Tiistaina oli sit vähän maanantaiset kuviot, herätys 4:30 ja autoilu töihin. Autoillessa join yhden Arlan Banaani-mustikka proteiinimaidon ja sokerittoman Red Bullin. Oli yksi mun TOP 3 inhokki ajokeleistä; kuivahkoa hienojakoista lunta, jota sataa reilusti ja pöllyää tienpinnasta niin pirusti. Plääh. Porissa taas satoi vettä, ei sekään kyl kivaa ole.
Töissä söin vielä 2 Babybell minijuustoa. Töissä aloitin aamuni tosiaan tavaroiden pakkaamisella. Eipä sitä kauheasti tullut, 1 ikea-kassi, 2 muovikassia ja läppärireppu täyteen. Mutta se mitä oli kauheasti ja hävettävästi ja yllättävästi oli karkin määrä, mitä löysin

Löysin avatun supermegajättisäkin Panttereita, avatun rasian Pingviinisalmiakkeja, avaamattoman rasian Pingviinisalmiakkeja, avatun Kaatissäkin ja jonkin pienen pussin salmiakkeja. Tietty oon tiennyt, että mulla jotain siellä on ja silleen aika jees olen pärjännyt, kun on ollut noita avattujakin tuolla ja en yhden yhtä ole syönyt. Mutta näin niinkuin aikuiseksi ihmiseksi sitä vaan oli hämmentävän paljon.
Ja kertoo ehkä jotain minusta ja mun syömistottumuksista ja karkki-riippuvuudesta. Mulla ennen tätä lakkoa ja tän päiväkirjan kirjoituksen aloittamista todellakin oli tapana töissä koneella istuessa napsia vähän karkkia joka päivä. Aina yks sieltä, toinen täältä. Ja joka kerta kun kävin kaupassa, ostin karkkia. Joskus vaan jonkun pienen ja joskus jonkun suuren, mutta joka kerta kuitenkin. Ja vihasin käydä Länsi-Porin Prismassa, kun siellä ei ole karkkia kassoilla lainkaan, vaan aina joutui erikseen kävelemään karkkihyllylle saakka... Mä olen aina ollut vähän kateellinen niille ihmisille, jotka pystyy elämään silleen kohtuus kaikessa -periaatteella. Että jos sitä karkkia vois vaan syödä joskus vähän. Vaan mulla tuntuu olevan siinä asiassa ainoastaan kaks ääripäätä, eli joko ei ollenkaan tai sitten v***sti liikaa joka päivä. Tietty en mä kyl muutenkaan ole mitenkään tasainen ja tasapainoinen, vaan aika tavalla äärilaita-ihminen. Ehkä sit seuraavassa elämässä

Lounaan söin sit meidän pääkonttorilla sijaitsevan mun uuden toimiston alakerran Sodexossa. Otin kanakormaa ja sille jotain lämmintä kasvislisäkettä ja 1/2 dl riisiä. Puolilautasta täytin jäävuorisalaatilla, tomaatilla ja sipulilla ja siihen päälle kippasin reilusti oliiviöljyä ja vähän balsamiviinietikkaa. En tiedä, mä olin jotenkin ihan kertakaikkisen hukassa siellä (niinkuin muutenkin täällä uudessa

), että otin vaan sitä riisiä. Enkä todellakaan tiedä miksi. Ehkä se himotti tai sitten tottumus tai sitten perässä ollut vähemmän tuttu työkaveri ujostutti.
Ton lounaan jälkeen oli sit tietty kauhee nälkä iltapäivällä. Söin ne jäljellä olleet 4 Babybell minijuustoa. Mietin kotiin lähtiessä, että kova tottuminen tulee olemaan siihen lounaaseen

Mutta muuten oon ihan positiivisilla mielillä tosta uudesta duunista ja uudesta toimistosta. Vähän erilainen kulttuuri täällä pääkonttorin toimistolla verrattuna siihen toiseen toimipisteeseen, vaan ehkä tää tästä pikkuhiljaa. Kivoja työkavereita mulla on täälläkin

Illalla kävin sit syömässä Hesellä rapu-caesarin ja join Zero Colaa. Hehheh, näin jos täytyy muutenkin tehdä tiliä tästä vuodesta, niin ei mulla kyllä suunnitelmallisuus ole lisääntynyt iltaruokien suhteen. Ainoastaan oon vaihtanut sen Bic Macin salaattiin, että silleen tietty positiivista, vaan edelleenkin kiinnostaa ku kilo kuumaa p***aa alkaa kokkaamaan mitään iltaisin töiden jälkeen. Ehkä teen sitäkin sit enemmän seuraavassa elämässä.
Himaan päästyä pistin pystyyn lihapulla-tehtaan uutta vuotta varten. Meillä on kaveriporukan kanssa tapana kokoontua uudeksi vuodeksi aina Helsinkiin ja tarjoilut tehdään nyyttäri-periaatteella. Itse lupauduin tekemään tänä vuonna lihapullia. Tein 3 erilaisia: italialaisia sikanaudasta, perinteisiä suomalaisia naudasta ja niitä intialaisia broilerista. Ei ollut muuten broilerin jauhelihaa saatavilla koko Porissa ja hiukan hyllyt tyhjänä muutenkin. Cittarin lihatiskin setän kanssa sit funtsattiin, että ei muuta ku suikaleita veitsellä vielä pienemmäksi ja sauvasekoittimella sit lopuksi. Toimi todella hyvin sille broilerille ainakin ja ihan OK rakenne tuli sille jauhelihalle. Yhdet pienet pullat söin jokaista sorttia, ja ihan helvetin hyviä tuli vaikka itse kehunkin

Pullien pyörityksen lomassa pesin 2 koneellista pyykkiä ja purin matkalaukuista osan tavaroista pois ja uutta sisään. Joskus välillä tulee hetkiä ku tuijottaa vaan niitä laukkuja ja miettii, että mikä v***n järki tällaisessa elämässä oikeastaan on. Ei varmaan mikään, vaan kun paikallaankaan ei osaa olla, niin minkäs sit tekee. Ehkä seuraavassa elämässä
