karppaus.infon arkistoitu foorumi

Hei vaan Anjuna! Mä opin koulussa neuloon sukat mutta äiti on kyllä opettanut myös kaikenlaisia neulomisjuttuja. En olisi ikinä uskonut että osaisin tehdä ne kertut mutta nyt on jo eka sukka valmis! Nyt ei voi enempää kirjoitella, mennään illalla kavereiden halloweenpirskeisiin ja hämähäkkikuvioiduilla tekokynsillä on hiukka hankala kirjoittaa tai tehdä mitään muutakaan.. Hyvät viikonloput myös teille!

Hei

Luin sun päikyn läpi ja samoja tuttuja juttuja tunnistin sieltä kuin omassa elämässäni. Ja koirarakkaus Mullakin perhoskoira nukkuu samassa sängyssä, illalla aina kiltisti jalkopäässä ja yöllä siirtyy samalle tyynylle

_________________
It's my life It's now or never

Hei bamse! Mukavaa että jotkut jaksaa näitäkin jorinoita seurailla! Kyllä täällä tuntuu olevan kohtalotovereita paljonkin. Eipä näitäkään juttuja voi tavallisille tutuille aina kertoa niin on helpompi kirjoitella tänne. Tuolla kilppariosiossa on saanut hyviä vinkkejä ja tsemppausta kun näyttää siltä ettei näy aina sitä valoa tunnelin päässä. Perhoskoirat on kyllä hienoja, pieniä rekkuja! Meidän staffit on vähän ronskimpia kooltaan ja tavoiltaan mutta kyllä nekin vaan syliin punkee ja sänkyyn nukkumaan eikä ilman voisi kuvitella olevansa.

Huuh, eilisillan pirskeet meni mukavasti, kaikilla vierailla oli tosi hienot vermeet ja kovasti oli nähty vaivaa pukujen ja maskien suhteen. Tänään onkin ohjelmassa rentoutumista jonkin elokuvan parissa. Eli sohvalle kutimien kanssa ja rekut viereen "kehräämään".. Harmi ettei ole tuvassa tilaa keinutuolille, siinä kelpaisi emännän kiikutella!

Kyllä nämä syömishäiriöt vai miksi niitä kutsuisi, omalla kohdalla ainakin on häiriö, kulkevat käsikädessä mielialan ja masennusjuttujen kanssa. Mutta, jos saisi edes syömiset kondikseen, niin ehkä muutenkin helppais.

_________________
It's my life It's now or never

Oikeassa olet bamse! Hyvä ruoka, parempi mieli! Mielialaan ainakin mulla vaikuttavat muutenkin ihan pienetkin jutut, välillä kun joku ihan mitätön asia meneekin pieleen niin tuntuu että kaikki on pilalla. Onneksi on oppinut iloitsemaan myös pienistä hyvistä asioista.

Huomenna alkaa taas iltavuorot mutta tänään ehditään vielä elokuviin katsomaan uusi bond ja sitten peliin illaksi. Aamulla kävin verikokeissa niin nähdään ne kilppariarvot. Oli pakko ottaa kotiin tultua parin tunnin tirsat kun väsytti ihan hirveästi. Kai tästä taas virkistyy iltaa kohti, kunhan ei nukahtaisi kesken elokuvan..

Mitähän mun piti kertoa.. ai niin sen tyroksiinin siirto iltaan on vaikuttanut ainakin niin että saa nukuttua paremmin yön. Aiemmin heräili monta kertaa yössä ja pyöriskeli eessuntaas, nyt menee mukavasti pätkittä aamuun kunnes pikkurekku herättelee. Vireystasossa ei vielä mitään muutosta mutta eipä tätä ole vielä viikkoakaan harrastettu. Ensi viikon tiistaina lekurille kuuleen labratulokset ja mietitään jatkoa.

Lunta hipsii hieman, yöllä oli satanut pari senttiä. Eilen kävin lääkärissä kuulemassa viimeisimmät kilppariarvot: tsh 1.1 ja t4v 20. Arvot ovat kuulemma niin hyvät ettei palelu ja väsymys voi johtua kilpparista. Mistäs sitten, sitä ei osannut sanoa. Masennusta koetti ehdottaa mutta eipä siihenkään tuo palelu sovi, ei ole masentuneena ennenkään ollut semmoista. Jäi sitten luu kouraan siitäkin reissusta, seurataan tilannetta! Saa sitä sitten seurata pitkään ja hartaasti jos ei mitään asialle osata tehdä. Vai pitääkö odotella jotain ihmeparantumista. Kirjoitin tuonne kilppariosastollekin lääkärireissusta, kun se hyväkäs heitti mut pihalle kesken jutun kun puhelin soi.

Kaiken hyvän lisäksi eilen illalla pukkasi vielä kuumetta ja joudun olemaan pari päivää saikussa. Töissä mahtaa olla ilo ylimmillään kun väkeä on muutenkin vähän niin joutuvat tekemään vajaalla porukalla hommat. Esimieskin vaikutti hieman vittuuntuneelta kun soitin että olen kipeä. Omalla ilmoituksella voisi olla 3 päivää pois mutta harvoin sitä on käyttänyt, mieluummin hakee lääkärintodistuksen niin ei tarvi pomon epäillä oliko oikeesti sairas vai ei. Moni tulee hiukan kipeenäkin töihin kun ei halua jättää kavereita pulaan.

Eipä sitten auta muu kuin huilata ja koettaa olla stressaamatta. Kaapista löytyy Indian chai -teetä, kanelilla, kardemummalla ja inkiväärillä maustettua jota tulee juotua aina kipeenä. Ja tietysti rekut toimivat hienosti lämmikkeenä kun yhdessä läjässä pötkötellään sohvalla. kai tästä kaikesta jotain hyvääkin seuraa..

Noista sairaslomista, omia kokemuksia.
Vuosi sitten alkoi mies piiputtaa.
Lääkäriin.
3 päivää saikkua.
En jaksanut töissä, joten saikun jälkeen uudelleen.
"Ei sitä nyt yhdestä taudista ylettömiä" sanoi lääkäri.
Pari kertaa vuoden aikana yritin uudelleen saada työterveys lääkärille aikoja.
Terveys sisar sanoi joka kerta että ei, ilmoita pomolle niin voit olla 3 päivää saikulla.
Elokuun puolivälissä jouduin/pääsin muuta kautta lääkäriin.
Edelleen sama vaiva, nyt olen ollut tuosta asti vuoden loppuunn saikulla...

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Iso isä: Jostain syystä tuntuu olevan monella lekurilla sama mielipide, mitä nopeemmin töihin sen parempi. Mut pistettiin pahassa masennuksessa töihin ettei vaan pahene tauti jos jää kotiin makoilemaan. Aika hurjia tilanteita tuli ku pää ei pelannut ollenkaan, reaktiokyky heikkeni reippaasti ja muisti pätki. Pelotti ajaa töihin kun liikenteessä ei välttämättä tajunnut tilanteita ollenkaan ja töissä oli hienoa käyttää koneita kun pelkäs että kohta jää joku alle. Lääkityksen alussahan tulee yleensä vielä takapakkia ennenkuin olo paranee niin silloin oli todella vaikeaa olla töissä.

Kävin tänään labrassa kun virtsatulehdusta epäilin kuumeilun syyksi. Siellä sitten selvisi että kilpparitestien yhteyteen kuukauden päästä oli lisätty sydänfilmi. Lekurihan mittas silloin verenpaineen ja pulssin joka oli 48. Sitä hiukka ihmetteli silloin kun oli matala. verenpaineet oli muuten hyvät, tosin arvoja en muista. Että kattellaan ny kuukausi miten ämmän käy..

Kurjaa, kun voit huonosti. Lepäile nyt vain ja nauti niiden karvakamujen seurasta.

_________________
It's my life It's now or never

Uskon, toivon ja olen vakuuttunut jotta

ROUVAN käy oikein hyvin.

Ps. meitin virmassa kaikki neiditkin on rouvia.
Ämmiä ei näy kun miestenhuoneen ovessa...(WC/M)

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Kiitosta kovasti myötätunnosta bamse ja iso isä!

Huomenia vaan, pitkästä aikaa jos päivittäis näitäkin jutskia.

Kuumeilut ja muut inhat taudit on nyt selätetty, aika sitkeessä olikin. Muuten ei olekaan sitten olotilassa mitään erikoista tapahtunut. Vartoillaan ja ihmetellään siis vielä. Pakkasia ei ole vieläkään kuulunut joten on ollut hyvin aikaa laittaa pihaa talviteloille, vireystason alhaisuuden vuoksi on kyllä menty ku täi tervassa eikä kovin kummoisia ole aikaan saatu. Neulomisvimmakin loppui kuin seinään kuten joka vuosi, ensin tehdään yötä päivää hullun kiilto silmissä hirvittävät määrät erilaisia neulomuksia ja sitten into loppuu, tällä kertaa niin että sukkaparin toinen osa saattaa jäädä tekemättä vallan..

Töissäkin meno on mennyt aika hurjaksi, yks kaveri kehuikin kun palasi vuorotteluvapaalta että ihan ku eri firmaan olis tullu takaisin. Porukka tekee hommat miten sattuu tai jättää tekemättä jos ei huvita eikä pomojakaan kiinnosta p....n vertaa mitä siellä tapahtuu. Jos nyt tulis mahdollisuus vaihtaa työpaikka niin lähtisin heti, valitettavasti ei onnistu kovin helposti.

Jasso, nelijalkainen naamanpesuautomaatti kävi vihjaamassa että aamupalaa tarttis saada joten tarvii menna laittaan murkinaa kuppiin ja itselle lisää kahvia..

Pitkästä aikaa kävin tänään vaa'alla ja hui hirveetä: painoa taas 78,9 kg Eipä ihme että on alkanu farkutkin taas kiristään. Eli taas kartottamaan syömiset ja karsitaan turhakkeet pois..

Tänä aamuna siis pari kuppia kaffetta kermalla, tarvi ohentaa punaisella maidolla kun kerma oli lopussa.
Aamupalalla nakkimunakas, salaattia, tomaatin puolikas, kurkkua.

Evääksi töihin paistettu seifile, kananmunakastike, salaattia. Ja töissähän kuluu kaffetta pari-kolmekin kupillista.

Töissä senkus ahtistuksen aiheet lisääntyy; yt-neuvotteluita saattaa olla kuulemma vuoden vaihteen jälkeen tulossa, olis paineita vähentää porukkaa taas. Tosin lähin esimieskin oli sitä mieltä että jos yksi heppu poistetaan niin hommat saattaa käydä liian vaikeiksi ja vaarallisiksikin tietyissä tilanteissa. Aiemminkin näitä on puitu ja silti vähennetty sakkia, sitten ihmetellään kun tapaturmat ja sairauspoissaolot kasvaa..

Pikkurekkuni on yllättänyt muutaman kerran avaamalla ihan itse ulko-oven kun olen ollut ulkona. Onneksi se ei saa avattua sitä kun se on lukossa niin ei ole sitä pelkoa että rekku lähtee maailmalle kun on yksin kotona.. mutta aika etevä näköjään on. Kyllähän tuommoinen 25-kiloinen pötkö jo jaksaa kahvan kammeta. Monena vuonna olen ottanut rekuista jouluisen potretin ja tehnyt siitä joulukortit mutta nyt ei ole oikein löytynyt inspiraatiota. Tylsät valmiskortit pistän postiin niille jotka korttia kaipailevat.

Siskon toipuminen on ollut ihan hyvää, saa jo ajaa autoa mutta vielä on sairaslomalla ja käy tarkastuksissa ennen töihin paluuta. Vielä ainakin on ottanut määrätyt lääkkeet eli ei ole tullut mitään ikäviä sivuvaikutuksia niistä. Että semmosia juttuja taas, yritellään pitää kilot kurissa ja lippu korkealla..

Kannatti käydä vaa'alla heräämässä, painoa on pudonnut kilo kun vähentelin turhia puputuksia. Muuten onkin sitten meno ollut entisen laista, palelee, väsyttää, potuttaa.. no ainakin tänään saatiin ukon kanssa piha talviteloille eli kesäkalusteet vihdoin talveksi suojaan, lintulauta tipeille ja joulukuusta varten talon vierustalle omat viritykset. Kaatopaikkakeikka tehtiin myös kun on kertynyt kaikkea roinaa autotallin kulmille. Taas on siisti piha ja lunta saa tulla!

Vähän olen ollut täpinöissäni kun ukko lupasi mulle karaokevehkeet jouluksi. Toisaalta olen empinyt kannattako pistää 170 e niihin jos lauluharrastus ei ota onnistuakseen eli kailotukseni ajaa siipan hermoromahduksen partaalle.. Mies on joskus kännissä kehunut laulutaitoani mutta sitten tulee niitäkin kommentteja et "onks mun pakko kuunnella?" jolloin tietysti tulee mieleen ajatus että ehkä vaan kuvittelen laulavani nuotilleen. No ehkä saan jonkin sisäisen mielenrauhan kun pääsen kodin rauhassa vetään kunnon rallit vaikka kenenkään kuulematta. Naapuritkin on onneksi matkan päässä että saan joikua mielin määrin.

Viikko vielä ja sit pääsen uudelleen labroihin ja sydänfilmiin. Kaikista pirullisin tilanne olisi että tuloksista viis, lekuri ei osaisi tehdä mitään diagnoosia ja taas vaan heiluteltais käsiä kun ei osaa auttaa. Yksityiseltä saisi ehkä parempaa palvelua mutta vie ne rahatkin. Sitä ennen nautin mahdollisesti lumisateesta, takkatulen loimusta ja lasillisesta punkkua. Ne olen ansainnut sano kuka mitä hyvänsä!

Jou - karaokelaitteet on hyvä hankinta, don´t worry Meiltä löytyy kans ja kaupunkilomilla pitää aina käydä luikauttamassa
pienen rohkaistumisen jälkeen, niin, harvemmin missään voi edes laulaa ihan alkuillasta Tottahan on että "loiventavat"
saa kuulostamaan oman ja muiden laulamisen siedettävämmältä, mut hauskaa hommaa anyway ja se on pääasia
Mukavaa viikonloppua Napsukselle, takkatulet vermeineen kuulostaa hyvältä

_________________

Tattista Anjuna! Mä olen ihan vaan pari kertaa kokeillu karaokea ja se mikkiin totuttelu on aika outoa. Kai ne laitteet kuiteski hommataan..

Sähkökatkoa pukkasi aamusta ja onneksi oli vaan parin tunnin katkos. Ehtipä siinä jo kynttilän valossa tiskaria tyhjentää, kuinka romanttista!

Joulukuu on hyvässä vauhdissa, kohtapuoliin tarvii alkaa suunnitella pyhien eväitä ja toimintaa.

Joulumieltä ja muutenkin mielenvirkistystä sain tekemällä himmelin. Siitä tuli hyvinkin perinteinen malli, suurin oktaedri on n. 30 cm/sivu eli ei mikään ihan pienikään härveli. Netistä kattelin ohjeita ja kuvista jotain osviittaa malliksi. Monissa jutuissa suositeltiin rukiin olkia ja varoiteltiin kuinka askarteluliikkeestä ostetut käyvät kukkaron päälle. Selvisin 5 euron budjetilla jonka Sinellistä ostetut oljet maksoi. Mielestäni ei kovin paha hinta, tekemiseen kului ajoittelijalta n. 9 tuntia. Pirttiin saa mukavan vanhan ajan tunnelman ilman kuusta ja saattaapa tuosta poikia jotain muutakin olkikoristejutskaa nyt kun vauhtiin pääsin.

Syömisten kanssa on ollut vähän niin ja näin, sekaan on mahtunut muutamina päivinä peruskarppimokon lisäksi nööli perunamuussia. Uunilohta tai lihamureketta kasvisten kanssa ja aamupalaksi joko munakasta tai mantelileipiä. Korkeet hiilarit tuppaa väsyttään niin eipä niitä tule sitten vedettyä kohtuuttomasti. Olotilassa muuten ei vieläkään muutoksia, kilppariarvot mittaillaan uudelleen taas ensi viikolla, samoin otetaan se sydänfilmi.

Nyt vaan odottelen kovasti joulun pyhiä niin pääsee taas pitemmälle vapaalle töistä. Lomautusuhkaakin jo väläyteltiin mutta niitä on ollut ennenkin ja tällä hetkellä lomautuskin tuntuisi lähinnä lomalta eli ei paljoa haittaisi.

Kirjoittelen taas lisää kun on jotain uutta..

Uuden vuoden tervehdys täältäkin!
Joulun mässäilykausi on nyt ohi mutta hirveä turvotus jäljellä.. eipä mikään ihme sen syömisen ja juomisen jälkeen. Odotettavissa on siis muutaman kilon painonpudotus, väsymyksen väheneminen ja muutenkin parempi olotila kun taas on tää viikko eletty normaaliin tyyliin: aamulla munat, nakit tai pekonit salaatin, tomaatin, kurkun jne kera, päivällä kaalilaatikkoa (riisitön karppiversio tietty) ja iltapalaksi jotain kanankoipea tms.

Palelu vähentyi kyllä jo ennen joulua, syytä vaikea arvioida. Hiilareiden lisäys jouluna taas varmaan lisäsi lämpöä ainakin jos on siihen Matt Stoneen uskominen mutta nytpä näkee palaako oireet jos oli tosiaan vain hiilareiden vähäisyydestä johtuva vaiva. Väsymys on taas ollut sitä luokkaa ettei noilla mässyillä voi jatkaa. Ja painohan pompsahti reilusti, 80 kg meni komeesti rikki.. No taas on tavoitetta kylliksi kesään mennessä.

Mitäs muuta... karaokelaitteita olen testaillut ja ukkokin on kestänyt sitä naukumista kuunnella jopa selvin päin eli harrastus jatkunee!
Muuten kai jatketaan tavallista tarpomista.

Heii, kiva kuulla sinustaki pitkästä aikaa Ja hieno homma että karaokelaitteet rules (jopa selvinpäin niinku sanoit )

_________________