Arvo Morkkis kirjoitti:
Kun luin Art of Fermentationista hapatetusta vehnänitujuomasta, olin ihan pöyristynyt. Siihenhän ei tule edes suolaa

On kokemusta takavuosilta tästä elävän ravinnon ns. uudistusjuomasta:
Happanee oikein kauniisti, koska vehnäniduissa on ilmeisesti erinomainen maitohappobakteerikanta ihan valmiiksi itsessään ja elävän ravinnon kaurajugurtin eli haptettujen kauranjyvienkin hapatus aloitetaan ohjeiden mukaan nimenomaan pienellä määrällä vehnänituja.
Tein molempia monta vuotta ja ikinä ei mennyt mitään pieleen tahi pilaantunut, eli loistavan helppoa hommaa sikäli. Molemmat myös säilyivät jääkaapissa semmoiset 1-2 vkoa pilaantumatta.
Valitettavasti vaan edes idätys ja maitohapatus ei tee vehnästä syömäkelpoista (modernissa vehnässä on ikäviä ainesosia jotka eivät hajoa niin sitten millään). Kaurasta sentään tekee.
Idätetty vehnä on ehkä kauheimman makuinen asia maailmassa minun suuhuni, eli kroppa kertoo selvästi ettei sitä halua. Siitä huolimatta tuli takavuosina syötyä kun sen terveellisyyttä elävä ravinto niin hehkuttaa... Kaurajugurttia eli hapatettua kauraa voisi pistää varmaan alulle vaikka hapankaalimehulla tms. jolloin ei olisi ongelmaa vehnän kanssa.
En kuitenkaan enää viitsi hapatella kauraa, koska ensinnäkin tehosekoittimeni on hajonnut (kaurajugurtti kotona: Ota hapatettua kauraa ja sen nestettä sekä haluamiasi esim. marjoja/hedelmiä ja surauta tehosekoittimella sileäksi) enkä tarvitsisi tehosekoitinta mihinkään muuhun. Toiseksi, jos haluan kaurajugurttia, on kaupan Yosa ihan kelvollista hyvä/rentokarppaajalle: Metsämarja-maussa on hiilareita vain 11 g / 100 g eikä myöskään mitään ikäviä öljyjä, kuten joissain muissa Yosa-sarjan tuotteissa. Ja kolmanneksi: en oikein sitä kaurajugurttiakaan kaipaa päivittäiseen ruokavaliooni. JOskus ostan metsämarja Yosaa siksi että laitan sitä pari ruokalusikallista ärjyyn kefiiriin makeutukseksi kun teen siitä eväspöperöä.