Fitness-äidin sallittu jouluherkku on riisipuuro Riisipuuro on terveellinen ja hyvä sekä täyttävä eväs, rovaniemeläinen bodyfitness-urheilija Hanna Autti sanoo. 33-vuotias neljän lapsen äiti sijoittui SM-kisoissa neljänneksi. Luokanopettajana työskentelevä fitnesshuippu suuntaa jouluviikollakin viisi kertaa salille. Aamupalaksi Autti on syönyt tänään kaurapuuroa kananmunan valkuaisella, maitorahkalla ja marjakeitolla. Urheilijan ruokavaliosta ei lipsuta joulunakaan.
- Treeni- ja lihaksenhankintakaudella ei tarvitse olla aivan niin kurialainen kuin kisadieetillä. Siitä huolimatta joulunaika menee samalla rytmillä ja ruoat rakennetaan samalla mallilla. Ruokaväli on aina kolme tuntia. Kun syön tällä tavalla, niin sen jälkeen ei jääkään koloja herkkuhaluille, kesästä 2012 fitnessiä harrastanut Hanna Autti sanoo. Ruokaväli on kolme tuntia. Kun syön näin, herkkuhaluille ei jää koloja.
Autti kertoo, ettei laskeskele juurikaan kaloreita, vaan katsoo tarkkaan millaisen aterian kokoaa. Aterioita bodyfitness-harrastaja syö kuusi päivässä. Kisakauden ulkopuolella yksi rennompi ruokapäivä viikossa on sallittu, mutta treenimäärästä ei tingitä jouluviikollakaan.
- Teen puolentoistatunnin salitreenin viisi kertaa viikossa. Vietämme perheen kanssa muutenkin aktiivista ja urheilullista elämää, neljän lapsen äiti sanoo. Vaikka äidin harrastus lapsiperheen arjessa ja päivällisillä onkin läsnä, Auttin perheen joulupöydässä Hannan harrastus ei näy.
- Kyllä minä pyrin perinteitä vaalimaan ja haluan tuoda lapsille tuttuja jouluruokia omasta urheilusta huolimatta. Piparit leivotaan ja tortut paistetaan. Lapset syövät niitä varmaan sitten isovanhempien kanssa, kun itse juon kahvin ilman pullaa, Autti hymyilee.
Jouluaamun riisipuuron fitness-äitikin herkuttelee hyvällä omatunnolla. - Siihen, kun laittaa vielä luumukiisselin tai marjakeiton joukkoon, niin saa vitamiinitksin kaupan päälle.
Jaa, niin, osiohan oli Ruokapäiväkirjat. Toissapäivänä en syönyt mitään, join pari olutta. Ei huvittanut, ei ruokalystiä. Eilen aikaisin aamulla hiukoi, muttei huvittanut, söin purkin tonnikalaa hätävarastosta. Meksikaanivihanneksilla-versio. Illemmalla alkoi nälättää, ei edelleenkään hupia. Kourallinen peruna-sipulisekoitusta pakkasesta kattilaan, voita, pakastevihanneksia. Paistelin suliksi ja imeytin voin, lisäsin kermaa ja hauduttelin. Pannulle voita, sikanautaa mausteineen, valkosipulia. Sötköksi kattilaan. Söin toisenkin runsaan lautasellisen, nälkä kasvoi syödessä. Heräsin puoli kahden aikaan yöllä karmeaan närästykseen. Join litran vettä, oksensin sitten poikkeen, helpotti heti. Onkohan mulla bulimia. Nukuin reilu 12 tuntia. Semi-hibernatorinen kausi! Pari yötä menikin valvoessa, mikälie.
Tänään samaa sötköä. Munia voisi jossain muodossa, ehkä munamajoneesivoita. Jospa tämä tästä taas normalisoituisi. Tasaantuisi. Oleentuisi.
Eilen join viisi mukillista kermakahvia. Paistoin ison kasan makkaraperunoita. Nitriitin ja akryyliamidin puutosta kai. Oli paketti grillimakkaraa ja pari keitettyä pottua jääkaapissa.
Tänään huomasin kaapissa basmatiriisipaketin pohjallisen, puolisen desiä. Kaupassa sattui olemaan au naturel broilerin paloja -30%. Vualaa. Freesailin kattilassa sipulia, valkosipulia, inkivääriä ja vihannesjuureksia. Voissa tietty, nakkasin riisit sekaan, ja tölkillisen kookosmaitoa, ja pikkasen curryjauhetta ja suolaa. Hauduskelemaan. Pannu kuumaksi, voita, broiskunpalat, savupaprikajauhetta ja currya, hetki paistelua ja tehot pois, sambal oelekia, tomaattipyreetä, valkosipulia, suolaapippuria. Hetkonen hämmennystä, sekunti sekoilua, ja kattilaan kanaseni, kansi päälle. Puuhastelin tovin, söin. Tällä kertaa kohtuudella, nam.
Kookosöljy olisi sopinut paistorasvaksi, makumaailmaan. Mistä tulikin mieleen kotimaisuusaste sapuskassani, muun muassa. Vihannesjuurekset, broileri, sipuli ja voi kotimaisia. Merisuolan valmistusmaata ei mainita pakkauksessa. Basmatiriisin valmistusmaa Puola!? Tomaattipyre Italiasta. Valkosipuli ties mistä, infolipake heitetty roskiin. Kiinalaista markettibulkkia todnäk., kaatopaikan eli kaivoksen jätevesillä kasteltua. Curry- ja savupaprikajauhe myös tiesmistä. Kookosmaito Thaimaasta. Inkivääri ehkä myös, tai muualta. Sambal oelek Thaikuista myös. Pippuri sieltä missä se kasvaa...
Eipä muuten, tankkerillinen kookosöljyä Filippiineiltä tjs. on huomattavasti egolokisempaa kuin tankkerillinen raakaöljyä. Ruokalusikallinen kookosöljyä vs. litra bensaa... Enpä jaksa höpistä. Munalla töihin!
Kettu. Selain kaatui just pitkää postia esikatsellessa, katos katos katos. Onko pakko päivittää selain, vaik ei tahtois. Uusiks, män.
Mitähän mä höpisin... Kookosmaidosta jotain... Niin, jotenkin tykästynyt kookosmaidon makuun. Ehkä kesän ja lämmön kaipuuta, hulahula. Broilerihässäkkä oli varsin makoisaa, maltoin maustaa kohtuudella, yhden maun dominoinnin välttäen.
Eilen heräilin kuuden aikaan aamulla, unirytmi keikahtanut vihdoin normaalihkoksi. Yhdeksältä olikin aika lounastaa, kertoi nälkähormooni, söin broiskusötkön lopun. Myöhemmin, paljon myöhemmin, ratsasin jääkaapin kokkailumielessä. Taas löytyi paketti halpaa grillimakkaraa ja pari keitettyä pottua, kui ihmeessä. Eli voita kattilan pohjalle, sipulia kuullottumaan ja valkosipulia, perunakuutioita, vihannesjuureksia, makkarapilkettä, savupaprikaa, currya, sambal oelekia, suolaa, soijakastiketta pikkuloraus, kookosmaitoa tölkki, pippuria ja yrttisekoitusta, muhitusta tovi. Hyvää, söin itseni tainnoksiin. Karmeeta kurmeeta.
Tänään aamiaislounaaksi paksuja emmentalsiivuja, voita, pippuria ja paprikaa. Aika monta ja sopivan paljon. Myöhemmin eilistä. Olen ihan hyvä karppi.
Oliskohan aika riisua aasinhattu, ja asetella tonttulakki pääkköseen? (En esikatsele, äh)
Jossain joskus, olisko ollut ja olikin Andre Wikströmin show'ssa, joku kertoi Intian ilmiöstä. Jossain päin Intian ihmemaata ravintoloissa tjs. syöttölöissä pyörii lautasen nuolijoita, nakkele'ja. Väänsivät vitsiä, ihan hauskoja muistaakseni.
Pakko kai päivittää selain, kaatuilee jatkuvasti vähänkään raskaampia sivustoja selatessa eli useampi välilehti avoinna. Tässä vanhassa Operassa on kätevästi sähköposti selaimessa, päivitettyä tarvii erillisen sähköpostiohjelman. On tää, eikö olekin. Kehitys edistyy ja silleen, kaiketi ehkä.
Persiasta tämä uusi Operaselain. Ei oo säätömahdollisuuksia kuten vanhassa. Googlen moottori. Raha haisee. Sanoi sekin ziljonääri kun miljoonan dollarin setelillä persettään pyyhki. Onko pakko alkaa tulikettuilijaksi, ehkäpä. Eipä siinä, googlen suosituimpia hakusanoja makustellessa. Voipaska.
Roger Whittakerin Google Eyes ei soi mun selaimella, ehkä teillä soi,
Joo, Ruonansuu on enimmäkseen surkuhupaisa, ei oikein idea kanna loppuun asti. Surullista huumoria, ei juuri naurata. Kuten ei Juicen Sika-biisi... Kansanhuumoria? Konservatiivista. äh.
Anyface, söin perjantaina kinkua, ja porkana- ja lantulaatikoa. Ihan jees, ei maksanut mitään, ilmainen lounas. Lisäksi sipulisilliä, graavilohta ja sienisalaattia, viher/tomaattisalaattia. Kinkulle oli kastike, näytti epämääräisen rypsipohjaiselle yms., söin sinapin kera mieluummin. Saatoin olla ennakkoluuloinen, kinkku oli hyvin paistettu, normikuiva eli vähärasvainen eli olisvoinutollapaljonpahempikinmuttamurea, ja laatikot yllättävän maukkaita. Rosollia ei jaksanut, satsasin prodeiiniin. Hymiö.
Mistä johtuikin mieleen, aatoksi kutsuttiin syömään. Kinkua etc. perinteistä. Jos tekisi kinkulle kastikkeen, lahjaksi? Ei loukkaannu atrian tarjoaja, tuntee mut. Olen paasannut hiirihyldaateista ja korestelooreista ja... Oliskohan kokkausosiossa kinkunkastikkeelle reseptiä. Luuliemipohjainen vois olla. Lupasin viedä voita omiin tarpeisiin, laatikoiden terästeeksi. Voisilmällä!
...Unohdinkin jo asiani, puhelu katkaisi ajatuksen lennon. Just kun alkuun pääsi. Prkl.
Niinjoo, söin eilen hiilareita, yli tarpeen. Sain lahjaksi ruotsalaista hapanjuureen tehtyä näkkileipää. Paketissa lukee 'gourmet'. Ehkäpä tosiaan hiilaria olisi hyvä syödä tarpeeseen, käyttää ylenmääräinen glykogeeni tjs. poikkeen. Keitin kaurapuuroakin, ja söin, voisilmällä toki. Ei riitä aivossa kokoa ja tehoa kaiken hyväksikäyttöön! Nukuin 11 tuntia, heräsin krapulaistuntumaisena. Johtui varmaan voista, söin puoli pakettia päivän mittaan, näkkärin päällysteenä ja puurosilmänä (500g/pkt). On tää. Välipalaksi söin lautasellisen broileriliemisoppaa, jossa vihanneksia ja lihaa. Lihanneksia ja vihaa.
Suattaapi joulun jälkeen lentää roskiin melkomoisesti sapuskaa. Jengi ostaa varmuuden varuiksi pikkasen extraa, ettei vaan lopu kesken. Näin päättelin kassajonossa tuskaillessani, ostoskoreja kyttäillessä. Järkyttävää skeidaa ihmiset ostaa, uutenavuotena on kolesterolit ja verenpaineet ja kortisolit koholla kansalla! Leipää jokaisella monta pussia, ettei vaan jää pikkunälkä juhla-aterialla. Välipalaksi kinkkumargariinileipä. Svidu. Huomenna jonotetaan puoli tuntia sen unohtuneen tomusokeripaketin vuoksi, napataan pikkasen suklaata heräteostoksena, eihän tässä kehtaa pelkän sokerin takia jonottaa, otetaas myös vessapaperia, sitä varmasti kuluu.... Ärsyynnyin kaupassa kassa-akan hitauteen, onko pakko laittaa jukurtit pussiin (activia, olo) joka asiakkaalle. Eikö osaa kahta toimintoa yht'aikaa, ei onnistu ostosten piipautus ja puhuminen samanaikaisesti? Mummot ja papat kaivelee viisi minuuttia kolikoitaan, tasaraha jouhevoittaa, ja ainiin lotto pitää, ja taas kolikkopussille... Oho, unohdinpas punnita banaanit, ja ootas hetki kun haen vielä hiivaa, anteeks ny vaan kauheesti, heheh, on tää joulu, kauhee kun on hommaa ja pitäis autokin katsastaa! Joulumieltä, prkl!
Stressinsä kullakin. Oli tarkoitus paistaa karitsan viulu joulukinkuksi, mutta jääkin joulupäivän ateriaksi, kun kutsuttiin kinkua syömään. Pyysin laittamaan paistorasvaliemen talteen, jos siitä jonkinlaisen soosin tekisi. Mielenosoitus-soosi vähärasvaisille... No, eipä tarvii paljoa laittaa rasvapelkoisen kastiketta kinkulle, kun tekee oikein makoisan. Saahan sitä Jouluna, kerran vuodessa, pikkasen herkutellakin! Olenpas kyyniskitkerä. Jonkun on oltava, eikö olekin? Muuten hyvä tahto ja rauhaa maan päälle!
No, marinoin eli maustan karitsanviulun, lepäilköön jääkaapissa. Hahmottelin kylkiäiseksi kaalisipulihauduketta. Ehkä kookoskermaa pikkasen, sikäli jos lampaan marinadista kehkeytyy itämaistyylinen, ja toden näköisesti näin käy. Ja suolakurkkua. Kaupassa pitää vielä käydä, unohtui kaikenlaista...
Jos olis giniä ja katajanmarjoja;
Ginisilakat
600 g graavattuja silakoita
2,5 dl vettä
1 dl öljyä
5 cl giniä
2 rkl sokeria
2 tl suolaa
1 tl etikkaa
10 katajanmarjaa
1 punasipuli hienonnettuna
2-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
tillisilppua
Nylje silakkafileet. Pane silakat etikkaliemeen (vettä, etikkaa, suolaa ja ripaus sokeria). Anna olla viileässä väh. 5 tuntia. Valuta huolella.
Sekoita ainekset keskenään, paitsi silakat.
Laita silakat tarjoilukulhoon ja kaada liemi päälle.
Sekoita niin, että liemi koskee varmasti kaikkiin silakoihin.
Onko kukaan koskaan missään ikinä keksinyt täsmähiilarikarppauksen? Kaikenmaailman hifistelyä maailma täynnä, itekö pitää keksiä? Aivolle hiilariglukoosia tarpeeseen, ja lihakselle. Äh, vaikeeta!
Joulurauha julistettu, netissä saa kuitenkin kai höpistä. Kävin kaupassa kello ykstoiskakskytviis, ei ollut jonoa. Ostin omenan. Kinkulle kastike kohta keiteltävä.
Huament, tässä lisää herätysmusiikkia. Siihen aamunkoitto, vai mikäsenyton lampun tyyliin. Ensin vienoa valoa, sitten pientä luritusta, sitten tanssiryhmä esiin ja jessus sentään, jos et herää, niin kuoro huutamaan ja patarumpua kehiin.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa
Et voi kirjoittaa uusia viestejä Et voi vastata viestiketjuihin Et voi muokata omia viestejäsi Et voi poistaa omia viestejäsi Et voi lähettää liitetiedostoja
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
No ei se nyt mene ihan niinkään di...! 