No ni, vollotus sikseen ja asiaan: Tänne kuuluu ruoka/liikunta/terveys-rintamalla hyvää! Sain viime viikolla kehuja että olen laihtunut! En kyllä mielestäni ole, vaan se on sitä iänikuisen turvotuksen poissaoloa, mutta whatevö, otetaan nyt ne kehut vastaan ilman mitään mutinoita. Omasta mielestä selkäläskit ovat jotenkin kutistuneet mutta vaatteet eivät tunnu väljiltä. Vielä.
Ruokailut menevät ihan sinne päin mutta kroppa jaksaa porskuttaa. Esimerkiksi eilen nakersin tyytyväisenä näkkäriä ja söin ison pahan meijerin Todella Käsiteltyä Rahkaa, ja ihan piruuttani samalla pläräilin paleo-sivustoja läpi. Muahaha!

Ai miksikö söin viljaa ja maitoa? Koska vatsa ei enää mene aivan sekaisin noista! Juu, tiedetään, ei optimaalista mutta
mahdollista. Oi. Olen myös kehittänyt jonkin sortin riippuvuuden keittokirjoihin. Tämä kategoria oli pitkään sivuraiteilla pötsin vuoksi mutta nyt opuksia lukee taas vesi kielellä ja silmät kiiluen. Pieni ongelma tässä on ehkä se sinkkutalouden menekki - kahden kilon karitsanlapa alkaa viikon kuluttua maistua puulta vaikka olis miten keitokset kohdillaan.
Treenit sujuvat tosi tosi hyvin. Pelkäsin etukäteen intervalleja kun takana oli vähän oudohko iltavalvomisten ja yöheräämisten jakso, mutta jotenkin nuo pikku spurtit ovat kääntäneet kropan kellon toiseen suuntaan ja illalla tulee uni helpommin. Tuo valvomisjakso oli todella outo, n. 1-2 viikon mittainen häröily josta en (onneksi) kärsinyt yhtään niin paljon kuin aiemmin. Lisäksi yhtenä päivänä vatsa oli tööt kuten ennen vanhaan ja ehdin jo pelätä pahinta, mutta kai se sitten oli taas jokin lounasruokalan funktionaalinen kokeilu (quinoa?) joka veti vatsan ryppyyn.
Salipuolta muuten tulee nyt 2 kertaa viikossa, oikein sopiva määrä. Pilatesta on kerta viikkoon ja se on ihanan lempeää kehonhuoltoa. Juoksua vähän tekis mieli mutta annan olla toistaiseksi. Sykemittari polttelee laatikossa, mutta ehkä vielä hyvä pitää kävelylenkit kuvioissa.