karppaus.infon arkistoitu foorumi

Minusta on kauan tuntunut hyvältä ajatukselta tehdä "puuroa" keittämällä kananmunia, muussaamalla valkuaiset ja nakkamalla sekaan kanelia, makeutusainetta, kermaa, punaista maitoa, voita tms. Olen tainnut tämän tapaisen joulu(?)puuroreseptin jotain täältä lukeakin.

No, äsken sitten viimein toteutin tämän "haaveen". Kyllä maistui ällöltä, ei yhtään niin hyvältä kuin kuvitelmissani! Yök, suorastaan. Ehkä kokeilen joskus vielä uusiksi, mutta tällä kertaa muussaan valkuaiset paremmin ja käytän makeutukseen jotain muuta kuin steviaa.

Tein myös juustokakkua tässä hetki sitten. Juustokakkua, sekä juustokakkusia. Hyih, en osannut. Juustokakun pohja maistui ihan järkyttävältä (hasselpähkinäjauheen yliannostus??), täytekin oli paistettuna pettymys kun leivontavaiheessa en meinannut saada pidettyä näppejäni erossa siitä ihanasta möhnästä. Sitä tästä lähtien raakana, kiitos. Juustokakkuset puolestaan... Hmm, en tiedä menikö idea tosissaan niin piloille kun vaniljatangon sijasta käytin vaniljaesanssia, sekä mustikkapyreen sijasta oikeita mustikoita. Ei maistunut.

Eipäs sysätä vastuuta toisten foorumilaisten niskoille!

Aika jännä juttu, tavallaan tuo kuulostaa herkulliselta, mutta toisaalta olen kyllä valmis uskomaan, ettei "puurosi" ollut hyvää.

Nakkeja ja raejuustoa. Kun ei vaan jaksa tehdä mitään.

_________________
Kysyessäsi apua, muista kertoa millä tyylillä karppaat jotta voimme parhaiten antaa vertaistukea.
Jos ymmärrät keken, oot varmasti käsittännä viärin.

Minuuttisämpylä, johon ropsahti 1/4 teelusikallisen sijaan leivinjauhetta ainakin koko lusikallinen. Hirvee kemikaalin maku poltteli kitalaessa ja nielussa pitkään. Pakko se oli syödä, kun muutakaan evästä ei ollut

Itsehän kokeilin käyttää steviaa mutakakun makeutukseen. VIRHE!
Käytin vain pienen hippusen ja taikina maistuikin raakana ihan menettelevälle, hiukan outo sivumaku oli vaikkei kuitenkaan kovin makea. Valmiissa kakussa sen sijaan maistui pelkkä stevia pistävästi ja en saanut edes lusikallista alas kun se tunki jo kurkusta ylös, Koko kakku lensi suoraan roskiin
Eli älkää kokeilko steviaa mutakakkuun, parempi makeuttaa jollain keinotekoisella tai sitten ihan vain sokerilla, kuten itse aion tästä lähtien tehdä.

_________________
Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit. -Parkes Robinson

Mu mielestä kaikki kanssa onnostuneita, mutta tuo mies välillä valittaa . Esim,esim feta, pinatti munakas??? Nam Tai kesäkurpitsaa panulla päällä metukkaa ja fetaa??? Nam

Ps Tuo kauniinvärinen kaalijauheliha. Olempa ostanut lilaa ketsuppia ja syönyt violetteja porkkanoita (Intiassa ja kehuivat että oikeesti porkkana on sen värinen????) ELi varmasti tuo herkku ois mennyt alas:)

Tämä ei nyt suoranaisesti liity karppiruokaan, koska silloin kun tämä tapahtui, ei karpeista tiedetty mitään edes Hollywoodissa, mutta kun ruoka oli kuitenkin karppia, niin laitan tänne.

Oli telkussa ohjelma, jossa eräs siihen maaliman aikaan tunnettu suomalainen kokki kertoi makumatkoistaan Etelä-Ranskaan.
Ohjelman lopuksi hän antoi hyvänkuulolloisen kalaresetin.
Minä heti päätin, että tätä lauantakina meille. Kuha oli Kokin mielestä semmoinen suomalainen kala, josta tätä voisi tehdä.
No, lauantaiaamuna kuhan "metsästykseen". Ja muut tykötarpeet myös, tietty! Valkoviiniä, salottisipulia, tammenlehvää - rucolasta ei Suomessa vielä nähty untakaan.
Ja tämä kokkaamaan, maustamaan kuhaa, valkoviiniliemeen sitä uuniin hautumaan, vihreetä salaattia tyylikkäästi kulhon reunoille, keskelle kurkku suikaleita ja jotain.. ennyt enää muista mitä.
Kuha tuli uunista valkoviinikylvyssä uiskenneltuaan, viherrystä päälle ja eikun syömään. Oli kynttiät ja hoikat lasit, hörselletyt lautasliinat ja himmeä taustamusiikki, Piafia, tottakai.

Syötiin hiljaisuuden vallitessa. Sitten Mies kysyi, oisikko talossa leipää.
Olihan sitä, vaan ruokapöytään ei sopinut tuoda. Keittiössä kävi hän leipänsä voitelemassa.

Ja kun atria oli päättynyt, Mies nosti valkoviinilasinsa ja sanoi: "Aika kummallisen makuista tuo ranskalainen ruoka..."
Se on siinä!!!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Tein jokunen viikko sitte elämäni ensimmäisen karppipannarin. Sen verran ohjetta tuunasin, että laitoin maidon sijasta kuohukermaa puoli litraa. Ennen taikinan kaatoa panin pellille reippaasti voita, ettei juutu kiinni. No, lopputulos oli rasvassa lillivä mössö, jonka makukin oli vähän kummallinen. Päätin, että ei kiitos, ja pistin lopun pannarin pelteineen pussiin ja ulkoterassille oottamaan roskiin lähtöä. Monen päivän päästä muistin pannarin - terassilta löytyi rikkirevitty pussi ja putipuhtaaksi kaluttu uunipelti! Olinkin jo kerenny ihmetellä sitä tinttien määrää, joka oli monta päivää parveillu terassilla ja ikkunoiden takana. Hyvä että jollekki maistui!

_________________
"Kyllä meitissä ihan missille asti muotoja riittää - neljälle, viidellekki."

Nonnih, tännekin on nyt sitten kerrottavaa.
Oikein kävin sitten jenkkien karppausfoorumilta katsomassa parasta leipää..
http://lowcarbdiets.about.com/od/breads ... sicfoc.htm
Oli saanut hillittömät kehut ja siittä eikun tekemään.
Toisaalta....ei triljoonakaan kärpästä voi olla väärässä: Paska maistuu hyvältä....
Tein sen ihan ohjeen mukaan, paitsi en laittanut makeutusta.

Leipä haisi hirveälle.
Se maistui vielä kamalammalle.
Tuntui suussa ihan

Ei sit auttanu kuin laittaa koko hoito kompostiin

Tarinan opetus: en tee toiste

Koskenlaskijaa juustokakkuun Sehän on sulatejuustoa ei tuorejuustoa

_________________
Kysy multa, jos haluut Oriflame-kosmetiikkaa tai Tupperware-tuotteita.
iHerb-koodi BEM663.

Mä en ole oikeastaan epäonnistunut kuin joskus aiemmin, kun uutterasti leivoin erilaisia karppileipiä ja -leipäsiä (munapohjaisia, "yllättäen") ja miehellekin niitä tarjoilin. Mies totesi aina, että "nää maistuu ihan munakkaalle" ja yritin selittää, että ehkä ovat sitten parempia jos hirveästi pistää täytteitä... En itsekään tykännyt noista eli leipomiskokeilut jäivät siihen.

Ruoista on oikeastaan vain tonnikala-kaalilaatikko ollut epäonnistunut (jotenkin idea vaikutti paremmalta kuin mikä oli maku) ja mies jälleen anteeksipyytävänä totesi, että "sä laitat yleensä ihan hyvää ruokaa, mutta tää on...aika kamalaa".

Kerran tein ulkomuistista unenpöpperössä minuuttisämpylää, enkä katsonut ohjetta, kun "muistin sen ulkoa"
Jossain hämärässä osassa aivojani 1/3 tl leivinjauhetta muuttui 3 tl leivinjauheeksi. Oli aika kitkerä sämpylä.

^patarouva, noin kävi minullekin, poishan se piti sylkeä, oli tosiaan kamalan makuista.

_________________
Kampanjasivuni

Just näin kävi mullekin. Tosin uuniin en laittanut, vaan roskikseen.

_________________
9.4 80,5

Eilisnä innovoin pannupizzan karpisti: minuuttileivän mössö teflonlettupannulle paistumaan (kiitokset äidille osuvasta joululahjasta!) ja siihen täytteet kyytiin, elikkä tomamurskaa, pakastekatkiksia, oliiveja ja juustoraastetta. Pohja kärähteli useaan otteeseen, vaikka kaikkien taiteen sääntöjen mukaan lämpöä säätelin. Lopputulos oli paitsi siis palaneen makuinen, myös märkä, herraties mistä syystä. Makua ei parantanut se, että oreganopurkki oli tavallista anteliaammalla tuulella ja koko höskä peittyi vihreään silppuun. Harmi sinänsä, se täytteiden ulkonäkö olisi ollut tuon teoksen paras eikun ainoa hyvä juttu.

Epäkarppina olisin voinut vaikka ostaa roiskeläpän kaupasta; ne on harvemmin palaneen makuisia, märkiä ja liialla oreganolla pilattuja

_________________
Joku on taas juonut kaiken kerman pois!!!!!

Karppausta aloittaessani sovelsin ihan itse ilman ohjetta suklaarahkaa. Purkki rahkaa, kaakaojauhetta ja steviaa sekaisin. Näytti ulosteelta ja sinne vessanpönttöön se sitten joutuikin, vaikka maku ei ollutkaan ihan kuin olisi sontaa vetäny ääntä kohti (aika lähellä varmasti kuitenkin).

Enää ei juu tule kokeiltua karppilihapullia uunissa (en muista mikä resepti oli kyseessä). En muista enää mikä siinä tarkalleen mätti; liiat munat vai mikä, mutta taikinasta tuli todella löysää ja siihen lisätty tomaattipyree ei auttanut tietysti arvioimaan että milloin niistä märistä mollukoista olisi muka tullut kypsiä, kun pysyivät läpikotaisin punaisina. Vaikka kuinka kauan pidin uunissa niin punaiselta oksennukselta näyttivät. Yhden söin (paistoin sitä vielä varmuuden vuoksi pari minuuttia lisää mikrossa) ja siihen jäi. Se, että jauheliha oli vielä sikanautaa ei auttanut sen lötköyden suhteen tietty yhtään. Kaiken kukkuraksi mulla on vielä aivan surkea uunipelti jossa ei ole kaikki reunat koholla ja ylimääräinen neste valuikin sitten uunin pohjalle ja kämppä oli täynnään savua Ei hyvä.

_________________


Riekon nyrkkisääntöjä ketoilijoille, kliks

Kerran pari vuotta sitten tein kaalipaistosta. Paistos onnistui hyvin, mutta ei mahtunut jäkaappiin. Laitoin vuoan päälle foliota ja lååda parvekkeelle. Oli talvi. Seuraavan päivänä, että ihanaa, valmista ruokaa partsilla. Vaan...folio oli täynnä reikiä. Varikset olivat käyneet apajilla. Tästä voipuneena, loota jäi parvekkeelle. Ja kun kevät koitti ja parvekkeen siivous niin mitäpä sieltä löytyikään. Vuoassa oli hukassa ollut kakkulapio ja satoja kiemurtelevia kärpäsentoukkia. Syvään hengittäen muistelin hyönteisen muodonmuutosta: kohta nuo varmaan muuttuvat koteloasteelle ja pois heittäminen ai ole enää niin puistattavan etovaa. Viikon kuluttua sitten tein tämän urotyön, suurin osa oli koteloitunut. Vieläkin meinaa oksettaa.

Vaan mun kollega oli unohtanut lanttulaatikot kylmälaukkuun kuistille. Löytyivät keväällä. Oli meinannut pyörtyä löyhkään.

_________________
"Kaikki se kyllä
on päittemme yllä
ja sen vähin erin teen." Juice

Voi eiiii *nauraa vedet silmis*
stellatarum sun kaaliviritys oli ihan huippua
Kauniinvärist mut en varmaa miekää ois suuhuni laittanu.. tirsk.. ihana

_________________
Karppaus alkanut 28.6.2010 puolisen vuotta ja -40kg
Sitten syöksy hiilarimaahan ja kilot tullu takaisin Nyt jälleen potkua persaukseen kun ei jaksa liikkua enää ollenkaan. Tsemppiä ja kannustusta tarvitaan

Vaivalla keräsin vadelmat marjarahkaa varten... Kaikki meni muuten hyvin, paitsi jostain mielihalusta tungin mukaan kaakaojauhoa. Ja se oli virhe. Sisko, joka maistoi ensin, sai lopun annoksen alas vasta kun oli laittanut annokseen sokeria.:'D Eka lusikallinen oli karmivaa, mutta kun vaan lisäs vadelmia vähän ja söi, niin kyl se lopulta ihan siedettävältä maistui. Onneksi en tehnyt jättiannosta, kuten kaavailin pakastavani. Tostakin kokeilusta jäi yksi annos pakkaseen... Saa nähdä millon kerään rohkeuteni syödä sen.O__o'

Meni kyl himo marjarahkaan vähäksi aikaa.:'D

_________________