Niin vaan jäi kokkailu eilenkin väliin. Höh! Eilinen ilta ei mennyt muutenkaan yhtään niinkuin suunnittelin. Mulla olikin hammaslääkäri eilen illalla, jota en ollut yhtään muistanut. Tai siis se luki kyllä KAIKISSA mun kalentereissa ja olin sen kyllä huomannut mutta jotenkin se ajatus ei vaan herättänyt mitään sellaista tunnetta että sille tarttis tehdä jotain. Siis ajattelin eilen olla rauhassa töissä ja sitten mennä kaikessa rauhassa ruokakauppaan ja himaan kokkaamaan ja puuhastelemaan. Yhtäkkiä vaan tajusin, että eihän se käy koska mun on mentävä hammaslääkäriin ja lähdettävä heti töistä jos meinaan ehtiä. Onneksi tajusin ja onneksi ehdin sinne, mutta se vaan sitten tarkoitti, että kello oli jo seitsemän kun olin himassa

Söin sitten kaupan tiskistä kasattua salaattia, jossa oli jäävuorisalaattia, kanaa, fetaa, ananasta, kurkkua, punasipulia ja jotain mangoraja-kastiketta. Ihan hyvää oli! Eilen illalla meinasi muutenkin ottaa vähän hermoon, ei siis pelkästään se kokkaamattomuus, vaan noin muutenkin. Oli huono työpäiväkin, ja sitten tuolla himassa alkaa vähän nyppiä tuo muuttohomma. Sain eilen viimeisen Ikea-lipaston kasattua ja sitä myötä purettua viimeisen muuttolaatikon. Kelasin, että mulla on yli kuukausi sitten ollut viimeksi sellainen arki-ilta kotona, että ei ole ollut mitään ylimääräistä tekemistä. Kun ensinnä syyskuun puolella oli pakkausta ja siivoamista, ja nyt tuosta kuun vaihteesta lähtien on ollut purkamista ja siivoomista. V****taa ihan huolella muuten kun itse siivoaa vanhan asunnon viimeisen päälle ja sitten siellä uudessa asunnossa ei ole siivottu lainkaan ja joutuu joka paikan siivoamaan ennen kun voi edes mitään kamoja purkaa
Tänään edessä olisi sitten siivouspäivä. Vaikka olen siivonnut kokoajan, niin kyl sitä pölyä ja roskaa vaan kertyy kokoajan. Mutta lohduttaudun sillä, että keskiviikkona ei pitäisi olla mitään, joten voisin mennä pitkästä aikaa salille tai vesijuoksemaan tai sitten olla vaan vaikka sohvalla koko illan. Ja ehkä jaksan kokatakin

Hain myös eilen ne mun tilaamat saappaat postista (Siwasta

), vaan ne ei sopinut yhtään mun jalkaan

Olin niin pettynyt!! Jalkaterän kohdalta ne oli liian ahtaat, varsi oli liian pieni mun pohkeelle (menivät juuri ja juuri kiinni, mutta puristivat) ja lisäksi se saapas oli vaan liian jäykkä nilkan kohdalta. Se ei siis antanut juuri yhtään periksi vaan puristi ja kiristi ja piti hirveää nitinää kun niillä käveli. Ja otin vieläpä sen 39 kun mulla on 38-39 jalka. Harmittaa, ne oli niin hyvän näköiset!! Vaan ei auta kun palautella, mulla on periaatteena erityisesti noiden korkea korollisten kanssa, että yksiäkään en osta, jotka tuntuu huonolle jalassa. Kyl korkkareilla pitää pystyä kävelemään normaalisti.
Aamulla nukuin peräti 6:00 saakka! Mul oli kasin jälkeen aika renkaan vaihtoon, joten tulin vasta ysiksi töihin. Ihan kiva välillä nukkua vähän pidempään

Aamupalaksi söin munakkaan (2 kananmunaa, kuohukermaa, suolaa, pippuria), jossa oli kinkkua ja tomaattia, lisäksi söin pätkän kurkkua ja join 3 kuppia kahvia.
Äsken töissä söin pienen palan omena-rahka-kakkua. Työkaveri oli leiponut ja tuonut syntymäpäivänsä kunniaksi. Nää tilanteet on mulle pahoja. Siis niinkun mun ei yhtään tehnyt sitä kakkua mieli ja aivan hyvin olisin voinut olla ilman, mutta mulla jotenkin istuu tiukassa sellanen ajattelu, että olis epäkohteliasta olla ottamatta. Että toinen on nähnyt hirveästi vaivaa ja leipoo hyvän kakun, niin jotenkin tuntuis väärälle olla ainoa, joka ei syö sitä. Niinkun eri asia, jos joku tuo jotain kaupan valmispullaa tai karkkia, mutta jos se on itse leivottua. Ja myös jos on jotain mansikkajuttua, niin siitä voin kieltäytyä kun olen allerginen ja saan ihottumaa, mutta jos ainoa syy kieltäytyä on dieetti.. Ja niinkun erityisesti kun mä olen kuitenkin suht normaalipainoinen ja hoikempi kuin sen kakun leiponut, niin musta sekin sitten olisi jotenkin epäkohteliasta kieltäytyä dieettiin vedoten..
En sitten tiedä, johtuuko kasvatuksesta vai mistä, että mä koen tuon vaikeaksi. Samaa ongelmaa mulla on kokouspullienkin suhteen. Esim. siellä Espoon koulutuksessa oli ihan helppoa olla syömättä niitä pullia, kun tilanne on koulutus ja siellä on paljon ihmisiä eikä kukaan kiinnitä huomiota. Mutta sitten taas jos on silleen pienen porukan kokous, jossa mahdollisesti käsitellään vielä ikävää asiaa, niin en ainakaan halua niissä tilanteissa antaa itsestäni ulospäin kuvaa, että olen nirso ja että mulle ei kelpaa..
Luultavasti teen vaan tästä asiasta itse hirveän ongelman mun pään sisällä

Vaan ainakin toistaiseksi olen päättänyt mieluummin ottaa ne ylimääräiset hiilarit sitten. Ja kakku oli ihan sairaan hyvää
