Hmm... mauttomiksi ja hajuttomiksi en taitaisi meidkän salaatteja, raasteita ja muuta tuorerehua kutsua. Mutta niitä me kyllä syömme. Tapa saattaa olle peräisin siitä, että pidin ja pidän lähes kaikesta tuoreesta. Mutta myös zonen opettelun ajalta; katsoin silloin listoista määrät paikalleen, mutten pitänyt resepteistä. Enkä proteiinijauhoista enkä mauttomista rakenneparanteista kuten maizena - enkä kyllä lesesistäkään, ei sen puoleen. (Ja jos jokin, niin nämä sahajauhoparanteet minua ärsyttävät alakarppiresepteissäkin - muuta toisaalta, eipähän minun tarvitsekaan niitä tehdä. Kukin karpatkoon tavallaan.)
Hyvin laitetut, kunnolla kypsennetyt vihannat ovat ok, mutta se vie hirveästi aikaa ja sopii minulla vain viikonloppuihin. Hyvin tehty salaatinkastike, kunnon yrtit ja mausteet ja riittävän runsas valikoima rehuja, hedelmiä ja kypisä valkuaisia tuottaa helposti uusia ja ihania makuelämyksiä, mikä joskus suorastaan pelastaa pahan päivän. Meillä teitysti auttaa myös se, ettemme yritäkään ketoosia, mutta siitä huolimatta yritän pysyä erossa kaikista mauttomista tärkkelyksistä (lue jauhot, jauhotuotteet, viljatuotteet ja perunat). Saatan siksi käyttää liskukkeena vaikka sokeriin säilöttyä persikkaa ja hiilarit jäävät silti kevyesti alle sadan per päivä. Se taas riittää minulle.
Kiireisinä aamuina, kuten tänään, nappasin huolellisesti tehdyn (kerma-kaakao-maitojauhe)aamukahvin ja tuoreen hesarin seuraksi muutaman palan 17% oltermannia, kesäporkkanan, muutaman persiljanoksan ja jokusen mantelin. Tämä tapahtui puolen kahdeksan maissa; nälkä tuli seuraavan kerran yhden maissa, joskin väliin mahtui vielä kupillinen maitojauhekahvia (toimistolta puuttuu jääkaappi) ja pari mantelia. Ei paha. Vaikka tähän pitäisi varmaan vielä lisätä, että minulle tuntuu muutenkin iltasyönnit sopivan paremmin, aamu- tai lounassyöpöttelyjen sijaan?
terv els
"Älkää tehkö niinkuin minä sanon.
Tehkää niinkuin teille hyvältä tuntuu.
Elämä on liian lyhyt muiden pakkomielteiden täyttämiseen."
|
Nyt kun kaupan hyllyt pursuaa ihania kotimaisia kukkakaaleja ajattelin josko inho ois mennyt ohi.. Tein herkullista broileri pekoni muhennosta kukkiksesta kera smetanan, mutta EI! se maku oli edelleen hivenen luotaan työntävä.. Pelastuksena oli hirmuinen kasa currya ja kaptenskan salaatinkastike ja pöperöstä tuli jopa ihan maittavaa.
kehui sen maasta taivaaseen useempaan kertaan ja sanoi että parempaa kun perunasta 
kun nyt niin innostui että sitähän täytyy saada sitten jokapäivä....
