karppaus.infon arkistoitu foorumi

Lainsäädäntöä uudistettava

Suomen suojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho muistuttaa, että jos ja kun Pariisin ilmastosopimus ratifioidaan, merkitsee se tarvetta uusia niin EU:n kuin Suomenkin lainsäädäntöä.

EU:n ilmastopolitiikka on lähtenyt siitä, että ilmastopäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on nyt menossa uusiksi, joten lainsäädäntöäkin on muutettava.

Suomen olosuhteissa voi olla aika vaikeaa elää vegaanina ( itse kokeilin lakto-ovo-vegetarismia, oli aina nälkä), ja Suomi on myös hiilinielu metsien ansiosta.

Ero työläisten ja kaupungin paremman väen joulunviettotavoissa olikin runsaat sata vuotta sitten suuri. Säätyläisten pelit, leikit, laulut ja muut joulutavat on dokumentoitu hyvin. Myös 1800-luvun raffinoidusta joulumenusta on paljon tietoja. Lipeäkala sooseineen sekä siansyltty tai kinkku linssien ja omenasoseen kera olivat säätyläisille tuttuja jouluruokia.

”Mutta kaupungin vähäväkisten joulusta ei löydy 1800-luvulta yhden yhtä suoraa kuvausta. On totta, että varsinainen työväestö syntyi myöhemmin, joten palkolliset kaupungissa ovat ilmeisesti seurailleet ympäröivän maaseudun joulutapoja”, Sillanpää sanoo.

Silakka ja peruna olivat työläisten perusruokaa läpi vuoden. Sillanpää sanoo, että joulunpyhiksi kaikki kuitenkin yrittivät saada jotain parempaa, oli se sitten lihanpala tai pussillinen kuivattuja hedelmiä tai pähkinöitä. Sahti ja väkijuomat kuuluivat joulunviettoon. Riisipuuro yleistyi 1800-luvun lopulla, kun Suomeen virtasi Venäjän kautta halpaa riisiä.

”Tuoreisiin hedelmiin palkollisilla tuskin oli varaa. Yhden appelsiinin hinnalla sai 1860-luvulla ravintola Kaisaniemessä voileipäpöydän antimet.”

Jussille:

Kaupunkityöläisiä ei juuri ollut ollut 1700- ja 1800-luvuilla.

Milloin Suomi teollistui?
Monissa jopa akateemisissa esityksissä todetaan Suomen teollistumisen alkaneen 1860-luvulla. 1860-luku on muutenkin korostunut suuren murroksen vuosikymmenenä, päättyihän esimerkiksi 54 vuotta jatkunut "valtioyö" silloin. Todellisuudessa asetusten ym. viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaan valtiossa oli toteutettu monia uudistuksia maakauppojen sallimisesta päätökseen rakentaa rautatie. Teollistumiskehityksen alun sijoittaminen yksiselitteisesti1860-lukuun on kuitenkin ongelmallista: höyrykoneen tulo teollisuuteen ajoittuu 1840-luvulla ja 1860-luvun nälkävuodet hidastavat jo alkanutta kehitystä.

Autonomian ajan alussa valtiolta puuttuivat taloudelliset resurssit talouden laajamittaiseen kehittämiseen. Lars Gabriel von Haartmanin valtakausi sai aikaan käänteen sekä valtiontaloudessa että talouspolitiikassa: jo 1830-luvulla alkaneet ja Haartmanin aikana 1840–50-luvulla jatkuneet uudistukset kiihdyttivät teollisuuden kehitystä ja loivat pohjaa tulevalle Venäjän viennille. Hän oli aristokraattinen konservatiivi, joka luotti valtioon - tässä tapauksessa sekä Venäjään että Suomeen.

Von Haartmanin suunnitelmat kärsivät lukuisia takaiskuja, mutta hänen onnistui pääpiirteissään toteuttaa jo 1830-luvulla suunniteltuja uudistuksia. Edellä kuvatun rahauudistuksen lisäksi tullitariffeja järjestettiin uudelleen: vuonna 1841 teollisuustuotteiden tuontitullit laskivat 2/3. Tavoitteena oli hillitä salakuljetusta ja lisätä valtion tuloja laillisen tuonnin kasvaessa. Lisäksi maaverotusta uudistettiin, Suomen Pankin asema vahvistettiin ja teollisuuden rahoitusmahdollisuuksia parannettiin. Von Haartmanin aikana perustettiin myös manufaktuurijohtokunta ja kanavien rakennustyöt alkoivat.

Varsinaisissa tehtaissa työskenteli 1860-luvulle asti vähemmän ihmisiä kuin käsityöammateissa. Käsityön tekemisen määrä ei supistunut, mutta teollisen työn määrä kasvoi nopeammin ja ajoi vähitellen ohi. Oheiset luvut kertovat teollisen työvoiman määrän Suomessa:

Vuosi 1840
Vuosi 1850
Vuosi 1860
Vuosi 1870

4200 henkilöä
6100 henkilöä
11800 henkilöä
15600 henkilöä

Voimakas kasvupyrähdys metalliteollisuudessa sijoittuu jo1850-luvulle, tekstiiliteollisuus oli kasvanut jo aikaisemmin. Metalliteollisuuden jalostusarvo nousi 140 000:sta 850 000:een hopearuplaan 1850-luvulla ja työntekijöidenkin määrä kaksinkertaistui. Seuraavalla vuosikymmenellä kasvu oli oleellisesti suppeampaa. Suomeen perustettiin 1809-67 yhteensä 337 tehtaaksi luettavaa yritystä, näistä noin puolet 1850-luvulla. Sahateollisuudessa nopean kasvun aika puolestaan ajoittuu 1870-luvulle.

Turun teollistumisesta on kerättyjen tilastojen mukaan 1860-luku oli jopa välivaihe kaupungin teollistumisessa. Englantilaiset ja ruotsalaiset yrittäjät loivat Turkuun modernia konepaja-, telakka-, tupakka ja tekstiiliteollisuutta 1840-luvulta 1880-luvulle vilkkaasti, mutta 1860-luku ei merkittävästi houkuttellut ulkomaalaisia yrittäjiä Turkuun. Kaupungilta puuttui lisäksi Tampereella ollut etu: Tampere oli käytännössä vapaakaupunki, johon pääomia investoinut vältti tulli- ym. maksut.

Merkittävä havainto teollisuuden ja kaupan historiassa on, että verrattuna 1900-luvun alkupuolen protektionistisen ajattelun vuosikymmeniin 1800-luvun loppupuolen taloutta ja kauppaa liberalisoitiin ja taloudessa oli samankaltaista henkeä kuin 2000-luvun alun globalisoitunessa taloudessa

Mihin unohtuivat sangen rasvaiset hylje ja norppa?

Saimaannorpastakin maksettiin tapporahaa vielä 1960-luvulla...

tapporahaa ei varmasti maksettu palanpainikkeeksi. Hyljettä pidettiin /pidetään tuhoeläimenä koska ne olivat samoilla apajilla kalastajien kanssa.

Pointti ei ollut se tapporaha, mainitsin sen vain pointtina joka osoittaa että hylkeitä ja norppia on metsästetty. Mitä kauemmaksi taaksepäin mennään sitä suurempi on ollut se hylje- ja norppakanta. Ja jos ei muuta järkevää syötävää ole ja sellaisen saa metsästettyä, niin eikös sitä silloin kuitenkin syödä? Väitätkö, että joku näkee mieluummin nälkää tai on syömättä eläinkunnan tuotetta, jos se saatavilla oleva on hylje/norppa?

En ole väittänyt kenenkään nälkäisen kieltäytyneen lihansyönnistä, se on varsin elitististä tuo vegetarismi eikä ole onnistunut kuin viime vuosikymmeninä täällä. Hassu olet.