Joo, siis kroppa voi kyllä olla stressissä vaikka mieli ei olisikaan. Ja yleensä jos mieli on stressaantunut, on myös kroppa. Mielen stressiä voi myös olla vaikea tunnistaa. Näin on ollut mullakin..vasta kun aloin olla todella väsynyt ja totaalisen aloitekyvytön aloin ymmärtää miten paha ja jo pitkään jatkunut stressi mun päässä sekä kropassa on jyllännyt, vuosia. Terapiassa käynyt jo jonkin aikaa ja pikkuhiljaa eriasteiset solmut aukee. Stressin juurisyyt on mun kohdalla todella pitkän ajan takaa, osa jopa lapsuudesta ja tietynlaisista käyttäytymismalleista ja ympäristötekijöistäkin paljon. Yksi todella iso tekijä mulla (nämähän on toki yksilöllisiä juttuja, mutta olen kuullut monen kokevan samoinkin), on ollut järjetön kiire ja ylikuorma töissä. Siinä sivussa eriasteista työpaikka kiusaamista, mitätöintiä, omanarvontunteen laskua..näistä kaikista kun tätä riitävän kauan kestää, kroppa alkaa reagoida huonolla nukkumisella ja sehän on sitten jo siinä, koko kroppa sekaisin.
Se että kroppa on stressissä voi johtua hyvin arkisesta asiasta, jota ei vaan esim itse edes huomaa, otetaan esim aamun aloitus. Koetko että pitäis saada nukkua enemmän tai heräät aiemmin kuin kello soi? Oma kehon rytmi ei sovikaan kellon ja kalenterin tavoitteisiin. Monelle ei ole ongelma jos herää ennen kuin kello soi, mutta jos nii on joka aamu ja herää kaks tuntia aikaisemmin joka aamu ja työpaikalla ei voi sitä "hyödyntää", ei ole joustavaa työaikaa, se voi kostautua iltapäivällä/illalla, välttämättä ei tule mentyä riittävän ajoissa nukkumaan, koska jos tekemistä on paljon ei edes huomaa että se luonnollinen nukahtamisaika meni jo, ja kestää vähintään puolitoista tuntia saada kroppa siihen nukahtamis "moodiin"..tätä tapahtuu hyvin yleisesti, ainakin omassa tuttavapiirissä on yleistä. Me joudutaan elämään kellon ja kalenterin ehdoilla enemmän kuin oman kehon viestien ehdoilla.
Toisaalta jos vaikka liikkuu paljon, se voi stressata kroppaa..vaikka varsinaisia ylikunnon oireita ei olisikaan. Sitäkään ei ehkä tule ajatelleeksi, että vaikka liikunta on todella hyväksi, voi olla vaikea huomata missä menee sopivan, juuri minulle sopivan määrän raja. On paljon erilaisia suosituksia, mutta ihan kuten kaikessa muussakin, pitäis tässäkin löytää se oma itselle sopiva sekä laji että määrä. ja kliseisesti sanottuna pitäis sitä omaa kroppaa jotenkin pystyä kuuntelemaan, mitä se viestii. Mikä sitten onkin tosi vaikeaa kun me yleisesti ollaan ihan täysin unohdettu miltä se kropan viestittely kuulostaa. Täällä paljon puhutaan nälän tuntemisesta ja oman kropan kuuntelemisesta, niin tää on sama juttu liikkumisen kohdalla. Tai miten muuten kohtelee itseään, antaa muiden kohdella, vaatiiko itseltään liikaa tai liian vähän, onko armollinen myös itselleen, kuin muillekin..ideaali tietty on että kaikki on tasapainossa, sen saavuttaminen onkin sitten toinen juttu, koko elämän kestävää opiskelua
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Tiputti kyllä maan pinnalle ihonalaisen rasvan suhteen, sitä on sitten huomattavasti liikaa.
.
. Taitaa olla naisilla yleisempää?