karppaus.infon arkistoitu foorumi

Millä ihmeen poppa konstilla saisin kukkakaalista maun peitettyä?? Olen aina pitänyt kovasti kyseisestä vihanneksesta, mutta ensimmäisen puolen vuoden karppaamisen jälkeen se alkoi tökkiä niin että pahaa teki. No Pelastus oli parsakaali, mutta nyt sekin töksähtelee kitalakeen ikävästi Nyt kun kaupan hyllyt pursuaa ihania kotimaisia kukkakaaleja ajattelin josko inho ois mennyt ohi.. Tein herkullista broileri pekoni muhennosta kukkiksesta kera smetanan, mutta EI! se maku oli edelleen hivenen luotaan työntävä.. Pelastuksena oli hirmuinen kasa currya ja kaptenskan salaatinkastike ja pöperöstä tuli jopa ihan maittavaa.

Valkosipuli on toinen millä miten kuten pystyy maun peitämään, mutta ei senkään kanssa viitsisi kokoajan pelata...

_________________
Entä jos ei edes yritä...

Kukkakaali uunissa juustolla gratinoituna... myös curry- ja tandooritahna freesatun kukkakaalin seurana muuntaa makua melkoisesti, pannulla vaan sekoittaa maustetahnaa joukkoon. Tai sitten vaan reilu tauko, jos on tullut syötyä liian usein.

Mites se kukkakaalimuusi?
Onks kukaan kokeillut,ystäväni joka myös aloitti tämän pahamaineisen "kuurin" kehui sen maasta taivaaseen useempaan kertaan ja sanoi että parempaa kun perunasta
Itse en ole kokeillut/maistanut.
Sanoi vain että rupee naapurit valittaan vissiin kohta hajusta mikä leijailee rappukäytävässä kun nyt niin innostui että sitähän täytyy saada sitten jokapäivä....

On se kukkakaalimuusi ihan hyvää, mutta en minä sitä maasta taivaaseen kehuis. Toisaalta en kauheesti välittänny perunamuusistakaan. Muskottipähkinä on sitten ihan ehdoton lisä tuohon muusiin.

Morrigan,
pidän hurjasti nikistäsi, mutten voi tässä kohdassa olla kysymättä, miksi kukkakaalia pitäisi syödä?

Minä jätän reilusti syömättä pahalta maistuvat ruoat, erilaisista terveellisyysväitteistä huolimatta. Niinpä meillä ei syödä parsakaalia tai soijatuotteita maun takia - eikä aikoinaankaan syöty margariineja samasta syystä.

Kukkakaalia syömme oikeastaan vain kesäaikaan, kun se on makeimmillaan ja rapeimmillaan - ja lähes aina raakana. Itse syön, jos sitä tarjotaan sosekeittona tai muusina, mutta muu perhe ei - miksi siis vaivautua? Kokeiluja toki teen edelleen uusillakin ruoka-aineilla, mutten enää jaksa lähteä etsimään sitä parempaa tapaa, jos maku ei lainkaan miellytä. Poikkeuksen vahvistava sääntö on kalanmaksaöljy, jonka suostun päivittäin ottamaan mausta huolimatta, EPAa kun on tosi vaikeaa kalattoman saada muualta. Mutta se ei sentää ole ruokaa.

Maailmassa riittää ongelmia muutenkin. Sitäpaitsi, täällä Suomessa riittää kaikille myös paljon hyvänmakuisia, hyvää tekeviä ruokia ja ruoka-aineita, luojan kiitos.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Täysin samaa mieltä Elsin kanssa. Myös kalanmaksaöljystä.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Kukkis on niin kätevä perus raaka-aine vähän niin kuin peruna. Meinaa ruoka repertuaari käydä hieman suppeaksi, kun ein meinaa enää keksiä mitä käyttäisi keitoissa, kastikkeen alla, paistoksissa jne.

Muistanko oikein, että teillä syödään lähinnä salaattia lisukkeena? Siihen ei kyllä onneksi pääse niin helposti kyllästymään, kun ei ole erityisiä hajuja ja makuja...

_________________
Entä jos ei edes yritä...

Hmm... mauttomiksi ja hajuttomiksi en taitaisi meidkän salaatteja, raasteita ja muuta tuorerehua kutsua. Mutta niitä me kyllä syömme. Tapa saattaa olle peräisin siitä, että pidin ja pidän lähes kaikesta tuoreesta. Mutta myös zonen opettelun ajalta; katsoin silloin listoista määrät paikalleen, mutten pitänyt resepteistä. Enkä proteiinijauhoista enkä mauttomista rakenneparanteista kuten maizena - enkä kyllä lesesistäkään, ei sen puoleen. (Ja jos jokin, niin nämä sahajauhoparanteet minua ärsyttävät alakarppiresepteissäkin - muuta toisaalta, eipähän minun tarvitsekaan niitä tehdä. Kukin karpatkoon tavallaan.)

Hyvin laitetut, kunnolla kypsennetyt vihannat ovat ok, mutta se vie hirveästi aikaa ja sopii minulla vain viikonloppuihin. Hyvin tehty salaatinkastike, kunnon yrtit ja mausteet ja riittävän runsas valikoima rehuja, hedelmiä ja kypisä valkuaisia tuottaa helposti uusia ja ihania makuelämyksiä, mikä joskus suorastaan pelastaa pahan päivän. Meillä teitysti auttaa myös se, ettemme yritäkään ketoosia, mutta siitä huolimatta yritän pysyä erossa kaikista mauttomista tärkkelyksistä (lue jauhot, jauhotuotteet, viljatuotteet ja perunat). Saatan siksi käyttää liskukkeena vaikka sokeriin säilöttyä persikkaa ja hiilarit jäävät silti kevyesti alle sadan per päivä. Se taas riittää minulle.

Kiireisinä aamuina, kuten tänään, nappasin huolellisesti tehdyn (kerma-kaakao-maitojauhe)aamukahvin ja tuoreen hesarin seuraksi muutaman palan 17% oltermannia, kesäporkkanan, muutaman persiljanoksan ja jokusen mantelin. Tämä tapahtui puolen kahdeksan maissa; nälkä tuli seuraavan kerran yhden maissa, joskin väliin mahtui vielä kupillinen maitojauhekahvia (toimistolta puuttuu jääkaappi) ja pari mantelia. Ei paha. Vaikka tähän pitäisi varmaan vielä lisätä, että minulle tuntuu muutenkin iltasyönnit sopivan paremmin, aamu- tai lounassyöpöttelyjen sijaan?

terv els
"Älkää tehkö niinkuin minä sanon.
Tehkää niinkuin teille hyvältä tuntuu.
Elämä on liian lyhyt muiden pakkomielteiden täyttämiseen."

Monet pilaavat kukka- ja varsinkin parsakaalin väärällä valmistuksella. Niitä ei kannata keittää vaan höyryttää, silloin sekä aromi, rakenne että ravinteet säilyvät. Molemmat kannattaa jakaa pienehköiksi kukinnoiksi ja halkaista varren tyvi, jolloin se kypsyy samassa tahdissa "kukintojen" kanssa. Parsakaalin höyrytysaika on max. 8 minuuttia. Liika kypsennys pilaa rakenteen, maun ja värin. Kannattaa käyttää munakelloa.

Mutta ei niitä pakko ole syödä, jos ei maistu.

Minä taas pidän kukkakaalin mausta. Ja tosiaan kuten Mirka tuossa sanoi, höyrytettynä se on parasta! Kukkismuusia meillä syödään harvoin, mieluiten syön noin nuppuina. Vähän voisulaa vielä päälle

Vielä kun siihen tekee juustokuorrutuksen (kermaa+juustoraastetta) ja kuorruttaa kuumassa uunissa niin avot että on herkkua!

_________________
Karppaus aloitettu 25.8.2003.

Eilisiltana kokeilin: 2d pieneksi pilkottuja kanttarelleja, 1d pieneksi pilkottuja pekonisuikaleita, pari sipulia, paistoin voissa rapeiksi, lisäsin joukkoon kermaa, pari viipaletta Lidlin chilisulatejuustoa, vähän mustaa pippuria. Tuli todella hyvä vahva ja maukas kastike muusille. Oikeastaan kukkakaalin makua ei edes tuntunut. Mieskin tykkäsi ja kehotti tekemään toistenkin. Kokeilkaa!

Näin uutena karppina tohdin lisätä yhden omista kukkis versioistani. Raastan karkealla terällä kukkakaalia ja höyrytän kevyesti, lopputulos muistuttaa riisiä, ainakin visuaalisesti... on oivallista Intialaisten broileri herkkujen kanssa, jotka mausteisina peittävät kukkis riisin maun.