karppaus.infon arkistoitu foorumi

Meidän perhe on ihastunut itsetehtyihin tattarinäkkäreihin. Sovelsin tätä ohjetta: http://sugarlessstudent.blogspot.co.il/ ... ecipe.html

Öljyn sijaan käytän sulatettua voita. Paistan uunin ylimmällä tasolla ensin 250 asteessa 5 min, lasken lämpötilan 200:aan ja paistan vielä 5 min. Joskus jätän vielä uunin alimmalle tasolle jälkilämmölle kuivumaan. Leivinpapereita en käytä tähän enkä juuri mihinkään muuhunkaan, vaan paistan voidellulla uunipeltillä. Kaulimenkin jätän tässä kaappiin ja levitän taikinan ohueksi levyksi käsin. Ennen paistamista leikkaan taikinalevyn veitsellä paloiksi jotka vielä pistelen haarukalla.

Tein tuossa jokin aika sitten tattaririeskoja tattarihiutaleista. Aiemmin olen niitä ihan hyvin pystynyt syömään ilman minkäänlaisia vatsaoireita. Mutta viimeksi tuli sitten ihme vatsanpistelyä. Joskus tattaripuurostakin on tullut vastaavaa. Mutta tosiaan korostan sanaa _joskus_. Ei siis aina.

_________________
"Experience is not what happens to you; it's what you do with what happens to you." - Aldous Huxley

Pölinöitä vol. 4 ja palstaunelmia

Oulaliina jolkottelee kohti puolikasta

Auttakaa tattari-untuvikkoa !!! Haluaisin kokeilla tattaria lisukkeena riisin tapaan, mutta lähikaupasta löytyy ainoastaan tattarihiutaleita, -leseitä, -rouhetta ja -suurimoita. Olin lukevinani, että ainakin suopursu, diesel, pozna, Päärynänainen, Mirka, Pippurisilli ja Ronja-Aliisa olisitte tehneet tattarista lisuketta keittämällä kokonaisia tattarin jyviä? Kuka tahansa, appi appi!

Sori, mulla on terminologia hukassa. Onko kaupan tattarisuurimot sama asia kuin kokonaiset jyvät? Tai onko kellään mainita kokonaisten jyvien tarjoajia, niin voisin vaikka googlata asian tiimoilta ? Lähikauppaan saa ilmeisesti tilattua tuotteita, jos ei jo valmiiksi ole valikoimassa.

Mites tuo hiilaripitoisuus? Finelin mukaan "Tattari, keitetty, suolaton" sisältää 4,8 g protskua, 24,2 g hiilareita ja 0,8 g rasvaa. Mikä noihin hiutaleisiin/leseisiin/suurimoihin tulee, niin hiilarit huikentelevat jo siellä 60 yläpuolella Se kävi tosin mielessä, että josko noissa kokonaisissa jyvissä olisi hieman maltillisemmissa rajoissa.... Hiilarit pyrin pitämään siinä 100 gramman tuntumassa, joskus enempi joskus vähempi Viljat eivät tosin sovi ollenkaan, vaan alkavat piakkoin vaan väsyttää...

^ Se mitä etsit on nimeltään tattarisuurimo (tattarin jyvässä on syötäväksi kelpaamaton kuori jonka poistamisen jälkeen jää jäljelle tattarisuurimo). Suomessa sitä valmistaa Keskisen mylly, ulkomaista tattaria saa Suomessa GoGreen-merkkisenä.

Kokonaisista tattarinjyvistä en tiedä, mutta mikä leseisiin, suurimoihin ja rouheeseen tulee, niin leseet ovat ainoita, jotka valmistetaan jyväin kuorista. Leseiden ravintoarvot: 38 HH, 40 P, 8.8 R, 9 KUITU.

Eräässä aikaisemmassa keskusteluketjussa (http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=13&t=67947) käyttäjä meli oivallisesti tokaisikin, että: "Tattarin kohdalla suurimo on samaa tavaraa kuin se rouhe ennen murskaamista, eli kokonaista kuorittua tattaria. Tattarisuurimo on vielä itämiskelpoistakin, Keskisen myllyn tattarisuurimopaketin mukaan." Ravintoarvot: 60.4 HH, 6.7 P, 1.7 R, 5.8 KUITU.




Tuosta en kyllä osaa sanoa. Aika suurelta näyttää gäppi Finelin ja tuoteselosteiden välillä... Ehkä Finelin ilmoittamat ovat jalostamattomia kokojyviä...?

Tattaria on aika vaikea keitellä kuorineen kaikkineen, tai paremminkin syödä.
http://www.terveysapila.fi/elintarvikke ... -500g.html

http://nutritiondata.self.com/facts/cer ... sta/5683/2

Melkoiset erot noissa tiedoissa todellakin. Viimeksi laitetussa kuidut vähennetään koko hiilareista ja saadan täällä meillä käytetty hiilarimäärä.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Maistoin Keskisen myllyn tattarimakaroneja. Tykkäsin. Sellaisenaan maistettuna huomasin jälkimaussa vähän tattarin ominaismakua, mutta voisulan ja lihan kanssa syötynä en erottanut sitä tavallisesta pastasta, paitsi värin perusteella. Pastan ystävänä löysin siitä ne syyt, miksi pidän pastasta: suutuntuma ja kyky imeä itseensä muita makuja. Lähiruuan ystävää ilahduttaa se, että tämä pasta on tehty kotimaisesta raaka-aineesta toisin kuin vehnäpastat. Vehnäpastathan tehdään italialaisesta durumvehnästä, joka ei kasva Suomessa.

Alkoi kiinnostaa, voisiko suomalaisesta tattarista tehdä pastaa itse. Soba-nuudeleista olen lukenut, että vehnättä niitä voi tehdä vain tietyistä tattarilajikkeista. Jos kerran suomalaisesta tattarilajikkeesta voi Keskisen myllykin tehdä koossa pysyvää pastaa, taidan kokeilla sitä itsekin, kunhan ehdin.

Kyllä siitä voi, käyttäytyy ihan pikkusen erilailla kuin vehnä, sisältää niitä hiilareita, mutta ei ole vilja ja on gluteeniton. Ja maistuu rasvan kanssa tosi hyvälle. Voi ja kannattaa hauduttaa niinsanotussa "heinälaatikossa", hyvin hautuneen tattarin makua ei mikään kauranjyvä tai riisi voita, ikuna.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Tuossahan on avainsana "keitetty". Ei keittyssä ohrasuurimossakaan ole kuin 15 g hh/100 g, koska suuri osa keitetyn jyvän painosta on vettä.

Onkohan kukaan kokeillut tehdä blinejä idätetystä, murskatusta, hapatetusta tattarista? Lähinnä mietin pystyisikö taikinan tekemään kokonaan ilman kaupan hiivaa?

_________________
Ah, miten herkkä luonnontunne minulla onkaan! Ruoho on niin suloista, että tahtoisin olla härkä voidakseni syödä sen, ja sitten taas ihminen syödäkseni härän, joka on maistanut sellaista ruohoa.
- Georg Büchner