hersryyniä kuulemma Kannaksella käyttivät myös täytteenä, mutta karpin kannalta näyttää huonolta (hirssi 73 g hh /100g). Riisissä 28 g. Perunapiirakka näistä perinteisistä on vähähiilihydraattisin.

Itse en tykkää voimaidolla sivellyistä vaan uunirapeista. Kun joskus kaupan teollisia piirakoita syön, niin lämmitän ne leivänpaahtimella jolloin kuori kuivahtaa mukavasti. Siihen sitten voita päälle.

_________________
You Eat What You Are

Meillä siellä muinaisessa Yhteiskoulussa oli tomera kotitalousopettaja ja siellä opeteltiin karjalanpiirakatkin ihan alusta loppuun. Kyllä niitä tuli tehtyä kotonakin sitten ja se taikinan kauliminen tarpeeksi ohueksi ja rypytyksen oppiminen teki sen että kaupan piirakat eivät ole kuuluneet entisessä elämässäkään ruokaostoksiin.

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.

Juuri tällaista rakastaa hämäläinenkin, vaikka ei ole saanut mitään karjalanpiirakkakulttuurin vaikutteita.
Aikuisena, lähes vanhana, tällä vuosituhannella, olen uskaltautunut tekemään itse karjalanpaistia. Ja se onnistuu aina ja on hyvää.

Äidin ja mummon karjalaisperua, ei mitään pikaruokaa....poika teki reseptin:Ihan perusteisiin OSTOSLISTA:
+ Lihaa: Porsasta, karitsaa ja nautaa tasaisessa suhteessa. Karitsa on karjalanpaistiin jo vähän luksusta mutta vaan niin hyvää. Voi jättää poiskin. Valitse rasvaisia ja mieluusti luullisia ruhon osia, kuten lapa, potka ja vaikka niska. Lihaa (ilman luita punnittuna) kannattaa varata pääruoaksi n 150–200 g / hlö ja joulupöytään yms herkkujen oheen riittää varmasti 100 g / hlö.+ tarvittaessa muutama ydinluukiekko (jos ostit luutonta lihaa)
+ Purjoa (ainakin 5 cm / kg lihaa)
+ Maustepippureita
+ Mustapippureita
+ Laakerinlehtiä
+ Karkeaa merisuolaaVALMISTUS:2 vrk ennen tarjoilua:Perkaa ja kuutioi lihat. Laita luut ja muut perkeet jääkaappiin talteen. Älä heitä mitään pois.Suolaa lihat kuivilteen merisuolalla 1 rkl / kg lihaa ja laita jääkaappiin esim isossa pakastepussissa. Anna tekeytyä vuorokauden ajan, pari kertaa vähän pyöritellen.1 vrk ennen tarjoilua:Pengo jostain uuninkestävä kannellinen pata tai tai kattila, johon kaikki ainekset mahtuvat.Paahda luut ja muut perkeet em. astian pohjalla ilman kantta uunissa n 200 asteessa kunnes ruskettuvat mukavasti. Ota uunista ja anna jäähtyä seuraavien vaiheiden ajan.Laita uuni kuumenemaan täysille, esim 300 C.Viipaloi purjo ohuiksi viipaleiksi ja lisää pataan.Huuhtele suolatut lihat nopeasti erissä siivilässä kylmässä vedessä. Kun huuhteluvesi on kirkasta niin se riittää. Tarkoitus on saada ylimääräinen suola sekä mahdolliset epäpuhtaudet pois. Lisää lihat pataan.Lisää sekaan maustepippurit, mustapippurit sekä 1–2 laakerinlehteä.
Kaada päälle vettä niin, että lihat lähes peittyvät. Muutama kuutio saa pilkistää pinnan yllä.Laita pata ilman kantta kuumaan uuniin. Kun neste alkaa yhtään kiehua, alenna lämpötila 80–95 asteeseen. Samalla laita kansi päälle ja anna muhia vaikka 12+ tuntia. Niin kauan kuin kehtaat. Ruoan voi kuvitella maistuvan paremmalta kun tietää haudutukseen käytetyn tuntimäärän.Tarjoilupäivä:Tarjoile karjalanpaisti lihattoman makaronilaatikon kera. Se on ainoa oikea tapa

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!