kekexxx kirjoitti:
Aivohiilarit=Aivojen käyttämä hiilihydraattimäärä ilman ketoadaptaatiota. N. 100 g.
Ketoadaptaatio=Ne kehon biokemialliset prosessit(mm. entsyymi- ja hormoonitasojen muutokset), jotka johtavat kehon energia-aineenvaihdunnan muuttumisen rasvapainotteiseksi.
Pieni tarkennus näihin:
Aivohiilarit: se määrä polttoainetta, jonka aivot pyrkii melkeinpä joka tilanteessa keräämään glukoosista (syödyistä tai itse tehdyistä). Arvio
maksimista näyttää heittelevän 100 ja 150g välillä.
Huom: tämä määrä glukoosia näyttäisi kuluvan aivoille myös rasvapolttotoon sopeutuneella eli nk. ketoadaptoituneella henki-ihmisellä Aivojen kokonaiskulutus on tuota vähän suurempi, mutta niinpä ne voivat käyttää ja käyttävät muutakin; mm niitä kuuluisia ketoaineita ja joitakin vesiliukoisia (lue hyvin lyhyitä) rasvahappoja, eli rasvaperäistä polttoainetta.
Syödyt aivohiilarit:Jos ne syödään, hiilarien on imeydyttävä hitaasti ja oltava niukkaglukoosisia
ja siksi myös niukkatärkkelyksisiä jotta ne syödyt hiilarit tosiaan menisivät aivoille, suoraan tai maksan kautta. Runsaat glukoosit vain rasittavat, erityisesti meitä vaivaisgeenisiä. Hitaus taas riippuu laadusta, määrästä ja muista saman aterian syömisistä. Arvio 50-150g per päivä.
Ja tähän päivitys monen vuoden jälkeen: Tuo oli turhan yksinkertaisesti ajateltu silloin. Toden nimissä hiilarien imeytymisnopeus ja glukoosin osuus niissä eivät sittenkään ole yksiselitteisen tärkeitä; juttu vain toimii eri tyylin hiilareilla vähän eri tavalla, ja yllättävän paljon riippuu yksilöstä eli itse kunkin sisäisen insuliinipumpun tehosta ja lähtönopeudesta.
Muut kuin syödyt aivohiilarit: Maksa osaa ja voi tehdä noin 250g glukoosia päivässä, mikä riittää hyvin aivojen tarpeisiin, jos sitä ei tuhlata hurjasti muualle. Tämän se tekee varastoimastaan glykogeenistä, rasvahappojen glyserolirungoista, ihmisen aminopoolin jäteaminoista... Osa syödyistä hiilareista ja kaikki syöty fruktoosi sisältyy edellisessä glykogeeniin, samoin kuin ylenmääräisenä syödyt valkuaisetkin, jos joku sellaisia harrastaa. Suomeksi: aivolöpöä saa tehtyä monesta eri lähteestä.
Ja ketoadaptaatiosta: Tämän prosessin alkuvaiheessa syntyvä ketoositila näyttäisi johtuvan (ei aivoista) vaan siitä, että lihakset taistelevat vesiliukoisesta polttoaineesta yhdessä aivojen kanssa, ja silloin glukoosista tulee helposti pulaa. Rasvapoltolla lihakset suosivat rasvaa, ja siksi jopa glukoosia tarvitaan vähemmän. Ja tämän voi maksa tehdä - mutta se voidaan ainakin osittain myös syödä, kunhan syöty hiilari on niin hidasta, että se tosiaan päätyy aivoille.
Tod.näk. tästä vesiliukoisen polttoaineen vähentyneestä tarpeesta johtuen luonnonkansat eivät ole näemmä olleet ketoosissa, elinympäristön tarjoamista hiilarimääristä riippumatta.
_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä.
Tyyli täällä, kliksEi eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)