karppaus.infon arkistoitu foorumi

Otsikko kertoo kaiken. Eli jos jollakin on tiedossa, mistä saa (mielell. Kainuun alueelta/Oulun lähistöltä, mutta myös muualta!) aitoa hunajaa, paljasta pois. Tarkoitan aidolla hunajalla käsittelemätöntä tavaraa, eli suodattamatonta, kuumentamatonta (yli 33), ja sitä, että mehiläiset ovat talviruokittuja oman pesän tuotteella, ei sokerilla. Kuumentamattomia hunajia on, jopa luomujakin ja suodattamattomia, mutta se talviruokinta.. Mehiläistenhoitajillekin tiedoksi: sokerilla ruokittujen mehiläisten hunaja ei ole luonnontuote enää!

Kiitos vastaajille, jos niitä löytyy..

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Ensiksikin, valitettavasti en tunne yhtään sellaista tuottajaa.

Mutta toiseksi. Ne mehiläiset, joiden hunaja loppukesästä kerätään, voivat olla luomuja talviruokinnasta huolimatta, koska ne ovat jo aika monen sukupolven päässä sokeriruokituista talvimehiläisistä. Jopa kuningatar on ehtinyt vaitua omalla hunajalla ruokituksi kesäkuningattareksi. Eli jos sovellat vastaavaa sääntöä isoihin nisäkkäisiin, niin muutaman vuosikymmenen joudut luomua odottelemaan... Nojaa, vilja-Suomen ulkopuolella elelevät hirvet voisivat olla silloin riittävän puhtaita?

Nimmarilla kolme vuotta mehiläisiä hoitanut (niin pitkälle luomuna kuin mitä Suomessa tehdään, mutta kylläkin sokerilla talviruokittuna).

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Olkoon näin, en asiasta paljoa tiedä. Tarkoitin lähinnä sitä, että tarjontaa on. Talviruokinta on kuitenkin aika merkittävä tekijä hunajan laadusta puhuttaessa. Moni mehiläishoitaja (pienimuotoisempaakin toimintaa harrastava) väittää, ettei hunaja riittäisi talven yli, siksi sokeri. Onkohan näin, epäilen vahvasti.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Mistä voi tietää onko jokin tietty hunaja kuumentamatonta ja/tai suodattamatonta? Olisiko Eränkävijällä vinkkiä?

Itse olen pääasiassa käyttänyt Mesimestarin hunajaa, joka on tietääkseni kotimaista, kuumentamatonta ja ei täysin suodatettua. Ja aika edullistakin.

No enpä ole koskaan kuullut että joku jättäisi hunajan pesään mehiläisten talviruokintaa varten
Niille mehiläisille annetaan syksyllä sokeriliuosta juuri sen takia, että se hunaja on kerätty sieltä pois. Sieltä ei voisi ottaa yhtään hunajaa pois, jos tarkoitus olisi mehiläisten elää talven yli sillä hunajalla.
Ap kysymys osoittaa täydellistä tietämättömyyttä hunajan tuotannosta.

Kaikki suomalainen hunaja on kuumentamatonta. Sitä ei myöskään suodateta millään lailla.
Miksi moisia turhia työvaiheita tehtäisiin?

Loppukesästä hunaja kerätään pesistä pois. Mehiläisille annetaan tämän jälkeen sokeriliuosta, jonka ne varastoivat omaksi ravinnokseen talvea varten. Jos näitä sokerikennoja on keväällä jäljellä, kun pesät avataan, niin ne poistetaan. Juuri siksi, etteivät mehiläiset säilö uutta satoa samoihin kennoihin joissa on mahdollisesti vielä sokeria talven jäljiltä.

Kun hunaja on kerätty pesistä, niin se joko purkitetaan saman tien (juoksevaa hunajaa) tai sitä vaivataan hiukan, jolloin se kiinteytyy hiukan jämäkämmäksi.Vaivaaminen estää isojen "sokerikiteiden" muodostumisen hunajaan. Jos kotimaisessa hunajassa siis tuntuu olevan kuin sokerikiteitä, niin ne ovat hunajaa, eivät sokeria.

Talviruokinnalla ei ole mitään merkitystä seuraavan kauden hunajasatoon, muuta kuin se, että jos talviruokinta on ollut riittämätöntä niin mehiläiset ovat saattaneet menehtyä talven aikana

Voitko perustella, miksei sokerilla talviruokittujen mehiläisten hunaja ole luonnontuote?
Kerro ihmeessä kun löydät sellaisen hunajantuotantoa harrastavan, joka jättää hunajat talviruoaksi pesiin? Olisi mukava tietää mitä sellaisen "tuottajan" hunajapurkissa on.

Nimimerkillä mehiläishoitoa aikoinaan "harrastanut"

Turha elää siinä uskossa, että kaikki kaupan kotimaiset hunajat on turvallisia. Esim. Suomen suurin hunajatuottaja kuumentaa tuotettaan pitkään n. 55 asteessa, ja lisäksi vielä pastöroi sekä suodattaa luonnottoman tiheän suodattimen läpi. Tiedän myös monia muita tuottajia, jotka kuumentavat hunajansa jopa viikoiksi yli 50 asteen. Tuloksena on valkoiseen sokeriin verrattava sokeriliuos, mielestäni. Ja kyllä, tietämättömyyshän näistä viesteistä paistaa läpi. Mutta eikö tuon nyt järki jo sano, että luontoäiti ei ole kenties tarkoittanut mehiläisiä ruokittavan - edes pohjoisessa, luonnottomalla, vaarallisella valkosokerilla. Muutama farmaaja on tiedustanut tuon asian, mutta ahneuksissaan käyttänyt sokeria ruokintaan.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Itse asiassa tuo kuumennus ja suodatus näkyvät hunajan reakenteessa, joskin viiveellä.
Jos haluat suodattamatonta ja kuumentamatonta hunajaa, niin etsi sellaisia, jotka ovat jo kiteytyneitä ja kovahkoja.
Ja niissä suodattamattomissa on lisäksi toisenlainen pintakerros.

Kyseinen näppituntuma tuli jo ennen omia hunajakesiäni, vanhempien ja siipan tuttujen isommista hunajaviljelmistä.
Jotka nekin olivat täyttä luomua, tuota talvisokeria lukuun ottamatta.

Mä katsoisi sokeriruokittuja kovinkaan epäluomuiksi. Talven yli vain ylläpidetään se ydinjoukko ja kuningatar ja keväällä se populaatio uusiutuu varsin pian sellaiseksi, jotka ovat syöneet sitä oikeaa hunajaa, niinkuin els tuossa toteaa. Sen sijaan olen vähemmän perillä tuosta hunajan jatkojalostuksesta, kun olen luullut, että se hunaja pelkästään lingottaisiin niistä kennoista ilman sen kummempaa kuumentamista suoraan purkkeihin. Jossain olen nähnyt myytävän ulkomaista hunajaa, jossa on vielä sitä kennoakin joukossa. Liekkö sellainen sitä kaikkein luomuinta hunajaa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Täältä löytyy hunaja-asetus, jolla määrää millaista tuotetta saa kutsua hunajaksi
http://www.hunajainensam.fi/page.php?pa ... &offset=10

Edelleen ihmetyttää tämä eränkävijän väite, että suomalaiset hunajatarhaajat kuumentaisivat hunajansa. Ensinnäkin se kielletään hunaja-asetuksessa, ja toisekseen sillä ei saavuteta mitään hyötyä. Miksi taloudellista hyötyä tavoitteleva hunajantuottaja tekisi huvikseen työtä ja rahaa vaativan toimenpiteen ja kuumentaisi hunajan?

Juu, luontoäiti on tarkoittanut että ne mehiläiset - ei ihmiset - syö sen itse tekemänsä hunajan

hunajapupu: Sen verran, että pärjäävät talven yli. Eikö pesään ole sama pistää vaikka..hmm.. arominvahvennetta? Tai mitä tahansa.

patarouva: Se on vain tekstiä. Olen soitellut lukuisille mehiläistenhoitajille. Moni on tunnustanut kuumentavansa yli 50, ja eräs jopa pastöroi, kuten sanoin. Suodatus on myös ihan normaali käytäntö. Kai se koostumus on siinä se tavoiteltu juttu (ja pitäähän vahamuruset, siitepöly ja muu ei-toivottu saada pois, tietenkin), kukapa tahtoisi tonkia sementinkovaa hunajaa purkista..

Ps. Raakahunajan insuliininkaltainen tekijä rupeaa tuhoutumaan +33:ssa, ja +37 monet entsyymit lähtevät kävelemään. Pari astetta lisää, ja tuloksena on enemmän haitallinen, kuin hyvää tekevä aine. En viitsi etsiä lähdettä tähän nyt.

Psps. Rapakon takana näyttää olevan kaupan mm. emomaitoa ja siitepölyä. Täälläpä ei, mutta onko tuo edes yllätys. Siitepölyä myy tietääkseni yksi liike Helsingin suunnalla, mutta he pakastavat sen ja kuivaavat korkeassa lämpötilassa = huijausta (hyvää mainosta). Eihän esim. syötävää savea tai muita luonnonihmeitä saa meillä edes myydä. Minulle on ihan ok, että suurin osa ihmisistä kaivaa itsellensä kuoppaa joka hetki. Niin tekee tahtomattaan myös moni muu. Tarkoitan sitä, että oikeus _oikeaan, käsittelemättömään ruokaan_ on häijysti riistetty.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Niin, tekstiä se on vain tuo sinunkin kirjoittamasi

Näin on. Patarouva, vieraile täällä: http://www.hunajayhtyma.fi/ Soita vaikka, ja kysy heidän tapansa raiskata hunaja. Jos päätit soittaa, ilmoitathan siitä.

rantaiso: Ulkomaiset ovat lähes poikkeuksetta hyvinkin korkeassa lämpötilassa kuumennettuja ja käsiteltyjä hunajia.

Tässäpä ehdotus ihmisille, jotka sokeasti luottavat siihen, että kaikki hunaja on kuumentamatonta. Osta mikä tahansa ulkomainen, entsyymikuollut hunaja, esimerkiksi Sam. Osta myös jokin täysin varmuudella kuumentamaton, elävä hunaja. Tee kokeita olotilan tai verensokerin perusteella (jos on mittari käytettävissä), samoilla annoksilla kummallakin hunajalla. Toisesta saa verensokerirallin ja siitä johtuvat oireilut, toisesta terveyttä ja hyvää oloa. Noh, tekstiähän tämä vain, liekö todellisuuden kanssa mitään tekemistä, tuskin.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Onko se kenno siellä hunajan joukossa sit pelkkää huijausta, että ois muka niin tuoretta ja käsittelemätöntä se hunaja. Mitä noihin kaupassa myytäviin hunajiin tulee, niin kaikki sellaiset ovat epäluomuja, jotka pysyvät vanhetessaankin juoksevina. Niihin on lisätty aineita, jotka estävät kiteytymisen.

Kysymys eränkävijälle: Jos hunajaa ei kuumenneta, niin säilyykö se kuinka pitkään? Pitäiskö hunaja pakastaa?

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

rantaiso: Kuumennus ei vaikuta hunajan elinkaareen, mutta ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin kylläkin (yli +33). Raakahunajahan säilyy iät ja ajat, kuuleman mukaan parin vuoden päästä alkaa mm. vitamiinipitoisuus hieman laskea. Ja mitä tuohon kennoon hunajan seassa tulee, olet ilmeisestikin törmännyt ulkolaiseen raakahunajaan, mikä on minusta harvinaista. Ulkomaissa hunajanvalmistukseen kuuluu nuo kuumennukset, mutta tokihan on varmasti poikkeuksiakin.

http://www.rawguru.com/store/raw-food-diet/raw-organic-food/ Tässäpä erinomainen sivu, josta saa tilattua mm. emomaitoa, aurinkokuivattua siitepölyä, manukahunajaa (!) ym., mehiläistuotteiden osalta. Toki on muutakin, suosittelen lämpimästi! Kunhan eivät jää tulliin jumittamaan..? No, sen näen sitten joskus.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

On voitu laittaa koristeeksi sitä kennoa jälkikäteen. Saattoipa jopa olla, että ulkomailla näin sen purkin. Se kennohan on mehiläisvahaa ja kaipa sekin on syötävää, vaikkei sitä nyt yleensä syödäkään vaan siitä tehdään kynttilöitä tai värikyniä. Oisko sillä kuumentamisella sekin rooli, että sillä tavalla se hunaja saadaan juoksevammaksi ja sillä tavalla helpommin käsiteltäväksi. Tiedä sitten vaatiiko esim. laki, että hunajan pitäis olla pastöroitua kuten maitokin.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Mainitsin tuossa aiemmin, että kyllä se koostumus on yksi tekijä, nestemäistä ja helposti käsiteltävää pitää olla. Ja voihan se olla, että laki sanelee pitkälti tässäkin, miten täytyy menetellä (suurimmat hunajantuottajamme, ulkom. hunaja). Tosin on ihme, että kuumentamattomia hunajia vielä on myynnissä peruskaupoissa. Kohtapa varmaan sekin muuttuu, jahka EU kerkeää asiaan vaikuttaa.

_________________
"Se alkaa päivittäin lämpimänraukeasta olotilasta, kunnes joku äkin rupeaa liukasteetta kairaamaan patukkaansa hanuriisi ja ehkäpä pahimmassa tapauksessa, mitä pimeimpänä talviaamuna – mitä oikein tapahtuu? - herätyskello soi" - Eränkävijä

Itse aikanaan mehiläisfarmanina olleena voin sanoa, että kyllä sitä juoksevaa hunajaa saa, mutta sen pitää olla puhtaasti horsmahunajaa (muistaakseni akaasiahunaja ulkomailla, en mene takuuseen), ei mitään muuta. Kiteytymisasteeseen vaikuttaa se, mistä kasvista hunaja on otettu. Silloin kun vietiin pesät pelkille horsmaniityille, niin meillä hunaja pysyi juoksevana vuosia. Pohjalle laskeutui hiukan kidettä. Koskaan en kuullut määräyksistä, että hunaja pitäis kuumentaa. Hunaja itsessään sisältää aineita, jotka säilöö sen ja bakteerit eivät elä siinä. Jos hunaja alkaa käymään, se on otettu liian varhain kennoista tai säilytetty liian kosteassa. Siitä sokerista, hunaja kerätään kerran vuodessa, syksyllä, jolloin hunaja on valmista. Mitähän ne mehiläiset sitten kerää, kun ei ole enää kasveja tuottamassa mettä. Aikaisemmin et voi kerätä, sillä silloin hunaja ei ole kypsää. Minun järkeeni ei millään mahdu se, että voit kerätä sadon pesistä ja vielä voivat itse keräämällä medellä elää talven. Joko koko satoa ei kerätä, mikä kuitenkaan yksinään ei riittäisi elättämään yhdyskuntaa talven yli.
Keväällä alkaa puhdistumislento, jolloin mehiläiset ruikkii ulos kaiken sen, mitä ne on talven aikana syönyt sisälle. Kaikki kennot puhdistettiin ja puhtaat laitettiin tilalle. Populaatio uusiutuu. Ainakaan meidän hunajissa ei ollut pätkääkään sitä tavallista valkoista sokeria, hedelmäsokeria kylläkin.
Kuumentamisesta kuulin silloin tarhausaikana sen verran, että jotku huijarit tekivät sitä, että lisäsivät tavallista sokeria hunajaan, jolloin se piti kuumentaa. En muista tarkkaan, oliko kyseessä ulkomainen vai suomalainen hunaja. Kuitenkin siitä lähtien en ainakaan ulkomaista ole käyttänyt, koska mieleeni syöpyi juuri tuo hunajan jatkaminen. Ite olen ostanut tutulta farmarilta suoraan linkouksesta hunajat, enkä ole antanut sitä vatkata, koska tykkään enemmän vatkaamattomasta hunajasta.
GeleeRoyalia (kuningatartoukan ruokaa) saa ainakin terveyskaupoista, mutta hinta on kallista, samoin olen aikoinaan siitepölyä ostanut terveyskaupasta, ihan ilmakuivattuna. Mehiläistarhaajia on, jotka keräävät sitä siitepölyä, samoin propolista. Vahaa en ole syönyt, mutta kylläkin linkousvaiheessa pureskellut kuin purukumia.

_________________
Kun huomaa olevansa enemmistön kanssa samaa mieltä, on aika tarkistaa kantansa!

Joo ei sitä kennovahaa nielemään pysty, vain pureskelemaan. Paikallisen mehiläiskasvattajan kanssa keskustelin pastöroinnista, hän ei ollut semmoisesta koskaan kuullutkaan ja piti ajatusta älyvapaana. Se kun tosiaan tappaa tuotteen. (Kuten myös valitettavan yleinen tapa syödä hunaja kuuman teen joukossa.)

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

.
Niin, mistä saa hunajaa suoraan hoitajalta

Tässä on kartta. Kun näpäytät pompulaa, tulee tuottaja esiin.
http://www.hunajantuottajat.fi/


Hunajassa on kaksi sokeriosaa, rypälesokeri ja hedelmäsokeri. Hedelmäsokeri pysyy nesteenä, ja rypälesokeri muodostaa viileässä kiteitä. Esim. rypsihunaja on herkkä kiteytymään, ja niin on lähes kaikki muutkin Suomen hunajalaadut. Ainoa mikä pysyy läpi vuoden nesteenä on horsmahunaja ja kirvojen erittämä lehtihunaja.

Hunajaa pitää lämmittää, jotta sen saa menemään käsittelyprosessin läpi. 20C lämpötilassa hunaja alkaa olla aika jäykkää tavaraa ja sitä on vaikea lingota ja siivilöidä.
Pesässä sikiöalan lämpötila, jossa "poikaset kasvatetaan", on 36C.
Kuitenkin jos hunajapurkkia pitää huoneen lämpötilassa 25C kolme kuukautta, hunajassa voi erottaa eltaantuneen aromin ja väri alkaa muuttua. Jääkaappi tekee hunajasta niin sitkeää, että sitä on vaikea käyttää.

Sokerin lisääminen hunajaan olisi äärimmäisen helppoa, kun syöttää sokeriliuosta pesään kukkameden sekaan. Siitähän ei hyvä seuraa. Kokenut hunajankäyttäjä huomaa että tavara on hyvin makeaa mutta siitä puuttuu parhaat aromit. Hoitaja tulee menettämään parhaat asiakkaansa sillä menolla.
Sitten taas isoja tuottajia tarkkaillaan, ja purkeista mittaillaan ruokosokeripitoisuuksia.

Kidesokeria ei kaadeta hunajaan, vaikka usein rakeisuus viittaisi siihen. Ruokosokeri on nimittäin kiteytymätöntä talven jälkeen pesässä ja aito hunaja on kiteytynyttä.

Pesälle annetaan keskimäärin 20 kg sokeria talveksi. Onhan siellä jo 5-10 kg mehiläisten keräämää hunajaa.
Mutta hunajan tuotanto perustuu siihen, että mehiläiset keräävät talviruokaa, ja hoitaja vaihtaa sen halpaan sokeriin. Talviruoan arvo on noin 20 euroa ja 20 kg hunajaa on hoitajalle noin 6 euroa kilo, eli tappiota tulee 100 euroa jos jättää hunajat talviruokasi. Hoitaja ei ole yhtään sen parempi jos talveuttaa pesät hunajalla. No. äijä on ainakin köyhempi. Kun hoitaja ajaa autolla, siihen menee rahaa liiaksi kanssa.
Totuus on se, että sokeri on yhtä hyvää talviruokaa kuin hunaja. Oleellista mehiläisten talvehtimisen kannalta on se, että pesä on saanut korkealaatuista siitepölyä. Siitepöly on mehiläisten liharuokaa, jolla se kasvattaa uudet mehiläiset. Siitepölyssä on varsinaisesti kaikki arvokkaat ravintoaineet joita mehiläinen tarvitsee elääkseen. Heikolla siitepölyllä mehiläiset sairastuvat. Ne nälkiintyvät. Tätä pidetään suurimpana syynä USA:n mehiläisten katoamistautiin. Valtavat yksipuoliset viljelmät eivät anna pesälle tasapainosta ravintoa. Mehiläisillä on luontainen taipumus kerätä useidenkukkien siitepölyä, vaikka rypsiä olisi vieressä horisonttiin asti. Pesä tarvitsee myös hyvät siitepölyt loppukesällä jotta se saa kasvatettua terveitä, talven yli selviäviä mehiläisiä.

Mistä saa hyvää hunajaa? Vaikea sanoa koska minunkin tuottama hunaja on joka vuosi erilaista. Olen hoitanut mehiläisiä 50 vuotta. Pyrin sekoittamaan eri kukista tulleita hunajia keskenään, jotta aromista tulisi paksua ja leveää. Suuret massakukkijat, kuten rypsi, horsma ja vadelma ovat puhtaana laihaa tavaraa, mutta yhdistelmänä aromit täydentävät toisiaan. Siksi sijoitan pesiä erilaisille laitumille. Niiden löytäminen joka vuosi on hankalampi juttu.
Luonnossa on paljon maustekasvin tapaan toimivia kukkia, Ne antavat vahvan aromin hunajaan vaikka määrä on pieni. Riippuu sitten säästä, milloin kukinta ja hyvä keruusää yhtyvät. Suomen kesä on sellainen että varsinainen hunajan kerääntyminen pesiin kestää vain 2-3 viikkoa. Joskus satoa loppuu ennen 15.7 ja joskus se vasta alkaa.