karppaus.infon arkistoitu foorumi

Matee, anna tulla vaan! Vaikka ei pitäisi vajota murheen alhoon sellaisten asioiden äärellä, joille ei mitään voi, niin ei tunteita voi loputtomasti pidätelläkään.
Kovasti toivotan jaksamista sinne veitsenterälle, vaikka en osaa tilannetta kuvitellakaan. No multa loppuu opintotuki vuodenvaihteessa jos en saa kaikkia kursseja kasaan, joten ehkä kuitenkin aavistan millaista paineen alla työskentely on.

Ruoka oli hyvää. Mitähän lämmintä kasvista sen kanssa olisi voinut olla? Mulle ei nykyään riitä pelkkä prode + rasva + salaatti, vaan tarvin (rasvaisen...) ja lämpimän kasvislisukkeen lisäksi jotta ateria tuntuu Aterialta. Mikä lie henkinen juttu

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

SSS-miehet tämän tekivät meille. Aalto-yliopistolta leikataan muistaakseni 66 miljoonaa euroa, joten 350 henkilöä saa potkut (henkilöstön kokonaismäärä on 4100).

_________________
Mateen ruokahakemisto

Tiede on se, mihin uskominen loppuu. - Matee

Oma ajatukseni koulutusleikkauksista ja korkeakoulutuksen nykysuunnasta näin humanistina on suunnilleen tämä:


Onneksi kaupunki sentään päätti olla kasvattamatta päivähoidon ryhmäkokoja tai rajaamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta, kapinaa havaittavissa.

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Paino 63.7 kg.
Navanympärys 95 cm.

Kumpaankin on tullut plussaa nyt syksyn aikana. Liikunnan jääminen on varmasti syy nro 1.
Huonosti syöminen (aika paljon mm. sokeria karppiruokien päälle) syy nro 2.
Ja stressi sekä huonosti nukkuminen syy nro 3. Pienempi lapsi nukkuu kyllä hyvin, mutta 5-vuotias esikoinen heräilee pitkin öitä ja kaipailee milloin mitäkin. En muista, milloin olisin nukkunut kokonaisen, kunnollisen yön ilman herätystä.

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Mitenhän sää nyt oot mitannut Kun mulla on napa suunnilleen saman mut paino vähän enemmän??

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Piti tarkistaa.. Siis joo, mulla on ns. vyötärö 101 eli vähän enemmän silti. Ennenhän mittasin vyötärön kapeimmasta kohdasta eli aika ylhäältä, ja se on nytkin luokkaa 90.. Sitten luin, että vyötärö pitäis mitata 1-2 cm navan yläpuolelta, eli ihan jostain muualta kuin mitä oon mitannut.. Nyt sitten noi mittauskäyrät heittää ihan &%&%#... Anyway, käytännössä "napa" on siis suunnilleen sama kuin vyötärö.

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Mä oon 157 cm pitkä! Ja mulla ei ole vyötäröä laisinkaan, kaikki ylimääräinen on kertynyt vararenkaaksi navan ympärille. Olen sellainen omenanmallinen (pl. tissit foorumilla jo aiemmin kerrotusta syystä).
Mittaan itse yleensä sekä kapeimman kohdan että tarkalleen navan ympäriltä, jos haluan mittoja seurata - näin ei tule mittavirheitä. Mutta "virallinen" vyötärönympärysmitta tämä ei siis ole!

Nyt on kaikki tehtävät ja tentit kasassa. Teen ruotsin preppauskurssia itsenäisesti verkossa vielä ennen lomaa.
Motivaatio kunnolla syömiseen ja syömisten listaamiseen on ollut hukassa, mutta nyt odottelen että suolaiset muffinsit jäähtyisi Niihin tuli 4 kananmunaa, desi-pari mantelijauhetta, leivinjauhetta riittävästi (juuh, kokkaan näppituntumalla), paprika ja sipuli pilkottuna, pussillinen kinkkusuikaleita, pari desiä juustoraastetta, puoli pakettia fetaa pilkottuna... olikohan siinä kaikki? Yhdessä muffinsissa on varmaan 1000 kaloria, mutta mikäs sen maukkaampaa

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Niin? Oot sentin lyhempi kuin mä

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

No joo. Mä olen tällainen x eli ylipainoisenakin vyötärö (mitattiin miten tahansa) löytyy. Lantio on aina paljon leveämpi. Tavallaan on tietty kiva että paino jakautuu tasaisesti. Ihmiset ei useinkaan näe mun painomuutoksiakaan sit niin selvästi. Vaatekoko lähinnä muuttuu.

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Eikä! Niin me ihmiset vaan ollaan eri mallisia. Itsehän lihon aina mahasta ja NAAMASTA. Parikin kiloa vaikuttaa ulkomuotoon, kun tuota lyhyyttä tosiaan on...

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Kaksi viikkoa myöhemmin paino 65.5 kg Oon ottanut "rennosti" ja olin viikonloppuna vielä viihteelläkin. Eihän tästä tule yhtään mitään! Miten voi terveellä ihmisellä nousta paino näin nopeasti ihan vaan koska hiilarit? Alkusyksystä painoin parhaimmillaan viisi kiloa vähemmän kuin nyt Ja siis oon syönyt hyvähiilarisesti, nyt joulukuussa sitten suklaata ja "vähän" kaikkea muutakin.
Jos jatkaisin samaan malliin, niin vuoden vaihtuessa mentäisiin varmaan jo 70 puolella. Ei pitänyt stressata painosta, mutta ei sen tarvisi kuitenkaan yhtään noustakaan...

Tänään on pitsapäivä. Oon suhtautunut karppiversioihin aina vähän nihkeästi - kananmunapohja on yök, kukkakaalipohjaa en ole uskaltanut testata, mutta Facebookista bongasin sellaisen ohjeen, johon tuli mm. rahkaa, kananmunaa ja mantelijauhetta.

Täytyy alkaa taas pitää ruokapäiväkirjaa ihan vakavissaan. Suhtaudun aika varauksella mihinkään ryhtiliikkeeseen näin kymmenen päivää ennen jouluaattoa, joten en lupaa mitään. Mutta työstän asiaa

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

No moi.
En ole pitänyt ruokapäiväkirjaa paitsi kun selvitin, tekeekö joku tietty ruoka käsiini ihottumaa (tekee, ilmeisesti viljat - ja samalla selvisi että olen ollut lapsena allerginen kotimaisille viljoille kaikkien muiden allergioiden lisäksi).

Olen syönyt "rennosti" ja "sallivasti" enkä ole ehtinyt/jaksanut liikkua. Haluatteko tietää, miten tässä on käynyt? Vointi on kurja ja vaatteet kiristää. Paino on noussut 5-6 kiloa siitä, mitä se oli alkusyksystä. Muuten elämä sujuu hyvin, koska opinnot etenee vauhdilla ja arki rullaa.
En ole kokenut ainoatakaan "repsahdusta" tai ahmimiskohtausta hetkeen, mikä tietenkin on hieno asia ja sen takia rennompi syöminen on ollut ok. Viljattomuudesta on nyt pakko pitää kiinni, ihottuma puhkeaa muuten tosi ikäväksi.

Äh, en oikein keksi pihviä tähän kirjoitukseen. No lähinnä ehkä se, että oon kovasti miettinyt karppausta viime aikoina. Joka tuutista nimittäin pukkaa tietoa siitä, kuinka sopiva määrä hiilareita tietyssä muodossa on ihan ok ja tarpeellista, ja että alakarppaus on pidemmän päälle haitallista (tätä siis lähinnä liikunta/hyvinvointipiireissä).
Oon yrittänyt välillä palata hh-pitoisemmalle ruoalle pysyvästi, ja sitä väsymystä ja nälkää ei kestä kyllä yhtään! (Puhumattakaan ihon, vatsan ja päänahan oireilusta.) Toisaalta minua kalvaa pieni epäilys siitä, että pitäisikö sittenkin vaan totutella pidemmän aikaa...

Jotenkin tuntuu siltä, etten vuosien "kokemuksesta" huolimatta edes osaa karpata. Siis kun monilla täällä on löytynyt oma, luonnollinen ja tasapainoinen tapa syödä - ja mulla karppaukseen kuuluvat rajoitukset ruokavaliossa saa herkkuhimon ja ahmimistaipumuksen heräämään (Tämän hillitsemiseksi olen lukenut Patrik Borgin kirjoja ja päässyt ainakin toistaiseksi tasapainoon asian kanssa, mutta enhän minä nyt näin voi jatkaa tai paino nousee vielä lisää...)

Edelleen siis tavoitteena on järkevöittää ruokavalio, alkaa taas liikkua ja nukkua paremmin (ks. etusivu).

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Mutku.
Heips taas, pitkästä aikaa.

Uskon karpin elämän sopivan sinulle.
Et varmaan muuten olisi täällä kirjottelemassa.
Renttukarppina sanoisin jotta kyllä se tie, totuus ja elämä sinullekkin löytyy.
Nih.

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Moi iso isä!
Niinhän minäkin ajattelen, että jollain tasolla olen "sitoutunut" karppaukseen, kun en halua sitä kokonaan lopettaakaan. (Kiva kun kävit!)

Mitenköhän sitä oppisi menemään enemmän fiiliksen ja tarpeen mukaan syömisten kanssa?
Siis tarkoitan sitä, että kun liikkuu enemmän, voi palautumiseen syödä pikkuisen enemmän hh:ta - ilman ongelmia, ainakin aikaisemman kokemukseni mukaisesti. Sitten taas vähemmän aktiivisina aikoina alhaisemmat hiilarit pitää vireystilan paljon parempana.

Hitto, teen asioista taas liian vaikeita. Oon aika kova pohtimaan mutta melko laiska tekemään

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

No, mä suosittelisin sulle, että ota "jokapäiväiseen" (käytännössä noin joka 2. tai 3.pv) ruokavalioon niitä ruokia mihin tunnet olevan suurta ahmimishimoa, jos et niitä saisi. Otat vaan hyvin pieniä määriä.

Toinen juttu mitä vois yrittää, niin jos makea himottaa, ja sorrut helposti karkkeihin tms. Niin korvaat ne karkit esim banaanilla, hedelmillä, käytä steviaa partiksessa, ym.

Eiköhän sun selkäytimessä ole jo karppilinja, niin otat sen jokapäiväiseen elämään mukaan , loppuelämäksi!
Inhoon sanaa loppuelämä.... Ihan kuin kohta kuolis pois. What ever

_________________
Paluu Luontoon!

En mä tiiä, pitäiskö vaan lopettaa kategorisoiminen Mulla tuntuu kans toimivan salliva syöminen siinä mielessä, että se pitää ruokahimot kurissa, ei tuu sellasia pakkosaadamaitosuklaatajaleipää-oloja. Syön myös jotenkin vähemmän jos en rajoita syömistä. Toisaalta syön edelleen selkeästi koko ajan liian vähän hevi-puolta, olen väsynyt, rytmi puuttuu kaikesta, ei tule liikuttua ja paino pysyy. Todennäköisesti syön välillä liian vähän, välillä liikaa ja aineenvaihdunta ei pelaa yhtään. Ehkä pitäisikin jotenkin rajoittamisen sijaan keskittyä siihen, että lisäisi terveellisempää ruokaa ja lisäisi liikuntaa.. Ja luopua kaikenlaisesta ei saa ja ei pidä ajatuksista.. Eli keskittyä positiiviseen. Kyllä näyttää peilikuva väsyneeltä, vanhalta ja huonokuntoiselta.. Näytän n. +10v siitä mitä oikeesti olen. Mutta jospa kuitenkin parempia tuloksia sais positiivisella ajattelulla Mulla on kyllä täysin samantyyppinen ongelma.. How to put it to action..

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Jos nyt joku nimi halutaan antaa, niin joku primaalilinja sopis mulle varmaan parhaiten..

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Kiitos ajatuksista, VeeraX ja Mamachi!
Patrik Borgin juttuja luettuani olen löytänyt avaimen "mässyolon" selättämiseksi, eli tasainen ruokarytmi on tosi tärkeä. (Borg suosittelee virallisterveellisesti viittä ateriaa, mutta mulle sopii vaihtelevasti 4-5 ateriaa päivässä.) Ja lisäksi se, että syö oikeasti riittävästi eikä rajoita ruoan määrää - toki nyt terveen järjen rajoissa.
Ja kolmanneksi salliva herkuttelu, että myös ns. herkut ovat sallittuja ihan siinä määrin mitä mieli tekee. Tässä siis ajatuksena se, että kieltäminen ja rajoittaminen saa lopulta syömään enemmän, ja sitähän se minulla on näiden vuosien ajan ollut. Eli juurikin siihen tyyliin pitäisi mennä, mitä suosittelitte Ilmeisesti erityisesti kolmen aterian rytmiin pyrkiminen kunnon karpin tyyliin on ollut melkoinen sudenkuoppa minulle.

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Mulla on myös taipumus syödä usein.. Kun taas välillä menee jopa kellon ympäri syömättä.. Veikkaan ettei ihan optimaalista tämäkään Rytmittömyys, siis. Mitä nyt koulussakin seuraan ihmisiä, niin osa hoikkiksista syö jatkuvasti, toiset taas ihan unohtaa syödä. Mulla ei näytä toimivan oikein kumpikaan, damned. Ehkä oikeasti toiset tarvii vaan enemmän effortia..? Sen vaan tiedän, et runsas liikkuminen on saanut homman helpoksi aina. Välillä mietin hakisko takas fyysisiin töihin..

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Mikä on optimaalista ja mikä ei, mistä sen tietää..?
Mutta mulla pitkät ruokavälit tekee sitä, että saatan syödä tosi ison annoksen karppiruokaa ensin, ja hetken kuluttua tekee mieli mussuttaa jotain tosi hiilari- ja rasvapitoista (suklaa, voileivät jne.). Ja tähän on vihdoinkin tullut muutos ihan vaan sillä, että lakkasin pyrkimästä pitkiin väleihin (koska karpin pitäisi syödä vaan kolmesti päivässä ). Lisäksi mun pitää syödä aamulla, siis syödä-syödä: smoothie tai rasvakahvi ei riitä.
Tämä on aika tyypillinen kuvio jojolaihduttajilla tai BED-taipuvaisilla ihmisillä, ja siksi Borgin ajatukset on olleet mulle suureksi avuksi, hän kun on erikoistunut syömishäiriöiden hoitoon. (Toisaalta itse ruokavalio-ohjeissa olisi toivomisen varaa, mikä taitaa olla itsestään selvää täällä )

Me pyöritellään kyllä Mamachin kanssa niin samoja juttuja! Mulle liikunta tekee syömisestä huomattavasti helpompaa, jotenkin tekee mieli syödä "oikeita" juttuja, ja ruoka toimii enemmän polttoaineen funktiossa silloin, kun liikun.
Ehkä tämä asia edistyisi taas kevään mittaan, kunhan aikataulut vähän helpottavat

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.