Oli tilanne viikolla, tulin kaapista. Kutsuttiin kahvipöytään, kaksi lihavaa leidiä.
-Otatko kahvia, on pullaakin (nostaa nähtäväksi korvapuusteja muovipussissa)
-Emmä nyt, join jo kahvia. Mä olen vähän niinku semmonen karppaaja, en syö pullaa, leipää sillointällöin harvoin
-Aaaa!, lihaa joo!
-No, ei karppaus ole silkkaa lihansyöntiä, lihaa syödään yhtäpaljon kuin normiruokavalioisetkin, paitti mä syön kun tykkään, hiilihydraatit siis niinku se energia korvataan rasvalla, voita ja silleen
Äh, miksi avauduin! Onneksi leidit keskittyivät itseihinsä;
-Meidän suku on aina ollut semmosia leivänsyöjiä
-Mä voisin elää pelkällä leivällä, en tarttis edes lämmintä ruokaa!
Ko. toimipisteessä on aina tarjolla pullaa&karkkia&leivonnaisia ja muuta naposteltavaa. Kivoja ihmisiä, ei siinä mittään. Jos olisin tuomitseva ja arvosteleva, tuomari, saattaisin huonona hetkenä kyseenalaistaa akkojen ruokavalion, sikäli kun siinä heidän mielestään korjattavaa olisi, eli painonhallinnassa. Katsojan silmä... En minä.
Ihan terhakkaan oloisia naisimmeisiä, ainakin toisella on pieniä lapsiakin.
Onkohan ne aina syöneet pullaa, vai myös rasvalihaa. Ehkä aloitan ravitsemuskeskustelun, tyrkyttämättä älceehooäffää ja militanttikarppausta, ajankuluksi. Keep on studying, be cool - stay in school.
Mitähän muuta, possun kassleria, kassun possleria. Olipa mureaa. Toissa yönä heräsin nälän tuntemukseen, keitin kolme munaa, söin majoneesin ja pippurin kera, tsekkasin netistä uutiset, nukuin toiset viisi tuntia.
Eilen tein talvimuhennoksen. Kaalia, sipuleita, sikanautaa, pekonia, kookosöljyä, voita, chiliä jne. Nam.
Tänään kalamataoliivi-kolmenmunankokkeli, voissa paistettuna.
Tuliskohan musta professori, hajamielisyys on vallitseva mielentila useinkin. No, sain muutaman ymmärrettävähkön lauseen aikaiseksi, luulen. Something is in the air.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
. Jotka neuvoin samantien poistamaan, vaan ei se ottanut. Pöljä, mikä pöljä, tekee ihan kiusallaan kaikenlaista. 
