karppaus.infon arkistoitu foorumi

Keskiviikko 17.1.-18

Hih!
Teikku, juujuu! Matami, juujuujuu! Teikku ei paljoo ehottele, se määrää.
Vaan oikeassa ootte molemmat. Onneksi jo eilen älysin se iteki, ja illalla soitin
Aatamille, ettei tartte tulla kyytimään, käyn vaan tk:ssa ja tuun kotiin takaisin.
Ei luvannut Herr Doctor salille koko viikolla! Mukava mies oli hän, jutteli kaiken-
moista ja siinä sivussa näppärästi nappasi kaksi luomee pois. Purkkiin ne pistettiin,
patologille katottavaksi.

Oli aika uppeeta kepitellä aamulla sinne tk:een, sinnehän eio matkaa kuin vähän
alta kilsa. Pimmeetä oli vielä kasilta, mutta kirpeä pakkasilma ja hiljalleen alas satava
kimaltava pakkaslumi veivät ajatukset peräti lapsuuteen asti. Kaunista oli, jossain
kohtaa viilsi viima poskipäitä, mutta muuten oli ihan bueno.
Vaan niinsoli kuin kaivosta oisi noussut kun häly herätti mun klo 6.30. Eioo tarvinnut
viime aikoina siihen aikaan herätä.

Joten maailmassa on kaikki hyvin, ja pitänee sitten tänään niitä koopseja...ehkä...

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

No hyvä, sekin riesa ohi.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Oi jos mä saisin joku aamu nukutuksi puol kasiin niin ajattelisin nukkuneeni pitkään. Tänään heräsin puol kuus ja usein viideltä. Näin erilaisia me ollaan. Haluaisin kyllä nukkua pitempään mutta kun unta ei riitä.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Jos mä joskus saisin Mr MM:n raahattua lekuriin muutaman
luomenleikkaukse ajaks, nii olis aika jees. Mutta kun ei nii ei.
Jos mulla alkais joku luomi kasvaa, nii se lähtis nipsvaan pois

_________________
Asiallisia juttuja

Greda, suurin riesahan tässä oli tuo heräämisaika ja tallaaminen sinne pelipaikalle. Vaikka ei sekään enää riesalta tuntunut, kun kimallusten keskellä oikeassa talvi-ilmassa taivalsin.
Kirris, mä valvoin vìime yönä niin kuin useimmiten klo 2.30-5.45 about. Sillä se pakkoherääminen vajaan tunnin unen jälkeen oli niin sitkasta. Olin kyllä nukkunut 4t valvomusta ennen.
Zee, kiva kun poikkesit Willaan. Ne luomet on. Nyt on kuitenkin ne poistettu, mitkä jotttain aatoksia ovat aiheuttaneet.

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Lillis, sit en yhtään ihmettele että herääminen oli vaikeaa. Mä yleensä nukahdan aika nopeasti illalla. Jos valvon niin aamuyöstä.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Torstai 18.1.-18

Kirris, mä huomasin virheen tuossa heräämisajassa, se oli klo 6.30 eikä 7.30 mutta eihän
sillä nyt väliä oikeastaan ole. Kun vaikeeta se herääminen joka tapauksessa oli.

Tänään vallan hauska päivä. Ensin jonniimoista puuhakkuutta, osoittain ikkunavalot lootikkoihinsa
ja säilöön odottamaan uutta tulemustaan loppuvuodesta, sitten Teikkulin kanssa ihanaa yhessäoloa,
puhumista, nauramista ja vähän itkutustakin. Me ollaan itkijänaisten sukua.

Kaamos lie taittunut koko Suomesta, kun aurinko nousi Nuorgamissakin horisontin yläpuolelle
liki tunnin ajaksi. Ja huomenna on se maaginen Heikin, Henrikin päivä jolloin talven selkä taittuu.
Muisto lapsuudesta; äiti oli kertonut, että Heikkinä talven selkä taittuu. Pikkulapsen mieleen se jäi
ikkäänkuin konkreettisena tapahtumana. Ja kun sitten Heikinaamuna pakkanen paukahti kovasti
jossain nurkkapielessä, muistan kun huusin äidille, jotta kuulitko, nyt se Heikin selkä katkesi.

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

*tuplan poisto*

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Perjantai 19.1.-18

Heikin päivä, talvenselkä napsahtaa poikki, aletaan kääntyä kevättä kohti.
Valo sen kuin lisääntyy, aamujatkumo tänään tasan ½ tuntia ja illalla 53 min.
Lisääntyneen valon toki jo huomaa. Ja kun pakkastakin on miikka 10 astetta,
niin mitäpä sitä voi muuta sanoa, kuin että on oikein kunnon talvi. Hyvä niin, tällaisesta
talvesta kyllä nauttii. Perjantai, kauppapäivä ja Aatami. Tässäpä nää tärkeimmät.

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Maanantai 22.1.-18

Talvikelit sen kun jatkuu. Tosin ei taida enää kovin kauan näitä piisata,
ylihuomisesta alkain on luvattu jo lauhtuvaa, melkein nollarajoille asti.
Tällä hetkellä mittari näyttää -17.5 astetta.
Päivällä kepittelin kirjastolle, kirjoja vaihtamaan ja samalla tuli tuo
kansalaisvelvollisuuskin täytettyä, eli äänestetty on. Pakkasta oli silloin miikka viistoista,
vielä ihan hyvä ulkoilusää. Eihän siitä matkaa tullut kuin reilu pari kilsaa, pienesti mutkan
kautta jo siihenkin.

Kummempia kuulumisia ei ole kerrottavaksi, mitäpä tässä, ihan tavallisessa elämässä.
Keskiviikkona on tikkien poisto, torstaina meinaan mennä moikkaamaan Mintun äitiä ja
vähän Minttuakin. Huomenna olisi salipäivä, vaan saattaa nyt jäädä sattuneesta syystä.
Näilläpä tässä nyt mennään.

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Parasta antaa haavan ihan rauhassa parantua

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Tiistai 23.1.-18

Pakkasaamu, -23 astetta. Eipä ootänä talvena vielä ollut moista.
Eikä taida tähän tietoon jatkuakaan, lauhtuvvaa ja - vaihteeksi - lumi-
sadetta on luvattu jo huomiseksi.

Ja juu, Teikkuli, niin se saa nyt parantuakin, ainai tämän viikon. Huomaan
punoitusta toisessa ja reiän toisessa haavassa. Siitä lie toinen tikki
rapsahtanut poikki /irti omia aikojaan. Joo, ennoo hangannut enkä raastinut
millään!!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Ei kandeis olla ahkera, ei kandeis tehä muuta ko maata soffalla ja syleksiä kattoon.
Keräsin kaikki tuikkuvalot sun muut ikkunakoristeet pois, nätisti laatikoihin ja lootikot kaapin ylähyllylle. No enhän mä muuten sinne yltä kun keittiötikkailta, tieteski. Yksi loota meinasi pudota ja sitä kun varjelin niin tipahin ite. Olkapää siinä kolahti ja nilkka vähän vääntyi. No joo, onneksi sain akuuttiajan terkkariin. Aa tulee kohta hakemaan...höh!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Toivottavasti ei tullut isompia vahinkoja. Paranemisia!

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.

No voihan sentään! Pikaista paranemista!

_________________
16 vuotta karppilassa!
Hetki hetkeltä eteenpäin!

Äsken tulin kotiin reissusta, tutkittiin, kuvattiin ja lausuttiin, kahessa tunnissa kaikki.
Joten kyllä hoitoon näköjään pääsee kun tarvis on. Sattui vissiin olemaan joku peruttu
tai akuuttiaika ja röntgeniin pääsi heti.
Eioo murtumia, kolhuja olkapäässä ja venähtänyt nilkka. Kippeitähän ne on. Kolhuja
myös itsetunnossa...

Grasu, mlv, kiitos! Aika vähällä tästä kuitenkin pääsin, mutta lepoa ainaki loppuviikko.
Vaan huomenna on se tikin poisto, Aatami tulee kyllä kyytimään, mä yritin ehotella
sille lääkärille, että nappais ne nyt pois vaan siihen tuo ei suostunut...että semmonen tappaus
tällä kertaa. Eikä tässä sitten muuta olekaan, kiireellä kerrottavaa. Heipparallaa!!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Siellähän hurjastellaan tikkailla

Lepoa ja rauhaa sitten vaan, niin paranee joutuisammin. Ymmärrän kivut taas oikein hyvin. Omat kolhimiset ovat vielä tuoreita

_________________
Kaikissa meissä on vikamme, mutta minusta niitä ei vain huomaa
Blogissa lisää

Lillis tippuilee ja Matami kaatuilee. Onneksi kummallekaan ei käynyt pahemmin. Pieni varovaisuus lienee paikallan mutta toisaalta tekevälle sattuu. Mukavaa keskiviikkoa!

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Keskiviikko 24.1.-18

Huomenta taas, eilistä lähes 20 astetta lämpöisempänä aamuna. Kovin on vaihettelevaista. Lämpötilan nousun lisäksi sataa lunta ja tuulee aikalailla.

Koipi on kippee, vaikka ei ihan niin paljon kuin luulin. Vissiin tarviin kuitenkin Aatamin apua terkkariin menossa. Oikeastaan tuo olkapää tai paremminkin kaulajänne on kippeempi. Päätä ei himeesti nyt käännellä.

Oon aina tykännyt avocadosta. Tänä aamuna oli semmoisen puolisko syötävänä. Jostain syystä ei maistunut vaikka oli ihan hyvän oloinen ja syötävän kypsä. Ehkä en ihan heti syö...

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

Nyt ahistaa. Ahistaa ihan huolella. Olin siellä terkkarissa, otettiin ne tikit pois. Käsivarsitikkaus punoitti ja jotain eritettä siinä oli eli joku bakteeri sielä on. Tissin alus oli ihan ok. Vein ne pef- puhalluksetkin, niiden perusteella hoitaja sanoi, että tod.näk.astmadignoosi tulee. Se spiro on ensi ma:na. ASTMAdiagnoosi!!! Mä en ikinäkään oo osannu edes kuvitella, että mulla voisi olla astma. Sehän on melkein kuin kuolemantomio. Ainaki satakertaasata invalidisoiva. Nilkka pantiin pakettiin, kaulalihas toisella puolella niin kippee, ettei päätä voi kääntää. Nyt en melkein jaksa.

Hirvee keli ulkona,tuuli pöllyttää lunta valkeena verhona, ei voi tietää, mistä suunnasta se tulee. Ryntää joka taholta. Ilman Aatamia en oisi ikinäkään tuosta reissusta selvinnyt. Paitsi tietysti taksilla.
Vaan nyt on paha sordiino päällä...astma...apuva...Tai siis, oon ihan shokissa.

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!